Sionismi
Wikipedia
|
---|
Juutalainen kulttuuri |
juutalainen filosofia · kabbala · juhlat |
Symbolit: Daavidin tähti · menora |
Uskonto |
tanakh · talmud · kosher |
synagoga · rabbi · mezuza · halakha |
Juutalaisuuden haarat |
aškenasit · sefardit · mizrahit |
jemenitet · Bene Israel · Beta Israel |
Juutalaisväestö |
Israel · Yhdysvallat · Venäjä |
Saksa · Ranska · Englanti |
Latinalainen Amerikka · Puola |
Kuuluisia juutalaisia |
Kielet |
heprea · jiddiš · ladino · džidi |
juutalaisaramea · juutalaisarabia |
Juutalaisuuden suuntaukset |
ortodoksijuutalaiset · konservatiivit |
reformijuutalaisuus · rekonstruktionismi |
karaiitit · hasidismi |
Poliittiset liikkeet |
sionismi · Bund · kibbutzit |
Juutalaisten historia |
uskonriidat · Israelin kuningaskunta |
Jerusalemin temppeli |
Babylonin vankeus |
juutalaissodat · farisealaiset |
diaspora · keskiaika |
muslimimaat · juutalaiset Euroopassa |
haskala · moderni Israel |
Juutalaisten vainot |
antisemitismi · holokausti |
Sionismi eli juutalaisnationalismi (kirjoitetaan joskus suomeksi muodossa siionismi) on poliittinen ideologia, jonka juutalaisen tulkinnan mukaan juutalaisilla on oltava oma kansallisvaltio. Koska Israelin valtio on jo olemassa, nykyään sionismi tarkoittaa käytännössä Israelin valtion kannattamista.
1904 neljäs siionistikongressi suunnitteli juutalaisten kotimaaksi Argentiinaa, 1906 siionistikongressi määritteli juutalaisten kotimaaksi Palestiinan. [1]
Monet, etenkin arabimaissa ja äärioikeistossa, tulkitsevat sionismiksi juutalaisten ylivaltaan tähtäävän imperialistisen ideologian. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen osanottajamaissa oli pyrkimyksiä määritellä siionismi rasismiksi siksi, että kansalliseen uskontoon perustuvana sen periaatteiden hyväksyminen voisi olla muita kansallisuuksia syrjivää rasismia.
Sionismin perustajana pidetään itävaltalaista Theodor Herzliä, joka vuonna 1896 esitti sionismin perusperiaatteet kirjassaan Juutalaisvaltio ja järjesti maailman ensimmäinen sionistisen kongressin Sveitsissä vuonna 1897.
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous julisti kehitysmaiden ja sosialistimaiden muodostamalla enemmistöllä sionismin rasismiksi ja rasistisen syrjinnän muodoksi vuonna 1975 (yleiskokouksen päätöslauselma 3379). Päätöslauselma kumottiin vuonna 1991 (päätöslauselma 4686).
Myös jotkut kristityt ja ei-uskonnolliset ovat sionisteja.
[muokkaa] Antisionismi
On huomattava, että osa juutalaisista vastustaa sionismia. Heitä kutsutaan antisionisteiksi. Heidän mukaansa jo juutalaisvaltio sinänsä on juutalaisen uskon vastainen, ja sen ristiriitaisuutta juutalaisuuden kanssa lisää Israelin syyllistyminen ihmisoikeus- ja sotarikoksiin, jotka ovat juutalaisen etiikan vastaisia. Kuitenkin valtiollisesti Israelin kansalaisuus perustuu siionistiselle ajatukselle siitä, että kuka tahansa juutalainen on oikeutettu Israelin kansalaisuuteen. Sen saa muutaman kuukauden kuluessa.
Juuri antisionistijuutalaiset aloittivat Israel-boikotin. Naturei Karta on eräs heidän järjestöistään.
Vertaa antisemitismi
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Naturei Karta
- Siionistikongressit (34) 1897-2002 [2]
- Strategic Insights, Volume IV, Issue 5 (May 2005): [3] Framing the Zionist Movement: The Effects of Zionist Discourse on the Arab-Israeli Peace Process, Strategic Insights, Volume IV, Issue 5 (May 2005), Center for Contemporary Conflict, Capt. Nichole M. Harris, USAF