Oulainen

Wikipedia

Oulaisten kaupunki
vaakuna sijainti
www.oulainen.fi
Sijainti	64°16′00″N, 24°49′00″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Ylivieskan seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1865 (1977)
Kuntaliitokset
Pinta-ala - maa - sisävesi	596,99 km² 586,91 km² 10,08 km²
Väkiluku - väestötiheys	8 101 (31.12.2005) 13,98 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	19,50 %
Kunnanjohtaja	Esa Sippola
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Oulainen (ruots. 'Oulais') on Suomen kaupunki. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Oulainen on Seinäjoeltä Ouluun johtavan rautatien ja kantatie 86:n varressa. Oulaisten läpi virtaa Pyhäjoki. Oulaisten asukasta kutsutaan nimikkeellä oulaistelainen. Kaupunginjohtajana toimii entinen Lappajärven kunnanjohtaja Esa Sippola.

Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Kylät 3 Yrityksiä 4 Suurimmat työnantajat 5 Urheilu 6 Välimatkat suurimpiin kaupunkeihin maanteitse 7 Oulaisten historiasta 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Yleistä

Oulaisissa on 6 peruskoulun ala-astetta, yläaste ja lukio. Peruskoulujen lisäksi kaupungissa sijaitsee Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän (KAM) ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Oulaisten ammattiopisto (OULA), Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön Oulaisten osasto, ja Oulas-opisto-niminen kansalaisopisto.

Oulaisissa järjestettäviin merkittäviin tapahtumiin kuuluvat Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät [1] ja Oulaisten Musiikkiviikot [2]. Oulaisten XX Musiikkiviikot järjestettiin 28.10. - 18.11.2006.

Oulaisten Nuorisokuoro [3] on saavuttanut kansainvälistä tunnustusta.

[muokkaa] Kylät

Kilpua, Lehtopää, Matkaniva, Petäjäskoski, Piipsjärvi, Honkaranta ja Jauhinkangas.

[muokkaa] Yrityksiä

• Sievin jalkine
• Ruukki Oyj Putkitehdas
• Rakennusliike Sorvoja Oy
• Vattenfall
• Oulaisten Liikenne

[muokkaa] Suurimmat työnantajat

• Oulaisten kaupunki
• Oulaskankaan sairaala

[muokkaa] Urheilu

Oulaisissa on vireää urheilutoimintaa. Vuosisadan alussa perustettuja Huiman ja Tarun urheiluseuroja täydentävät 1954 perustettu jousiammuntaseura Sulka ja hevosurheilu Pyhäjokilaakson Ratsastajat. Oulaisten keskustassa on hyvä urheilukenttä ja monitoimihalli.

Urheiluseuroista lisää kotisivuilla:

• Oulaisten Huima
• Oulaisten Taru
• Oulaisten Sulka
• Pyhäjokilaakson Ratsastajat

Oulaisissa toimii myös vireä moottoriurheiluseura, Oulaisten Mottorikerho/Urheiluautoilijat, jossa harrastetaan Jokamiesluokan urheiluautoilua ja Kartingia. Autourheilua harrastetaan Oulaisissa Irvan moottoriurheilukeskuksessa. Tämän lisäksi Matikaisen Lomaparatiisi järjestää Jokkis-autotapahtumia ja kehittää uusia viihdelajeja (mm. autojalkapalloa) autourheilusta.

[muokkaa] Välimatkat suurimpiin kaupunkeihin maanteitse

Helsinkiin 534 km Hämeenlinnaan 462 km Iisalmeen 166 km Joensuuhun 369 km Jyväskylään 265 km Kajaaniin 164 km Kemiin 206 km Kokkolaan 109 km

Kotkaan 509 km Kuopioon 253 km Lahteen 435 km Lappeenrantaan 487 km Mikkeliin 379 km Ouluun 100 km Poriin 406 km Raaheen 65 km

Rovaniemelle 322 km Savonlinnaan 412 km Seinäjoelle 225 km Tampereelle 382 km Turkuun 529 km Vaasaan 229 km Ylivieskaan 30 km

[muokkaa] Oulaisten historiasta

Oulaisten kylä (kirkonkirjoissa Oulais by) on syntynyt Pyhäjoen rantamaille nykyisen Oulaisten kosken ympärille. Aikojen kuluessa ja asutuksen levitessä Oulaisten kylä on kasvanut yhteen muiden nykyisen Oulaisten kaupungin kylien kanssa.

Perimätiedon mukaan Oulaisten ensimmäinen asukas olisi ollut Oula-niminen lappalainen, mistä Oulaisten nimi olisi muodostunut. Luotettavampaa tietoa on 1400-luvulla muuttaneesta savolaisesta asutuksesta, miltä ajalta Oulaisissa on esim. nykyisen Likalanjärven nimen edeltäjä Savanlampi eli Savallampi. 1500-luvun alusta olevissa asiakirjoissa ei vielä näkynyt Oulainen nimeä ollenkaan vaan alue kuului laajaan Matkanevan eli Matkanivan kylään. Kirkonkirjoissa 1600-luvun alussa esiintyvissä ensimmäisissä taloissa, N:o 1 Paavola (joen eteläpuolella) ja N:o 2 Pyykölä (joen pohjoispuolella) lienee olleet ensimmäiset pysyvät asukkaat Oulaisissa. Vuonna 1608 Oulaisten kylässä oli 6 savua, joita verotettiin ja vuonna 1682 vastaaava luku oli 15. Aatelisilla ei Oulaisissa ollut kartanoita, vaikka alue kuuluikin läänityksenä Evert Hornille, Kankaisten herralle, vuosina 1613-1615, jonka jälkeen aatelisille valtioneuvos F. Scheldingille ja H. Falkenbergille aina vuoteen 1674, jolloin läänitykset piti palauttaa valtiolle. Talonpojat omistivat pääasiassa Oulaisten tilat 1700-luvulla. Vuodelta 1766 olevan kartan mukaan Oulaisten nykyisen ydinkeskustan alueella olivat seuraavat talot: N:o 1 Honka Paavola, N:o 2 Pyykölä Isojussi, N:o 3 Ranta Pyykölä, N:o 4 Heickilä, N:o 5 Jussila, N:o 6 Pyy, N:o 7 Anttila, N:o 8 Pyykölä ja N:o 9 Miekkonen. Näiden talojen maista on muodostunut nykyisen Oulaisten keskusta.

Oulaisista tuli Pyhäjoen kappeliseurakunta vuonna 1682, jolloin rakennettiin ensimmäinen kirkko. Ensimmäisen käytyä pieneksi uusi kirkko rakennettiin vuonna 1753. Kappalaisen virkataloksi kuningas myönsi 16.2.1757 Pyykölän kruununtilan N:o 8. Omaksi kirkkoherrakunnakseen Oulainen erottautui, kun ensimmäinen kirkkoherra Joel Lindholm asettui virkaansa 1881. Kirkkoon tehtiin perusteellinen korjaus 1882. Uskonnollisista liikkeistä herännäisyydellä ja laestadiolaisuudella on Oulaisissa ollut myös kannatusta.

Oulaisten ensimmäinen maantie Pyhäjoelta Haapavedelle valmistui 1700-luvun lopulla, mutta Ylivieskan tie vasta 1860-luvulla. Rautatieliikenne Oulaisissa alkoi Pohjanmaan radan valmistuttua 1886, jolloin rakennettiin kaksi asemaa; Oulaisten asema ja Kilpuan asema.

Oulaisissa toimi vuosina 1883-1902 13. reservikomppania, joka sijaitsi Niskanmäellä entisillä Epäilyksen, Konttilan ja tilojen mailla. Siihen kuului alkujaan kaikkiaan 12 rakennusta ja siellä palvelleiden määrä vaihteli vuositasolla välillä 309-603. Toinen suuri laitos oli 1914 aloittanut Oulaisten parantola, jossa hoidettiin tuberkuloosista kärsiviä potilaita. Parantola sijaitsi osittain entisissä reservikomppanian tiloissa. Parantolaa laajennettiin 1930- ja 1950-luvuilla. Tänä päivänä parantolan tilat ovat osittain kaupungin ja osittain sairaalan käytössä.

Oulaisten kirkonkirjoissa oleva väestö on kehittynyt seuraavasti: Vuonna 1810: 1643 asukasta, 1860: 3312, 1910: 5820, 1960: 8795, 1980: 8436. Oulaistelaiset ovat saaneet pitkään toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Maatalouden lippulaivaksi Oulaisissa kehittyi Väinölän tila, jossa annettiin myös maatalouden koulutusta. Sahat ja käsityöteollisuus olivat sitten 1900-luvulle tultaessa teollisuuden pääalat. Oulaista alettiin jo 1960-luvulla kehittää koulutuspaikkakunnaksi.

Lisää Oulaisten historiasta:

• Niilo Räsänen, Oulaisten pitäjän historia, 2.painos, 1999, ISBN 951-96706-4-5.
• Harri Turunen, Oulaisten historia, 1986, ISBN 951-99709-7-5.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Oulaisten kaupungin kotisivut
• Oulaisten XIX Musiikkiviikot
• Oulaisten ammattiopisto
• Oulun seudun AMK:n Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
• Havaintopäiväkirja Hatikka – Luontohavainnot lajeittain Oulaisten kaupungissa