Kirgisia
Wikipedia
Кыргыз Республикасы Кыргызская республика |
|||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
Valtiomuoto | tasavalta | ||||||
Presidentti Pääministeri |
Kurmanbek Bakijev Azim Isabekov |
||||||
Pääkaupunki | Biškek (843 240 as.) |
||||||
Muita kaupunkeja | Oš (207 078 as.), Džalal-Abad (70 157 as.) |
||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
198 500 km² (sijalla 85) 3,6 % |
||||||
Väkiluku (2000) – väestötiheys – väestönkasvu |
4 753 003 (sijalla 112) 24 / km² 1,29 % (2005) |
||||||
Viralliset kielet | kirgiisin kieli, venäjän kieli | ||||||
Valuutta | Kirgisian som (-) | ||||||
BKT (2003) – yhteensä – per asukas |
sijalla 143 7 725 miljoonaa USD 1 600 USD |
||||||
HDI (2002) | 0,701 (sijalla 110) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous 38,5 %, palvelut 38,7 %, teollisuus 22,8 % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+5 ? |
||||||
Itsenäisyys – Neuvostoliitosta |
31. elokuuta 1991 |
||||||
Lyhenne Maatunnus |
KG ajoneuvot: KS lentokoneet: EX |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+996 | ||||||
Motto | ei ole | ||||||
Kansallislaulu | Ak möngülüü aska | ||||||
Kirgisian tasavalta eli Kirgisia, aiemmin Kirgistan (kirgiisiksi: Кыргызстан; Kyrgyzstan, joskus myös Kirgisistan) on sisämaavaltio Keski-Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Kiinan kansantasavalta, Kazakstan, Tadžikistan ja Uzbekistan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Pääartikkeli: Kirgisian historia
Kirgisia liitettiin Venäjän keisarikuntaan 1864. Neuvostoliitossa siitä tuli 1937 Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta. Neuvostoliiton uudistusten myötä maan nimi muutettiin 1991 Kirgistanin (Kyrgystanin) tasavallaksi ja uudelleen 1993 Kirgisian tasavallaksi (Kyrgyzin tasavalta).
Maaliskuussa 1991 88,7% kirgisialaisista äänesti Neuvostoliitossa pysymisen puolesta. Neuvostoliiton vallankaappauksen jälkeen elokuussa 1991 presidentti Askar Akajev ja varapresidentti German Kuznetsov kuitenkin erosivat kommunistisesta puolueesta, jonka koko johto erosi, ja korkein neuvosto julisti tasavallan itsenäiseksi. Akajev valittiin presidentiksi ilman vastaehdokkaita lokakuussa 1991 ja Kirgisia liittyi Itsenäisten valtioiden yhteisöön.
[muokkaa] Politiikka
Pääartikkeli: Kirgisian politiikka
[muokkaa] Neuvostoliiton jälkeiset vuodet
Ensimmäisinä itsenäisyysvuosina presidentti Akajev tuki uudistuspolitiikkaa, maan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiset talousvaikeudet eivät ole kuitenkaan merkittävästi helpottaneet ja siirtyminen markkinatalouteen on kesken. Köyhyysrajan alapuolella on 60 % väestöstä. Pankkien ja maatalouden uudistukset ovat edelleen tekemättä.
[muokkaa] Presidentinvalta vakiintuu
1993 korruptioepäily aiheuttivat suuren skandaalin, josta johtuen varapresidentti Feliks Kulov erosi joulukuussa. Presidentti sai jatkaa kauttaan kansanäänestyksen jälkeen. Perustuslakiuudistus epäonnistui 1994 ja presidenttiä syytettiin vallan haalimisesta itselleen. Hän vastasi syyttäen kommunistipuoluetta lain voimaantulon estämisestä. Uudistukset saatiin viimein voimaan lokakuussa 1994 kansanäänestyksen jälkeen ja ensimmäiset vapaat vaalit saatiin järjestettyä helmikuussa 1995. Suurin osa kaksikamarisen parlamentin, Jogorku Keneshin paikoista meni puolueiden ulkopuolisille ehdokkaille. Uuden perustuslain voimaansaamisen jälkeen uudet parlamenttivaalit järjestettiin 1996. Helmikuussa 1996 järjestettiin jälleen kansanäänestys – perustuslain vastainen – joka teki perustuslakiin lisäyksen lisäten presidentin valtaa ja poisti määräyksen parlamentin valitsemisesta yleisellä äänioikeudella. 1998 äänestettiin jälleen perustuslain lisäyksistä ja helmikuussa ja maaliskuussa 2000 kaksi parlamenttivaalien kierrosta. Ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan vaaleja ei voity pitää vapaina tai reiluina.
[muokkaa] Oppositio voimistuu
2002 opposition johtava hahmo, Azimbek Beknazarov vangittiin, mikä johti mellakoihin ja viiden ihmisen kuolemaan Jalal-Abadissa. Feliks Kulov tuomittiin toukokuussa 10 vuodeksi vankeuteen virka-aseman väärinkäytöksistä, ja koko hallitus erosi. Nikolai Tanajevin hallitus on ollut toiminut siitä asti. Marraskuussa oppositio ilmoitti marssivansa pääkaupunkiin ja vaativansa presidentin eroa, poliisi pidätti suuren joukon mielenosoittajia.
Kesäkuussa 2003 parlamentin alahuone ilmoitti presidentti Akajeville ja kahdelle muulle neuvostoajan johtajalle myönnettävästä immuniteetista syytteitä vastaan, minkä on toivottu johtavan Akajevin luopumiseen vallasta. Oppositio ilmoitti muodostavansa liiton hallituspuolueita vastaan vuoden 2005 vaaleissa.
[muokkaa] Tulppaanivallankumous
Vuoden 2005 parlamenttivaalien jälkeen Kirgisia on ollut poliittisesti sekasorron vallassa. Kansainvälisten vaalitarkkailijoiden moittimat vaalit aiheuttivat suurta eripuraa. Maaliskuun lopulla oppositio järjesti suuren protestin, joka päättyi lopulta presidentin palatsin valtaamiseen. Maan korkein oikeus mitätöi vaalitulokset palauttaen vanhan parlamentin väliaikaisesti valtaan. Akajev pakeni maasta, ja tilalle tuli väliaikaiseksi presidentiksi Kurmanbek Bakijev. Heinäkuussa järjestettiin uudet vaalit, jotka Bakijev voitti ylivoimaisella äänten enemmistöllä.
[muokkaa] Osat
Pääartikkeli: Kirgisian osat
Kirgisiassa on 7 aluetta (oblastia) ja kaksi hallinnollisesti alueisiin rinnastettavaa kaupunkia (šaar):
- Biškek (kaupunki, šaar)
- Batkenin alue
- Tšuin alue (pääkaupunki Tokmok)
- Jalal-Abadin alue
- Narynin alue
- Ošin alue
- Oš (kaupunki, šaar)
- Talasin alue
- Issyk-Kulin alue/Ysyk Kölin alue (Karakol, entinen Prževalsk)
[muokkaa] Maantiede
Pääartikkeli: Kirgisian maantiede
Kirgisian ilmasto vaihtelee kuivasta mannerilmastosta kylmään vuoristoilmastoon ja subtrooppiseen eteläosissa.
Tienšanin vuoristo ulottuu koko maahan. Korkein kohta: Jengish Tšokusu (entinen Pik Pobedy) 7 439 m. Kiinan ja Kirgisian rajalla on 3752 m korkeudessa Torugartin sola, jonne rakennetaan Kiinan ja Kirgisian yhdistävää rautatietä. Vuoristojen vedet ovat vesivoiman lähde. Viljelymaata on 7 % pinta-alasta, laitumia 44 % ja metsiä 4 %. Kirgisiassa on maailman suurin luonnonvarainen pähkinäpuumetsä.
Issyk Kul on 182 km pitkä järvi, joka oli neuvostoaikana suosittu lomanviettokohde. Järvi sijaitsee 1620 m korkeudessa ja on 702 m syvä.
[muokkaa] Talous
Pääartikkeli: Kirgisian talous
Kirgisian talous perustuu pääasiassa maanviljelyyn, josta saadaan 40% BKT:sta ja jossa työskentelee puolet työvoimasta. Tärkein maataloustuote on puuvilla. Teollisuustuotteita ovat kulta, elohopea, uraani ja sähkö. Talousuudistuksissa Kirgisia oli neuvostomaiden etulinjassa. Talousromahdus Neuvostoliiton hajotessa oli syvä, mutta 1995 mennessä vienti alkoi nousta ja inflaatio putosi 88 %:sta 1994 15 %:iin 1997. Kirgisia liittyi WTO:n jäseneksi 20. joulukuuta 1998. Talous on kasvanut joka vuosi sitten 1999.
[muokkaa] Väestöjakauma
Pääartikkeli: Kirgisian väestöjakauma
Kirgisian väestöstä suurin osa on kirgiisejä, joita on 69,5 prosenttia väestöstä. Huomattavimmat vähemmistöt ovat uzbekit, 14,5 prosenttia, maan eteläosassa ja venäläiset. 9,0 prosenttia, maan pohjoisosassa. Muita pienempiä vähemmistöjä ovat tataarit 1,9 prosenttia, uiguurit 1,1 prosenttia, kazakit 0,7 prosenttia ja ukrainalaiset 0,5 prosenttia. Aikaisemmin huomattava saksalaisvähemmistö (2,4 prosenttia) on nykyisin pääasiassa muuttanut Saksaan.
Kirgistanilaiset ovat yleisesti maallistuneita. Kirgistanin suurimmat uskontosuunnat ovat islam 75% (valtaosa sunnalaisia, tosin islaminusko ei kovinkaan näy päivittäisessä elämässä) ja ortodoksisuus 20%. Joitain vaikutteita ja perinteitä on jäljellä animismista ja buddhalaisuudesta. Neuvostoaikana ateismia edistettiin.
Venäjän kielestä tehtiin virallinen kieli maaliskuussa 1996 alueilla joissa venäläiset ovat enemmistöinä.
[muokkaa] Kulttuuri
Pääartikkeli: Kirgisian kulttuuri
Kirgiisien eeppinen runoelma on Manas, joka kertoo Manasista ja hänen jälkeläistensä sodasta uiguureja vastaan 800-luvulla. Runoelma on mainittu jo 1400-luvulla, mutta sitä ei kirjoitettu ylös ennen vuotta 1885.
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
Afganistan | Arabiemiirikunnat | Armenia | Azerbaidžan | Bahrain | Bangladesh | Bhutan | Brunei | Etelä-Korea | Filippiinit | Georgia | Indonesia | Intia | Irak | Iran | Israel | Itä-Timor | Japani | Jemen | Jordania | Kambodža | Kazakstan | Kiina | Kirgisia | Kuwait | Kyproksen tasavalta | Laos | Libanon | Malediivit | Malesia | Mongolia | Myanmar | Nepal | Oman | Pakistan | Pohjois-Korea | Qatar | Saudi-Arabia | Syyria | Singapore | Sri Lanka | Tadžikistan | Thaimaa | Turkki | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäjä | Vietnam |
Epäitsenäiset ja itsehallintoalueet
Brittiläinen Intian valtameren alue | Palestiinalaishallinto | Paracelsaaret | Spratlysaaret | Tiibet | Taiwan |
Eurooppa: Turkki · Albania Lähi-itä: Syyria · Libanon · Palestiina · Irak · Kuwait · Bahrain · Qatar · Jordania · Jemen · Saudi-Arabia · Arabiemiirikunnat Aasia: Iran · Malesia · Indonesia · Tadžikistan · Bangladesh · Pakistan · Malediivit · Brunei · Afganistan · Uzbekistan · Kazakstan · Kirgisia · Azerbaidžan Afrikka: Marokko · Algeria · Tunisia · Libya · Egypti · Sudan · Komorit · Tšad · Niger · Mali · Mauritania · Senegal · Gambia · Guinea-Bissau · Guinea · Sierra Leone · Norsunluurannikko · Benin · Togo · Nigeria · Gabon · Kamerun · Uganda · Mosambik · Somalia · Djibouti Etelä-Amerikka: Guyana · Surinam Ehdokasmaat: Intia · Filippiinit Liitännäis- ja tarkkailijavaltiot: Bosnia ja Hertsegovina · Keski-Afrikan tasavalta · Thaimaa · Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta · Venäjä |