Juva

Juva (aik. Jukainen, ruotsinkielinen nimi Jockas ei enää ole käytössä) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä.

Sisällysluettelo

1 Elinkeinoelämä
2 Historia
3 Nähtävyyksiä
4 Kulkuyhteydet
5 Tapahtumia
6 Tunnettuja juvalaisia
7 Kyliä
8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Juva on vielä leimallisesti maatalouspitäjä, ja kunta on vuosia pyrkinyt panostamaan erityisesti luomutuotantoon. Juvalla on aktiivimaatiloja noin 380. Viljelty peltoala on 8 340 hehtaaria, joista luomutuotannossa on 1 368 hehtaaria. Kunnan maataloustulosta noin 55 prosenttia tulee maidosta, 29 prosenttia lihasta ja 16 prosenttia kasvituotannosta.

Hatsolassa toimii 1990-luvun alussa aloittanut luomumeijeri, Juvan Luomu Oy. Partalan kartanossa toimi pitkään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimipiste, joka oli erikoistunut luonnonmukaisen maatalouden tutkimukseen: vuonna 2006 toiminnot MTT:n toiminnon siirrettiin Juvalta Mikkelin Karilaan. Juvalla toimii Järvi-Suomen Portin kalkkunateurastamo, ja kunnassa on useita kalkkunankasvattajia.

Kunnan suurin teollinen työnantaja on WS Bookwell Oy:n kirjatehdas. Muista teollisuusyrityksistä mainittakoon tuoresalaatteja käsittelevä ja pakkaava Salico Oy, vaatevalmistaja Jocca Oy ja huonekalutehdas Sisuwood Oy.

Paikallisista asioista kertoo kerran viikossa ilmestyvä Juvan Lehti, joka on perustettu vuonna 1956. Paikkakunnalla luetaan myös maakuntalehtiä Länsi-Savo, Itä-Savo ja Savon Sanomat sekä sosiaalidemokraattista Vapaus-lehteä.

[muokkaa] Historia

Juvalla oli asutusta jo kivikaudella, jonka päättyessä seudulla on liikkunut saamelaisia sekä myöhemmin hämäläisiä ja karjalaisia metsästäjiä. Pysyvä asutus on saapunut alun perin Mikkelin suunnalta. Ensimmäiset uudisasukkaat asettuivat Saarijärven rannoille, Länsi-Juvalle jo luultavasti 1200-luvulla. Vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Juva siirtyi Ruotsin valtapiiriin. keskiajalla Juva sai kiinteän, mutta harvan asutuksen.

Juva on Suomen vanhimpia suurpitäjiä. Siitä on myöhemmin erotettu muun muassa Sääminki, Kuopio, Pieksämäki ja Joroinen. Ruotsin vallan ajan perintöä ovat monet kartanot, kuten Askola, Inkilä, Koikkala, Loukio, Partala, Piikkilä ja Vehmaa. Savolaiseen tapaan alueella on harjoitettu kaskiviljelyä 1800-luvun lopulle saakka. Pitäjäseurakunta itsenäistyi Jukainen-nimisenä Suur-Savosta vuonna 1442 Turun piispa Maunu Tavast II:n toimesta. Kuntamuotoinen hallinto aloitettiin vuonna 1868.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Näkyvin Juvan nähtävyyksistä on harmaakivikirkko (E. B. Lohrmann, 1863) ja kirkkopuisto, Vanha hautausmaa ja Tuulimylly. Gottlundin Tupa, perimätiedon mukaan K. A. Gottlund laulatti täällä juvalaisia, hän keräsi merkittävän määrän runoja ja muuta kansanperinnettä vuosina 1815-16. Tuvan edessä on runonlaulajien muistokivi. Gottlundin kierros on 7 km:n pituinen luonto- ja kulttuurikierros joka käsittää Juvan kirkonkylän kulttuurihistoriallisia kohteita sekä luonnonnähtävyyksiä.

Muita kunnan nähtävyyksiä ovat muun muassa Koikkalan kyläkirkko (M. Välikangas, 1959), Juvan museo ja Juvan karjalaisten museo, jotka sijaitsevat Partalan kuninkaankartanon rakennuksissa, Juvan museon uusi perusnäyttely puolestaan on "Lehmä ja me". Ruotusotamiehen torppa ja Koskilammen torppa Kuosmalassa kertovat menneiden vuosisatojen elämästä. Nuijasodan muistomerkit Koikkalassa ja Remojärvellä. Rapion Mylly Juvan Paatelassa on Suomen vanhin edelleen toimiva mylly. Rapion Mylly ja Rapion Myllyteatteri ovat Juvan vetovoimaisimpia matkailunähtävyyksiä. Butiken på Landet -kauppa Wehmaan Kartanon vanhassa tallissa on myös nähtävyys, hevosten tilalla on omaperäinen vaatekauppa.

Juvan Hiidenmaalla Enkelinpesäkivi, Kielkallion pyyntikuopat, Kirkkokivet Koikkalanmyllyllä ja Sarkasvuoren kalliomaalaukset kuuluvat Juvan luonnonnähtävyyksiin. Susipuisto Wolf Parkissa nähtävänä koirasusia. Rävykoskella koskikalstusta.

Laskettelukeskus Hasa palvelee talvisaikaan hiihtäjiä ja laskettelijoita. Monitoimihalli Sampola kirkonkylällä. Oravareitti, 57 km:n pituinen melontareitti Juvalta Sulkavalle. Juva Camping**** leirintäalue. Vihreän Kullan retkeilyreitti Juvan, Sulkavan, Rantasalmen, Joroisten ja Puumalan alueella, 500 kilometriä patikointireittejä, talvella hiihtolatuja.

Juvalla toimivat urheiluseurat ovat Juvan Naisvoimistelijat, Juvan Urheilijat, Juvan Ampujat ja Juvan nuorisopesis (JuNu), joka pelaa Sinisellä Laguunilla, Suomen ainoalla sinisellä hiekkatekonurmialustaisella pesäpallokentällä.

[muokkaa] Kulkuyhteydet

Juvan läpi kulkee valtatie 5 vain muutaman kilometrin päästä Juvan kirkonkylästä. Juvan kirkonkylän läpi kulkee Savonlinnaan vievä valtatie 14. Lähin lentokenttä sijaitsee Joroisissa.

[muokkaa] Tapahtumia

Puustock-festarit, Metsäkansan Karkelot (aiemmin Lampaanpolska), Marraspijot, Juva Gospel, Juvan Rullat, Rapion myllyteatteri, Juvan ravit, Latotanssit, Juva Hotellin Tähti-illat, Kesäillanmusiikki-konsertit, Elomarkkinat, Herneensyönnin SM-kisat, Pesisottelut ja Leka-Cup.

[muokkaa] Tunnettuja juvalaisia

Carl Henrik Alopaeus, piispa
Carl Axel Gottlund, kielitieteilijä ja kansanperinteen kerääjä
Leo Harmaja, taloustieteilijä
Kalevi Hämäläinen, hiihtäjä
Saku Kapanen, pesäpalloilija
Heikki Kilpeläinen, oopperalaulaja
Raili Kostia, oopperalaulaja
Luonteri Surf, rock-yhtye
Inka Nousiainen, kirjailija
Arndt Pekurinen, pasifisti
Tapani Puranen, muusikko
Aija Puurtinen, muusikko
Ruoska, metalli-yhtye
Martti Talvela, oopperalaulaja

[muokkaa] Kyliä

Ahola, Auvila, Haikarila, Hatsola, Hietajärvi, Hyötyy, Hännilä, Härkälä, Inkilä, Järvenpää, Kaihunmäki, Kaislajärvi, Kangas, Kaskii, Kettula, Kiiskilä, Kiiskilänniemi, Kilpola, Kirkonkylä, Nuutilanmäki, Koikkala, Kuosmala, Lauteala, Leskelä, Maarala, Maivala, Murtoinen, Mustola, Mäköis, Männynmäki, Narila, Näärinki, Ollikkala, Paatela, Pekurila, Pohjois, Poikola, Pulkkila, Purhola, Rantuu, Remojärvi, Ronkala, Soiniemi, Sopala, Summala, Suurniemi, Taipale, Teivaa, Tuhkala, Turakkala, Vehmaa, Vuorenmaa, Vuorilahti.