Kestilä

Kestilä on Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva kunta. Kunnassa oli asukkaita vuoden 2005 lopussa 1 664 henkeä, ja sen pinta-ala on 606,50 km².

Sisällysluettelo

1 Maantiede
2 Väestö
3 Liikenneyhteydet
- 3.1 Välimatkat maanteitse
4 Historia
5 Hallinto
6 Elinkeinoelämä
7 Koulutus
8 Tapahtumia
9 Urheilu ja liikunta
10 Kuuluisia Kestilästä lähtöisin olevia
11 Lähteitä
12 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

Kestilän naapurikuntia ovat Kainuun puolella Vaala sekä Kajaani ja Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäntä, Piippola, Pulkkila, Rantsila ja Liminka. Kainuun keskukseen Kajaaniin on matkaa 90 km ja Oulun läänin sekä Pohjois-Pohjanmaan pääkaupunkiin Ouluun 92 km. Kunta kuuluu Siikalatvan seutukuntaan yhdessä Haapaveden, Piippolan, Pulkkilan, Pyhännän ja Rantsilan kanssa.

Kestilä sijaitsee Siikajoen latvavesillä. Kirkonkylän sekä Hyvölänrannan, Mäläskän, Leiviskänrannan, Pihkalanrannan ja Väyrylänsaaren kylien asutus ja maatalous on keskittynyt Siikajoen ja sen haarojen varsille. Erityisesti itäinen Kestilä on kuitenkin kolmen luonnonmaatieteellisen alueen, Pohjanmaan rannikkomaan, Suomenselän suomaan ja Vaara-Suomen, välissä ja kunnan itäisin kylä Järvikylä muistuttaakin jo kylärakenteeltaan Itä-Suomea.

Kestilän merkittävimmät vesistöt ovat Siikajoki ja sen sivuhaarat Neittävänjoki ja Mulkuanjoki. Suuria järviä kunnassa ei ole. Tärkeimmät järvet ovat kirkonkylän läheisyydessä sijaitseva Kangasjärvi ja Järvikylän Mulkuanjärvi. Uljuan tekojärvestä kuntaan kuuluu osa. Oulujärvi sijaitsee lähialueella Vaalan ja Kajaanin puolella.

Kestilä, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä ja Rantsila suunnittelevat kuntaliitosta. Suunnitelman mukaan uusi kunta perustettaisiin vuoden 2009 alussa.

[muokkaa] Väestö

Kestilässä oli vuoden 2005 lopussa 1 664 asukasta, joista noin puolet asui kunnan keskustaajamassa. Asukasluku on laskenut 1950-luvulta lähtien. Voimakkainta lasku oli 1960-luvun lopussa. Suurimmillaan asukasluku oli noin 4 000 henkeä.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Kirkonkylä on seututeiden 800 ja 822 risteydessä. Lähin rautatieasema on Vaalan rautatieasema, jonne on matkaa 42 km. Lähimmälle valtatielle (nro 4) matkaa on 24 km. Lähin lentoasema on Oulun lentoasema Oulunsalossa.

[muokkaa] Välimatkat maanteitse

Helsinkiin 544 km
Hämeenlinnaan 464 km
Iisalmeen 109 km
Joensuuhun 310 km
Jyväskylään 275 km
Kajaaniin 90 km
Kokkolaan 188 km
Kotkaan 512 km
Kuopioon 194 km
Lahteen 444 km

Lappeenrantaan 462 km
Mikkeliin 355 km
Ouluun 92 km
Poriin 469 km
Porvooseen 523 km
Rovaniemelle 297 km
Seinäjoelle 296 km
Tampereelle 430 km
Turkuun 584 km
Vaasaan 309 km

[muokkaa] Historia

Kestilän vaakunaan on kuvattu hopeisina punaisella pohjalla olevat puulusikat, jotka viittaavat nimen lisäksi kestikievareihin, joissa vieraita ennen kestittiin ja majoitettiin. Pitäjän nimi on kuitenkin peräisin Kestin suvusta, jota paikkakunnalla on ollut jo ainakin 1600-luvun alusta.

Meri lainehti 7 000 - 8 000 vuotta sitten Kestilän kohdalla. Nykyisin yli 100 metriä merenpinnasta olevat paikat olivat näkyvissä. Tältä ajalta on kivikautisia löytöjä useista asuinpaikoista ympäri pitäjän. Kampakeramiikastaan tunnetut Säräisniemen asuinpaikat ovat myös lähellä.

Kestilään alueella asui aikanaan saamelaisia. Tämän jälkeen rannikon asukkaat kulkivat Siikajokea pitkin latvavesien kalarikkaille järville. Kestilän tienoo sai vakituisen asutuksen 1500-luvulla, kun Ruotsin kruunun asutuspolitiikka suosi pohjoisen asuttamista ja samalla maan valtaamista venäläisiltä. Suurin osa varhaisista tulijoista oli Savosta.

Vuoden 1580 tienoilla Kestilässä oli puolenkymmentä taloa, jotka kuitenkin tuhottiin ns. vanhassa vihassa. Isostavihasta ja muista vastoinkäymisistä huolimatta 1700-luku oli voimakasta väestönkasvun aikaa. Niinpä 1800-luvulle tultaessa väki oli Siikajokilaakson seurakunnissa kolminkertaistunut eli väestönkasvu oli selvästi nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Uuden vuosisadan alkupuolella väestönkasvu hidastui mutta elpyi uudelleen vuosisadan puolivälissä. Tilapäistä takaiskua merkitsivät 1860-luvun nälkävuodet. Uuteen kunnallishallintoon siirryttiin Siikajokilaaksossa vuonna 1867, Kestilässä ensimmäisenä. 1900-luvulle tultaessa väkeä oli jo 2 000 henkeä.

Enimmillään asukasluku oli 1950-luvulla, jolloin Kestilässä asui lähes 4 000 henkeä. Ruotsiin muutto 1960–70-luvuilla oli voimakkain suonenisku väestönkehitykselle. Muun maaseudun tapaan väkeä on sen jälkeenkin muuttanut leivän perässä Etelä-Suomeen ja Pohjois-Suomen kaupunkeihin.

Vanhastaan Kestilässä oli kaksi maakirjakylää: Kestilä ja Mulkua. Edelliseen luettiin nykyisistä kylistä kirkonkylän lisäksi Leiviskänranta, Mäläskä, Pihkalanranta ja Väyrylänsaari sekä osa Hyvölänrantaa. Osa viimeksi mainitusta sekä Järvikylä luettiin kuuluviksi Tavastkenkään, joka oli ennen Piippolaan, sittemmin Pyhäntään kuuluva kylä.

Seurakuntana Kestilä kuului Siikajokilaakson kanssa ensin Salon eli Saloisten seurakuntaan, jonka kappeliksi perustettiin latvavesille Siikasavo. Tämän jälkeen Kestilän alue kuului Siikajoen seurakuntaan Pulkkilan kappelina, sitten Piippolan emäseurakuntaan omana kappelinaan vuodesta 1845, kunnes Kestilä itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1871. Kestilä sai oman kirkon 1855. Vuoden 2006 alussa Kestilän seurakunta yhdistyi Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän seurakuntien kanssa Siikalatvan seurakunnaksi.

[muokkaa] Hallinto

Kestilän kunnanjohtaja on Raimo Tieva. Kunnan hallinnossa päätösvaltaa käyttävän kunnanvaltuuston valtuustoryhmät kaudella 2005 -2008 ovat (suluissa edustajien määrä valtuustossa):

Kestilän kunnan lautakunnat ovat:

Maaseutulautakunta
Sosiaalilautakunta
Sivistystoimen lautakunta
Tekninen lautakunta
Keskusvaalilautakunta

Kestilän kunnan tuloveroprosentti vuonna 2006 on 19,75 %.

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Kestilä on maaseutuvaltainen kunta. Maatiloja on noin 120 kpl. Suurimmat työnantajat ovat Kestilän kunta ja Kestilän vankila.

Työpaikat toimialoittain (2000):

Palvelut 42 %
Alkutuotanto 36 %
Jalostus 22 %

Kunnan suurin teollisuuslaitos oli Eko-Turbo Uusiorengas Oy, joka kuitenkin tuhoutui tulipalossa heinäkuussa 2005. Tilalle ei ole syntynyt merkittävää teollisuutta.

[muokkaa] Koulutus

Kestilässä toimii nykyään yksi 1.–9. luokkien koulu. Viimeisinä kyläkouluina lakkautettiin vuonna 2003 Hyvölänrannan koulu ja vuonna 2004 Mäläskän ja Väyrylän koulut. Toisen asteen ammatillista koulutusta on ollut vielä 1980-luvun lopussa. Lähimmät lukiot ovat Pulkkilassa ja Vaalassa, jossa valtaosa kestisistä lukiolaisista opiskelee. Lähimmät ammattioppilaitokset ovat Piippolassa ja Vaalassa. Kestilän kunta ylläpitää Vaalan kunnan kanssa Oulujärven kansalaisopistoa.

[muokkaa] Tapahtumia

Kestilän tapahtumista merkittävimpiä ovat helmikuussa järjestettävä Suomen toisiksi vanhin jokavuotinen hiihtokilpailu Laskiaishiihdot sekä heinäkuussa järjestettävä kotiseututapahtuma Kestilä-päivät.