Kempele

Wikipedia

Kempeleen kunta
vaakuna sijainti
www.kempele.fi
Sijainti	64°54′45″N, 25°30′30″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulun seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1867
Kuntaliitokset
Pinta-ala - maa - sisävesi	110,33 km² 110,13 km² 0,2 km²
Väkiluku - väestötiheys	14 934 (31.01.2007) 135,6 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	18,50 %
Kunnanjohtaja	Kari Ahokas
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Kempele on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunta kuuluu Ouluseudun alueeseen ja on väkiluvultaan sen toiseksi suurin ympäryskunta. Kempeleessä asuu 14 905 ihmistä (31.12.2006) ja sen pinta-ala ilman merialueita on 110,33 km² josta 0,20 km² on sisävesiä (01.01.2006). Väestötiheys on 135,3 asukasta/km² (31.12.2006).

Kempeleen kunta on varsinaisesti perustettu vuonna 1867, jolloin kappeliseurakunta siirtyi kunnallishallintoon. Varhaisimmat kirjalliset maininnat Kempeleen asutuksesta ovat kuitenkin jo 1500-luvulta, jolloin Kempele kuului suur-Liminkaan. Itsenäinen kappeliseurakunta Kempeleestä muodostettiin vuonna 1774.

Vaikka Kempele on pääosin sisämaassa, kuntaan kuuluu kapea kieleke merenrantaa, jossa sijaitsee Vihiluodon venesatama. Yksi Kempeleen silmäänpistävimmistä ominaisuuksista on kahtia jakaantunut keskusta. Vanhassa keskustassa sijaitsevat muun muassa vanha ja uusi kirkko sekä koulukeskus.

Uusi Eteläkeskus rakentuu kauppakeskus Zeppelinin ja uimahallin ympärille. Zeppelin on koko Pohjois-Suomen suurin kauppakeskus. Kempeleen suurimmat asutusalueet ovat kahden keskuksen lisäksi Sarkkiranta, Santamäki, Honkanen, Kokkokangas ja Ylikylä.

Kempele on tunnettu menestyneistä tenavatähdistään kuten esim. Satu Itkonen ja Sini Alatalo . Kempeleläisistä urheiluseuroista Kempeleen Lentopallo (KempeLe) pelaa lajinsa korkeimmalla suomalaisella sarjatasolla. Kempele tunnetaan ilotuliteyhtiö Rakettitukku Oy:n kotipaikkakuntana ja kirjailija/näyttelijä Anna-Leena Härkösen kotikuntana. Lisäksi paikkakunnalla on pääkonttorit ja tuotantoa Polar Electrolla, PKC-Groupilla ja Ouman Finland Oy:llä.

Sisällysluettelo 1 Nimen alkuperä 2 Liikenne 3 Kunnanvaltuusto 4 Triviatietoa 5 Kylät ja alueet 6 Aiheesta muualla 7 Lähteet

[muokkaa] Nimen alkuperä

Nimi kempele on Suomessa ainutlaatuinen, eikä vastaavia nimiä löydy muualta. Ennen vakiintumistaan nykyiseen kirjoitusasuun paikan nimi on esiintynyt eri variaatioina kartoissa ja muissa asiakirjoissa: Kembele, Kembelä, Kämbele, Kämbelä, Kiembele sekä Kiemböle. Sanan alkuperä on ilmeisesti saamen kielen sanassa gaeppel, joka tarkoittaa hylkeen etujalkaa. Kempe voi myös viitata skandinaaviseen tai alasaksilaiseen vaikutukseen.^[1]

[muokkaa] Liikenne

Kempeleen keskustaajama sijaitsee Pohjanmaan radan ja valtatien 4 välittömässä läheisyydessä. Seututie 816 alkaa Kempeleen keskustaajamasta ja jatkuu Hailuodon Marjaniemeen saakka.

2000-luvun alussa suoritetut valtatien 4 uudisrakennustyöt välille Haaransilta–Kempele siirsivät Nelostien liikenteen lopullisesti pois keskustaajamasta. Nykyisin Limingan Haaransillasta alkava ja Ouluun johtava vanha valtatie toimii seututienä numero 847.

Linja-autoliikenne toimii hyvin. Kempeleen keskustaajamasta sekä Kokkokankaan alueelta on useita päivittäisiä paikallisliikenteen vuoroja Ouluun. Liikennöitsijöinä toimivat Koskilinjat sekä Kylmäsen Liikenne. Kaukoliikenteen vuorot pysähtyvät keskustassa, ja niistä vastaa mm. Käkelän Liikenne.

VR:n henkilöjunat eivät pysähdy Kempeleen rautatieasemalla. Kempeleessä ei myöskään ole säännöllistä rautateiden tavaraliikennettä.

[muokkaa] Kunnanvaltuusto

Paikat jakaantuivat seuraavasti vuoden 2004 kunnallisvaaleissa:

• Keskusta 17 paikkaa (ei muutosta)
• SDP 7 paikkaa (1 paikka lisäystä edellisiin kunnallisvaaleihin)
• Kokoomus 7 paikkaa (ei muutosta)
• Vasemmistoliitto 4 paikkaa (1 paikka vähemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa)

[muokkaa] Triviatietoa

Kempele-sanan yhteydessä käytettävät sijamuodot ovat paikkakunnalla vakiintuneen tavan mukaisesti inessiivi (-ssä), elatiivi (-stä) ja illatiivi (-een). Eniten huomiota lienee saanut Salatut elämät -sarjan toistuva virheellisen sijamuodon käyttö puhuttaessa erään roolihenkilön asuvan Kempeleellä.

[muokkaa] Kylät ja alueet

Kempeleen kunnan kylät ja alueet
Keskusta: Asemanseutu – Koskela – Niittyranta – Ollakka – Ollila – Riihivainio – Ristisuo – Santamäki
Sarkkiranta: Kirkonseutu – Monkkasenranta – Sarkkiranta
Hakamaa: Hakamaa – Kuivalanperä – Paituri
Honkanen: Haapamaa – Honkanen – Kokkokangas – Linnakangas
Muut alueet: Alakylä – Ketolanperä – Sipola – Vihiluoto – Väärälänperä – Ylikylä

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kempeleen kunnan kotisivut
• Kempeleen vanhan puukirkon historiaa
• Havaintopäiväkirja Hatikka – Luontohavainnot lajeittain Kempeleen kunnassa

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Kempeleen kunnan kotisivut - Kempeleen historiaa