Manga
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Manga (jap. 漫画) on japania ja tarkoittaa sarjakuvia. Japanin ulkopuolella manga tarkoittaa japanilaista sarjakuvaa. Sitä luetaan päinvastaisessa järjestyksessä kuin länsimaista sarjakuvaa eli oikealta vasemmalle. Toisinaan manga-termiä näkee käytettävän myös amerikkalaisesta tai eurooppalaisesta sarjakuvasta, jonka piirrosasu jäljittelee japanilaisia esikuvia. Asiantuntijat suosittelevat tällaisissa tapauksissa mieluummin termiä pseudomanga.
Mangan asema Japanissa on paljon vahvempi kuin sarjakuvan Euroopassa. Mangaa myydään miljoonapainoksina, ja sitä lukevat kaikki ikä- ja ihmisryhmät. Mangan aihepiirit ulottuvat pienten lasten saduista pornografiaan. Mangasarjojen sisältö suunnataan usein tietylle ikäryhmälle tai muutoin rajatulle lukijajoukolle. Tyypillisiä ovat esimerkiksi romanttiset mangat, fantasiamangat, robottiseikkailuja sisältävät mechasarjat ja itämaisia taistelulajeja sisältävät seikkailut, mutta myös esimerkiksi sadut, koulutusmangat ja eläkeläismangat.
Tyypillistä mangalle on tuotteliaiden taiteilijoiden töiden julkaiseminen viikoittaisina jatkosarjoina, jotka pian jatkosarjan julkaisun jälkeen kootaan kymmenkunta parikymmensivuista osaa sisältäviksi taskukirjoiksi. Usein mangasarjat ovat hyvin pitkiä. Sarja voi jatkua useita vuosia ja sisältää tuhansia sivuja. Pääosa mangasta julkaistaan mustavalkoisena. Japanissa ilmestyy viitisensataa mangalehteä erilaisilla ilmestymistiheyksillä, ja niistä suosituimpia on viikoittain ilmestyvä Weekly Jump, jonka levikki on 2,75 miljoonaa.[1]
Manga ja japanilainen piirretty eli anime kulkevat usein käsi kädessä. Suosituista mangasarjoista tehdään televisiosarjoja tai anime-elokuvia, ja suosituista televisiosarjoista ja elokuvista mangasarjoja. Tavallisia ovat myös cine-mangat, suoraan elokuvan tai televisiosarjan kuvista kootut sarjakuvaversiot. Usein ilmestyy myös kaikenlaisia muita oheistuotteita, kuten videopelejä ja muovinukkeja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Mangan lajityyppejä
Mangaa luokitellaan lajityyppeihin sarjan juonen tyylin (esimerkiksi jännitys, seikkailu tai ihmissuhde), sarjan ajatellun kohdeyleisön tai sarjan päähenkilöiden ominaisuuksien perusteella. Monet mangasarjat voidaan lukea useaan lajityyppiin. Samat lajityypit pätevät myös animen luokitteluun.
Alle on listattu mangalle tyypillisiä erikoislajityyppejä. Tämän lisäksi luokituksessa käytetään yleisesti länsimaalaisillekin tuttuja genre-ilmaisuja, kuten esimerkiksi toiminta, jännitys, draama, seikkailu, tieteiskertomus, dokumentti ja komedia.
- dōjinshi – 同人誌, fanien ja amatöörien piirtämä manga, jossa käytetään tunnettujen sarjojen hahmoja; voi olla myös parodiaa.
- harem – ハレム, usein komediallinen manga, jossa vastapuolina on yksi mies ja joukko naisia. Esimerkiksi Love Hina.
- ecchi – エッチ, "rivo, tuhma" shōjo- ja shōnen-mangaa paljastavampaa, esimerkiksi In Dream World.
- hentai - 変態, "outo, perverssi", pornografinen aikuismanga (Japanissa tätä termiä ei käytetä, vaan puhutaan "eromangasta").
- josei – 女性, "nuori nainen", nuorille ja aikuisille naisille suunnattu manga.
- kawaii – 可愛い, "söpö, ihana, rakastettava", nimeä käytetään söpösti, usein jopa tavallista isosilmäisemmin piirretyistä hahmoista, esimerkiksi Pita-Ten.
- kodomo – 子供, "lapsi", lasten manga, esimerkiksi Pokémon.
- mahō shōjo – "taikatyttö", manga, jonka päähenkilö on taikavoimia hallitseva tyttö, esimerkiksi Sailor Moon.
- mecha – manga, jonka pääsisältöä ovat robotit ja tekniset laitteet, esimerkiksi Gundam ja Tenkū no Escaflowne.
- seinen – 青年, "nuori mies", nuorille miehille suunnattu manga.
- shōjo – 少女, "tyttö, nuori nainen", tytöille suunnattu manga, esimerkiksi Fruits Basket.
- shōjo-ai tai yuri – 少女愛, tyttöjen välistä rakkautta kuvaava manga, esimerkiksi Utena. Shōjo-ai on manga, joka ei sisällä seksiä. Yuri taas on sellainen, joka sisältää.
- shōnen – 少年, "poika, nuorukainen", pojille suunnattu itämaisia taistelulajeja, romantiikkaa ja erotiikkaa sisältävä manga, esimerkiksi Dragon Ball Z ja Ranma ½. Suosittu muoto Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
- shōnen-ai tai yaoi – 少年愛, poikien välistä rakkautta kuvaava manga, esimerkiksi Gravitation. Shōjo-ain tapaan shōnen-aissa ei esiinny seksiä, yaoissa taas esiintyy.
[muokkaa] Tunnettuja mangasarjoja Suomessa
Suomessa ehkä tunnetuin mangataiteilija eli mangaka (漫画家) on Rumiko Takahashi, jonka 38-osaista Ranma ½ -sarjaa ja yhä Japanissa jatkuvaa Inuyasha-sarjaa on julkaistu myös suomeksi. Shōnen-sarjoista on suomennettu Akira Toriyaman piirtämää Dragonball-sarjaa, Katsuhiro Ōtomon Akiraa, Eiichiro Odan One Pieceä, Hiromu Arakawan Fullmetal Alchemistia ja Gosho Aoyaman Salapoliisi Conan -sarjaa. Tytöille suunnattua shōjoa on alettu suomentaa vasta parin viime vuoden aikana. Arina Tanemuran Time Stranger Kyoko ja Kamikaze kaitou Jeanne, Fushugi Yûgi Yuu Wataselta, Mia Ikumin ja Reiko Yoshidan yhteisprojekti Tokyo Mew Mew sekä siihen liittyvä kaksiosainen jatko-osa Tokyo Mew Mew á la Mode on julkaistu suomeksi loppuun asti. Suomeksi julkaistaan myös samannimiseen, suomalaisistakin televisioista tuttuun animesarjaan pohjautuvaa Neon Genesis Evangelion -mangaa. Suomennetuista mangasarjoista Dragonball, One Piece, Conan, Kyoko, Jeanne, Neon Genesis Evangelion, Tokyo Mew Mew, Fullmetal Alchemist, Fushugi Yûgi ja Inuyasha julkaistaan alkuperäisessä japanilaisessa asussaan eli oikealta vasemmalle luettavana, Ranma ½ ja Akira taas peilattuna eli länsimaalaisittain vasemmalta oikealle luettavana. Perinteisessä sarjakuvalehtimuodossa on julkaistu muun muassa Pokémon-, Digimon- ja Beyblade-televisiosarjoihin liittyvää mangaa.
[muokkaa] Manga Japanin ulkopuolella
1980-luvun lopussa Etelä-Koreassa ja Taiwanilla alkoi ilmestyä laittomia kopioita mangasarjoista – vasta siitä tajuttiin, että mangasta voitaisiin olla kiinnostuneita Japanin ulkopuolellakin. Sen jälkeen mangaa on saanut ulkomailta ihan laillisestikin. Yhdysvalloissa manga-markkinat kasvoivat vuoden 2003 tienoilla, ja Euroopassa myynti on kaksinkertaistunut vuosina 1998–2006. Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa on myyty mangaa jo yli kymmenen vuotta. Pohjoismaiden lisäksi kasvavat markkinat ovat Unkarissa, Puolassa, Slovakiassa ja Venäjällä. Japanissa puolestaan myynti on laskussa. [1]
Japanilainen 6000 eri manganimikettä julkaissut Shogakukan-kustantamo on tehnyt yhteistyötä Egmontin kanssa. Shogakukanin ensimmäinen Suomessa lisenssillä julkaistu sarja oli Ranma ½ vuonna 2004. Suomeen tuodaan lähinnä sarjoja, jotka ovat Japanissa vanhoja ja kuuluisia. Koska Euroopassa sarjakuvia pidetään enemmän lasten huvina, Suomeenkin on tuotu ensin lasten mangaa. Rajua väkivaltaa tai seksiä sisältävää mangaa ei aiota tuoda Suomeen, koska sellaisista aikuisten sarjoista on tullut aikaisemmin ongelmia. [1]
[muokkaa] Mangan luoja
Tärkein tekijä mangan luomisessa on yhden miehen työt. Osamu Tezuka aka Manga no kami sama (mangan jumala) loi tunnetun Mighty Atomin (USA:ssa Astro Boy) 1960-luvulla. Tezuka loi tunnetun isosilmäisen mangatyylin, mutta tähän on olemassa kaksi eri tarinaa: Tezuka tunnetusti jumaloi Walt Disneytä, ja sanotaan, että hän keksi silmien tyylin Disney-filmien söpöjen kauriiden silmistä. Toisen esityksen mukaan Tezuka otti vaikutteita Betty Boop -sarjakuvahahmolta, jolla oli suurehkot silmät. Tezukan mangauudistusten jälkeen ala muuttui pysyvästi.
Ennen Tezukaa mangat piirrettiin kaksiulotteisesta perspektiivistä. Näytelmälavan tyyliin hahmot tulivat ruutuun ja poistuivat siitä. Tezuka tuli siihen tulokseen, ettei tällä tyylillä voida mitenkään luoda voimakkaita tunteita, joten hän aloitti käyttämään elokuvallisia tyylejä, joihin mallia saatiin ranskalaisista ja saksalaisista elokuvista. Tezuka käsitteli lähikuvia ja eri kuvakulmia ja yritti sisällyttää tietyn kohtauksen moneen sivuun, joka ennen voitiin hoitaa yhdellä ruudulla. Hän saattoi tehdä jopa 1000-sivuisia mangoja hyvin lyhyessä ajassa. Tezuka myös ymmärsi, että mangan mahdollisuudet ovat muutkin kuin naurattaminen. Hän ryhtyi tekemään sellaisia tarinoita, joissa ilmeni myös surua ja vihaa ja joissa loppu ei aina ollut kliseisesti onnellinen.
Tezukan debyytti oli vuonna 1947 halvassa sarjakuvalehdessä, joka japanilaisilla lapsilla oli vara ostaa sodanjälkeisessä köyhyydessä. Se myi yhdessä yössä ennenkuulumattomat 400 000 kappaletta. Julkaisijat olivat innoissaan. Uusia artisteja tuli mukaan vallankumoukselliseen kilpailuun mangamarkkinoille. Uudistukset johtivat markkinoiden laajentumiseen ja rajuihin uudelleenrakentamisiin. Tapahtui vallankumouksellinen käänne: lapset, jotka kasvoivat Tezukan ja tämän seuraajien mangojen parissa, eivät hylänneet sarjakuvia, kun he lähtivät yläasteelle, lukioon ja yliopistoon.
[muokkaa] Mangaka
Mangaka (漫画家) on japania ja tarkoittaa sarjakuvataiteilijaa. Kuten mangaa, länsimaissa lainasanaa käytetään kuitenkin pelkästään japanilaisista manga-artisteista. Itse mangakan lisäksi mangaa piirtämässä on yleensä useita apulaisia, jotka huolehtivat muun muassa rastereista ja taustoista.
[muokkaa] Hahmojen tyyli
[muokkaa] Silmät
Silmät ovat monimutkainen aihe ja yhteydessä japanilaiseen kulttuuriin. Lapsilla ja söpöillä otuksilla on isot silmät, jotka kertovat olioiden viattomuudesta ja söpöydestä. Suuret silmät lienevät myös kauneusihanne, koska ilkeillä ja rumilla hahmoilla on pienemmät silmät. Suurisilmäiset mieshahmot tunnetaan nimellä bishounen eli hahmolla on tällöin naismaisia piirteitä. Tällöin isot silmät viestittävät kauneudesta, nuoruudesta ja sympatiasta. Suuret silmät ovat monimutkaiset piirtää, ja niihin piirretään usein monta eri kohtaa. Suuret silmät ovat pieniä silmiä ilmeikkäämmät, joten niitä käytetään tärkeänä tyylikeinona välittää hahmojen tunteita katsojalle. Tästäkin syystä vähemmän tunteita ilmaisevilla hahmoilla, kuten ilkeillä tai luonteeltaan kylmillä, on pienemmät silmät.
[muokkaa] Hiukset
Animehahmojen hiukset voivat olla realistisen näköiset tai sitten ne voivat olla villejä, painovoimaa uhmaavia luomuksia. Yleisin hiusten väri on musta, koska useimmilla japanilaisilla on luonnostaan mustat hiukset. Värivariaatioita on kuitenkin niin paljon kuin ihmissilmä voi erottaa. Siksi useilla hahmoilla on sinisiä, pinkkejä tai vihreitä hiuksia. Hahmojen hiusten värit auttavat myös helpommin erottamaan mangahahmot toisistaan.
[muokkaa] Vartalo
Hahmojen vartalossa on yleensä epärealistiset mittasuhteet, mutta poikkeuksiakin on. Yleensä pää on normaalia isompi, ja jalat sekä kädet ovat pitemmät. Keskivartalo on yleensä lyhyempi kuin tosielämässä. Mittasuhteet ovat usein sellaiset, että pään koko on 1/5 tai 1/6 hahmon pituudesta. Suu ja nenä ovat pienet, mutta varsinkin SD-hahmoilla (SD = super deformed) suu venyy epäluonnollisen isoksi. Chibi-hahmoilla (sama kuin SD) vartalon mittasuhteet ovat samat kuin lasten tai lähellä sitä (eli pää on 1/3 hahmon pituudesta). Näin saadaan koomisuutta ja japanilaisten rakastamaa söpöyttä peliin. Hahmot väritetään yleensä käyttäen vahvaa varjostuskontrastia. Hahmoilla on yleensä hoikat vartalot. Pienillä söpöillä otuksilla on yleensä pullea vartalo.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suomenkieliset mangajulkaisut
- Animeunioni
- bemmu.com Suomalainen mangakauppa
- Anime-lehti
- Fantasiapelit Suomalainen erilaisiin peleihin, kirjoihin ja sarjakuvaan erikoistunut liike laajalla ja suomalaisittain edullisella mangavalikoimalla
