Lumijoki

Wikipedia

Lumijoen kunta


vaakuna	sijainti

www.lumijoki.fi

Sijainti

64°50′15″N, 25°11′15″E

Lääni

Oulun lääni

Maakunta

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Seutukunta

Oulun seutukunta

Kihlakunta

[[{{{kihlakunta}}}]]

Perustamisvuosi

1867

Kuntaliitokset

Pinta-ala
- maa
- sisävesi

208,55 km²
208,34 km²
0,21 km²

Väkiluku
- väestötiheys

1 856 (31.12.2005)
8,36 as/km²

Työttömyysaste

{{{työttömyys}}} %

Kunnallisvero

19,75 %

Kunnanjohtaja

Erkki Kauppinen

Kunnanvaltuusto
{{{valtuusto-puolueet}}}

{{{valtuusto-koko}}} paikkaa
{{{valtuusto-paikat}}}

Lumijoen vuonna 1938 valmistunut kunnantalo edustaa harvinaista puufunktionalismia

Lumijoki on pieni kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä, noin neljäkymmentä kilometriä Oulusta etelään päin. Vuonna 2005 kunnassa asui 1856 ihmistä ja väkimäärä nousee koko ajan. Kunnan pinta-ala on 290,32 km². Väestötiheys on 8,3565 asukasta/km².

[muokkaa] Historia

Lumijoen kunta on perustettu vuonna 1867, mutta ensimmäisiä kertoja Lumijoki on mainittu historiankirjoissa jo vuonna 1496, kun venäläinen sotajoukko riehui rannikkokylissä. Lumijokisten taloja ryöstettiin ja poltettiin, ihmisiä surmatttiin ja vietiin Venäjälle vankeuteen.

Lumijoelle rakennettiin ensimmäinen kirkko noin 1620-luvulla, mutta varmaa ja tarkempaa tietoa siitä ei ole. Kirkko oli noin 27 metriä pitkä ja yhdeksän metriä leveä. Kirkon käytyä pieneksi ja huonokuntoiseksi, sen tilalle rakennettiin uusi, joka valmistui vähän vuoden 1816 jälkeen. Uusi kirkko oli ristinmuotoinen. Vuonna 1882 Lumijoen kirkko ja vanha kellotapuli paloivat ukkosmyrkyssä. Sama ukkosmyrsky poltti myös Liminganlahden toisella rannalla sijaitsevan Oulunsalon kirkon. Lumijoen nykyinen kirkko, johon tuli mahtua yli 1 000 ihmistä, rakennettiin vuosina 1886-1889.

Vuosina 1695-1696 nälkä koetteli Lumijokisia ja tilanne paheni entisestään isonvihan aikana. Vuoden 1714 jälkeen venäläiset saapuivat Pohjois-Pohjanmaalle. Isonvihan aikana autioitui puolet kylän taloista ja arvioiden mukaan jopa 4/5 Limingan pitäjän asukkaista olisi menehtynyt. Väitetään, että Sakari Topeliuksen Koivu ja tähti -tarina pohjautuisi ylipääläisten lasten kokemuksiin. Vuodesta 1716 tilanne alkoi parantua ja jälleenrakentaminen aloitettiin.

[muokkaa] Palvelut

Elinkeinona Lumijoella on perinteisesti ollut maatalous, mutta nykyään pääelinkeinona ovat palvelut. Kunnan työpaikoista on vuonna 2000 ollut 50 % palvelualan ja 31 % maatalouden työpaikkoja.

Huomattavia yrityksiä Lumijoella ovat muun muassa Junnon Sora ja Kuljetus Oy, Lumituuli Oy, Eerikin puttiikki, HTWorks, Lumian Ky, Lumilaude Oy ([1]ja Perhekoti M. Kipinä Ky.

[muokkaa] Nähtävyydet

Nähtävyyksiä on esimerkiksi arkkitehti John Lybeckin suunnittelema, vuonna 1889 valmistunut kirkko, lakeuden katedraali.

Toinen nähtävyys on Hailuoto -höyrylaiva, joka aikanaan ajoi säännöllistä liikennettä mm. Oulun ja Hailuodon sekä Lumijoen välillä. Hailuoto-laiva toimii nykyään kahvilana Lumijoen Varjakassa.

Vierailulla voi käydä myös Eerikin Puttiikissa. Nuoren Eerik Pernun (s.30.3.1991) vuonna 2001 Lumijoen ylipäähän perustama Puttiikki on saanut joka vuosi arvovaltaisia vieraita (mm. Vesa Keskinen ja Juha Mieto).

Lintutornit Sannanlahdessa ja Puhkiavanperällä. Molempien tornien läheisyydessä on nuotiopaikat, opastetaulut ja ruokailukatokset ja telttapaikkoja.

1988-1999 rakennettu Tuulivoimala Säihkäle Lumijoen Varjakassa.

1860-luvulla rakennettu kotiseutumuseo. Museossa on esillä Lumijoelta kerättyä esineistöä.

[muokkaa] Kylät

Hirvasniemi, Lapinkylä, Varjakka, Korvenkylä ja Ylipää.

[muokkaa] Muuta

Lumijoki on Suomen ainoa joki, joka laskee lännestä itään, mutta laskee silti Itämereen. Lumijoen sivuhaaroja ovat Hirvasoja, Junkkosenoja ja Haarasuonoja. Muita pieniä vesistöjä kunnassa on esimerkiksi Miehojärvi ja Mustapäänlampi. Merenrantaa Lumijoella on 38 kilometriä.