Perusmaku
Wikipedia
Ihmisen aistimat neljä klassista perusmakua ovat suolainen, hapan, makea ja karvas eli kitkerä. Jo varsin laajan tieteellisen hyväksynnän saa nykyisin myös viides perusmaku, umami. Makuaistin perusyksikköinä toimivat makureseptorisolut sijaitsevat makunystyksi eli makusilmuksi nimitetyissä aistinelimissä. Makunystyjä on erityisesti kielen yläpinnalla sijaiten siten, että tietyllä kielen alueella sijaitsee paljon juuri tiettyä perusmakua rekisteröiviä reseptoreita. Perusmakujen määrä on pieni verrattuna perushajujen hyvin runsaaseen määrään.
Pelkkä perusmaku ei yksinään kuvaa kovinkaan kattavasti makuelämyksen syntyä. Siihen vaikuttavat muun muassa monien perusmakujen samanaikaisuus, hajuaistimukset, sekä kylmän ja kuuman tuntemukset. Makuaistin tieteellinen historia sisältää paljon ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyksiä, eikä perusmaun käsitekään ole aivan yksiselitteinen. Käsitykset perusmauista vaihtelevat jonkin verran kulttuureittain, esimerkiksi länsimaisiin perusmakuihin nyttemmin lisätty umami on omaksuttu Japanista. Perusmakujen lopullinen määrä onkin yhä jatkuvan tutkimuksen kohde.
Kielen etuosan makuhermona toimii muiden toimintojensa ohella kasvohermo (seitsemäs aivohermo) ja takaosan makuhermona puolestaan kieli-kitahermo (yhdeksäs aivohermo).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suolaisuus
Suolaisen aistimusta aiheuttaa erityisesti natriumkloridi eli ruokasuola, ja jossain määrin muutkin suolat. Suolaista makua maistetaan parhaiten kielen sivuilla.
[muokkaa] Happamuus
Happaman aistimuksen aiheuttavat happojen vetyionit (H+). Happomolekyylien muu rakenne voi muuntaa aistimuksen luonnetta ja vahvistaa tai heikentää sitä. Happama maku aistitaan parhaiten kielen sivuilta.
[muokkaa] Makeus
Makean aistimusta aiheuttavat monenlaiset aineet, erityisesti erilaiset sokerit. Makeaa maistetaan parhaiten kielen kärjellä.
[muokkaa] Karvaus
Karvaalta maistuvat monet alkaloidit, kuten kofeiini ja kiniini. Karvaita makuja maistetaan parhaiten kielen takaosalla.
[muokkaa] Umami
Umamia havaitaan esimerkiksi arominvahventeena käytetyssä natriumglutamaatissa, joissain juustoissa, soijakastikkeissa, tomaateissa, sekä maustamattomassa lihassa. Umamin nimi juontaa japanin kielen sanasta 旨味 (umai), joka tarkoittaa lihaisaa tai "Enempi":ä (moreish).
