Saturnus

Saturnus on kuudes planeetta Auringosta ulospäin laskettuna. Se on jättiläisplaneetta (tai joviaaninen planeetta) ja aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta. Se on nimetty roomalaisen Saturnus-jumalan mukaan.

Saturnus on selvästi navoiltaan litistynyt, sen halkaisija päiväntasaajalta mitattuna on lähes 10 % suurempi kuin navalta mitattuna (120 536 km ja 108 728 km). Tämä johtuu planeetan nopeasta pyörimisestä sekä sen sisäisestä rakenteesta. Saturnus on lisäksi tiheydeltään pienin Aurinkokuntamme planeetoista: sen keskitiheys on vain 0,69 g/cm³, eli pienempi kuin vedellä.

Saturnuksen sisus on Jupiterin kaltainen: keskellä on silikaattiydin, jota ympäröi metallisen nestemäisen vedyn muodostama kerros. Lisäksi sisustassa on merkkejä erilaisista jääkiteistä. Saturnuksen ydin on erittäin kuuma, 12000 K, ja se säteilee avaruuteen enemmän lämpöä kuin se saa Auringosta.

Saturnuksen päivän pituus on 10 tuntia, sen vuosi on 29,5 Maan vuotta. Saturnuksen ilmakehä koostuu vedystä, heliumista ja metaanista.

Sisällysluettelo

1 Saturnuksen renkaat
2 Saturnuksen tutkiminen
3 Saturnuksen havaitseminen harrastajavälinein
4 Saturnuksen kuut

[muokkaa] Saturnuksen renkaat

Saturnuksen valtavat renkaat ovat sen kuuluisin piirre. Saturnuksella on seitsemän rengasta ja viimeisin uusi rengas havaittiin vuonna 2007. Galileo Galilei havaitsi ne ensimmäisenä teleskoopillaan vuonna 1610, mutta hän ei ilmeisesti osannut sanoa mitä havainnosta olisi pitänyt ajatella. Hän kirjoitti "Saturnus ei ole yksin, vaan se muodostuu kolmesta kappaleesta, jotka melkein koskettavat toisiaan eivätkä koskaan liiku tai muutu toisiinsa nähden. Ne ovat suorassa linjassa toisiinsa nähden, ja keskimmäinen Saturnus on noin kolme kertaa suurempi kuin laidoilla olevat renkaiden reunat." Hänen mukaansa Saturnuksella oli myös "korvat". 1612 renkaat olivat vaakatasossa Maahan nähden, jolloin ne näyttivät katoavan. Seuraavana vuonna ne ilmestyivät jälleen, mikä hämmensi Galileoa entisestään.

Saturnuksen renkaat auringon valaisemana

Vasta 1655 Christiaan Huygens ratkaisi renkaiden arvoituksen käyttämällä paljon Galileon kaukoputkea voimakkaampaa teleskooppia.

Giovanni Domenico Cassini päätteli 1675 että Saturnuksen rengas muodostuu useista pienemmistä renkaista, joiden välissä on aukkoja. Suurin näistä aukoista nimettiin Cassinin jaoksi.

Saturnuksen renkaiden uskotaan syntyneen suurehkojen kuiden, pyrstötähtien ja meteoriittien törmäyksissä muodostuneista kappaleista, jotka ovat painovoiman vaikutuksesta jääneet kiertämään planeettaa.

Renkaat erottuvat varsin vaatimattomalla nykyaikaisella teleskoopilla tai jopa laadukkailla kiikareilla. Ne kiertävät Saturnuksen päiväntasaajaa 6 630 - 120 700 km:n etäisyydellä, ja muodostuvat pii- ja rautaoksidista sekä jääkappaleista. Kappaleiden koko vaihtelee pölyhiukkasista pieneen henkilöautoon saakka.

Noin 100 miljoonan vuoden kuluttua renkaita ei kuitenkaan enää uskota olevan, sillä meteoriittien törmäykset kuluttavat ne vähitellen olemattomiin.

[muokkaa] Saturnuksen tutkiminen

Pioneer 11 oli ensimmäinen avaruusluotain, joka lensi Saturnuksen ohi vuonna 1979. Seuraavan kahden vuoden kuluessa planeetan ovat ohittanet Voyager 1 ja Voyager 2. Cassini-Huygens saapui tutkimaan Saturnusta ja sen kuuta Titania vuonna 2004.

[muokkaa] Saturnuksen havaitseminen harrastajavälinein

Saturnuksen renkaat näkyvät todella komeasti harrastajakaukoputkella vähintään noin 20-kertaisella suurennuksella. Ne eivät näy kiikarilla. Kaukoputkella näkyy Saturnuksen suurin kuu Titan, toiseksi suurin kuu Rhea ja mahdollisesti muutama muukin kuu.

[muokkaa] Saturnuksen kuut

Saturnuksen kuita löydetään jatkuvasti lisää, tällä hetkellä vahvistettuja on 56. Kuiden kokonaismäärä ei tule koskaan selviämään varmuudella, koska renkaiden jääkappaleet ovat kaikki teknisesti kuita ja on vaikea määritellä rajaa pikkukuun ja suuren renkaiden kappaleen välille. Saturnuksen tunnetuimmat ja suurimmat kuut ovat (sisimmästä uloimpaan): Atlas, Prometheus, Pandora, Epimetheus, Janus, Mimas, Enceladus, Tethys, Telesto, Kalypso, Dione, Helene, Rhea, Titan, Hyperion, Japetus ja Phoebe.

Nimi	Halkaisija (km)	Massa (kg)	Keskietäisyys (km)	Kiertoaika (d)	Sijainti	Löydetty
Pan	19	2,7×10¹⁵	133 583	0,575	Encken jaossa	1990
Atlas	30 (40 × 20)	tuntematon	137 670	0,6019	noin 800 km A-renkaan ulkoreunasta, paimenkuu	1980
Prometheus	91 (145 × 85 × 62)	2,70×10¹⁷	139 350	0,6130	lähellä F-renkaan sisäreunaa, paimenkuu	1980
S/2004 S 4*	3-5	tuntematon	140 000	0,618	lähellä F-renkaan sisäreunaa, paimenkuu (?) voi olla myös pelkkä renkaan kasauma	2004
S/2004 S 3*	3-5	tuntematon	141 000	0,624	lähellä F-renkaan ulkoreunaa, paimenkuu (?) voi olla myös pelkkä renkaan kasauma	2004
S/2004 S 6*	3-5	tuntematon	141 000	0,622	lähellä F-renkaan ulkoreunaa, paimenkuu (?) voi olla myös pelkkä renkaan kasauma	2004
Pandora	84 (114 × 84 × 62)	2,20×10¹⁷	141 700	0,6285	lähellä F-renkaan ulkoreunaa, paimenkuu	1980
Epimetheus	115 (144 × 108 × 98)	5,60×10¹⁷	151 422	0,6942	samalla kiertoradalla	1980
Janus	178 (196 × 192 × 150)	2,01×10¹⁸	151 472	0,6945	samalla kiertoradalla	1966
Mimas	397	3,80×10¹⁹	185 520	0,942422		1789
Methone	3	tuntematon	194 000	1,01		2004
Pallene	4	tuntematon	211 000	1,14		2004
Enceladus	499	7,30×10¹⁹	238 020	1,370218	E-renkaan keskellä	1789
Telesto	29 (34 × 28 × 36)	tuntematon	294 660	1,887802	edellä kiertävä Tethyksen troijalainen	1980
Tethys	1060	6,22×10²⁰	294 660	1,887802		1684
Calypso	26 (34 × 22 × 22)	tuntematon	294 660	1,887802	jäljessä kiertävä Tethyksen troijalainen	1980
Helene	33 (36 × 32 × 30)	tuntematon	377 400	2,736915	edellä kiertävä Dionen troijalainen	1980
Dione	1118	1,05×10²¹	377 400	2,736915		1684
Polydeuces	3,5	tuntematon	377 000	2,737	jäljessä kiertävä Dionen troijalainen	1980
Rhea	1528	2,49×10²¹	527 040	4,5175		1672
Titan	5151	1,35×10²³	1 221 850	15,94542	aurinkokuntamme toiseksi suurin kuu	1655
Hyperion	286 (410 × 260 × 220)	1,77×10¹⁹	1 481 100	21,27661		1848
Japetus	1460	1,88×10²¹	3 561 300	79,33018		1671
Kiviuq	16	tuntematon	11 365 000	449,2	inuitiryhmässä	2000
Ijiraq	12	tuntematon	11 442 000	451,5	inuitiryhmässä	2000
Phoebe	220	4,00×10¹⁸	12 944 300	-548,2 ^**	viikinkiryhmässä	1899
Paaliaq	22	tuntematon	15 199 000	686,9	inuitiryhmässä	2000
Skathi	8	tuntematon	15 647 000	-728,9 ^**	viikinkiryhmässä	2000
Albiorix	32	tuntematon	16 404 000	783,5	gallialaisryhmässä	2000
Erriapo	10	tuntematon	17 616 000	871,9	gallialaisryhmässä	2000
Siarnaq	40	tuntematon	18 160 000	893,1	inuitiryhmässä	2000
Tarvos	15	tuntematon	18 247 000	925,6	gallialaisryhmässä	2000
Narvi	7	tuntematon	18 719 000	-956,2 ^**	viikinkiryhmässä	2003
Mundilfari	7	tuntematon	18 722 000	-951,4 ^**	viikinkiryhmässä	2000
Suttungr	7	tuntematon	19 463 000	-1016,3 ^**	viikinkiryhmässä	2000
Thrymr	7	tuntematon	20 382 000	-1086,9 ^**	viikinkiryhmässä	2000
Ymir	18	tuntematon	23 096 000	-1312,4 ^**	viikinkiryhmässä	2000

^* Kuun olemassaoloa ei ole vielä varmistettu eikä sille ole annettu nimeä.
^** Kuu kiertää planeetan pyörimissuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan.

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Saturnus.

Aurinkokunta
Planeetat ja Kääpiöplaneetat

Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto/Kharon · Eris
Kuut · Meteoroidit · Asteroidivyöhyke · Komeetat · Kuiperin vyöhyke · Oortin pilvi