Transilvania
Wikipedia
Transilvania (unk. Erdély, saks. Siebenbürgen) on historiallinen alue ja ruhtinaskunta, joka kattaa Romanian keski- ja länsiosat. Transilvania on kuvitteellisen kreivi Draculan kotipaikka.
[muokkaa] Maantiede ja väestö
Transilvanian erottavat eteläisestä Valakiasta Transilvanian alpit, idässä Moldaviasta ja Bukovinasta Karpaatit. Transilvania on 305–488 m korkeaa ylätasankoa, josta vedet virtaavat Tonavaan Mureş- ja Someşjokien kautta. Suurimpia kaupunkeja ovat Cluj-Napoca, Timişoara, Braşov, Oradea, Sibiu ja Târgu Mureş. Transilvania on Romanian kehittyneintä seutua, jossa on myös runsaita mineraalivaroja ja metsää.
Transilvanian 7,3 miljoonan väestöstä pääosa on romanialaisia, unkarilaiset (1,4 milj.), romanit ja saksalaiset (200 000) ovat merkittäviä vähemmistöjä.
[muokkaa] Historia
Transilvania oli aikoinaan Daakian keskus. Rooman keisari Trajanus valloitti Daakian vuosien 101–102 ja 105–107 sodissa. Aurelianus joutui kuitenkin vetäytymään 271 ja maakuntaa hallitsivat gootit, kunnes hunnit kukistivat heidät 376. Hunnien valta kesti Attilan kuolemaan (453) saakka.
900-luvulla madjaarit (unkarilaiset) valloittivat Transilvanian ylängön Árpádin johdolla. Kristinusko vakiintui 1000-luvulla Unkarin Tapani Pyhän johdolla. 1100- ja 1200-luvulla alueelle saapui saksikolonisteja. Saksalainen nimi Siebenbürgen tulee tämän ajan seitsemästä linnoitetusta kaupungista. 1200-luvulla Unkarin András II kutsui Saksalaisen ritarikunnan puolustamaan maata turkkilaisilta kumaaneilta, joita seurasivat mongolit 1241.
Vuonna 1446 János Hunyadi sai paavillisen tunnustuksen Transilvanian ruhtinaaksi ansioistaan taistelussa osmaneja vastaan. Häviö Mohácsin taistelussa 1526 kuitenkin tiesi Transilvanian joutumista Unkarilta Osmanien valtakunnalle. 1571 valtaan noussut Báthoryn suku hallitsi Transilvaniaa István Báthorysta (1571–1586) lähtien turkkilaisten alaisuudessa ruhtinaina. Unkarikin joutui pääosin turkkilaisten valloittamaksi ja jakautui turkkilaisten ja Itävallan Habsburgien hallitsemiin osiin. Turkkilaiset ja itävaltalaiset taistelivat puoli-itsenäisestä Transilvanista kahden vuosisadan ajan. 1600-luvun alussa Valakian Mikael Rohkea sai yhdistettyä kolme romanialaista ruhtinaskuntaa lyhyeksi aikaa ennen murhaansa elokuussa 1601.
Transilvanian kulta-aika koitti Gábor Bethlenin (1613–1629) ja György I Rákóczyn (1630–1648) aikana. Bethlen soti keisaria vastaan kolmikymmenvuotisessa sodassa kolme kertaa ja kruunattiin Unkarin kuninkaaksi. Rákóczy sai pakotettua keisarin hyväksymään jälleen unkarilaisten protestanttiuden. Heidän hallituskautensa kehittivät myös koulutusta ja kulttuuria.
Vuonna 1683 turkkilaiset lyötiin Wienin piirityksessä ja Transilvanian liitto Osmanien valtakunnan ja Ranskan kanssa osoittautui kohtalokkaaksi. Vuonna 1691 Transilvania liitettiin Itävallan kruununmaihin ja 1711 mennessä ruhtinaat korvattiin itävaltalaisilla kuvernööreillä. Transilvanian korotus 1765 suuriruhtinaskunnaksi oli vain muodollisuus.
Vuonna 1848 Transilvanian unkarilaiset muodostivat liiton Unkarin kanssa ja lupasivat romanialaisille maaorjuuden lopettamisesta vastineeksi tuesta Itävaltaa vastaan. Romanialaiset ja saksit hylkäsivät tarjouksen ja taistelivat Unkarin armeijaa vastaan. Itävallan sotilashallinto 1849–1860 oli tuhoisa unkarilaisilla, mutta hyödytti romanialaisia talonpoikia. Kuitenkin vuonna 1867 tapahtuneessa Itävalta-Unkarin muodostamisessa Transilvania liitettiin Unkarin valtaan.
Trianonin rauhansopimuksessa 1920 Romania sai Transilvanian. Elokuussa 1940 Hitler antoi Wienin välitystuomiossa Transilvanian pohjoisosan Unkarille, mutta 1947 se palautettiin Romanialle.
