Theodor Herzl

Wikipedia

	Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
	Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Theodor Herzl (2. toukokuuta 1860, Budapest – 3. heinäkuuta 1904, Wien) oli itävaltalainen juutalainen, journalisti ja nykyaikaisen sionismin luoja. Hänen hepreankielinen nimensä oli Binjamin Ze'ev. Herzl syntyi Budapestissä, mutta muutti jo lapsena Wieniin, missä hän opiskeli lakia, kirjallisuutta ja journalismia.

[muokkaa] Der Judenstaat

Huhtikuussa 1896 Herzl julkaisi kirjan nimeltään Der Judenstaat (suom. Juutalaisvaltio). Kirja toi Herzlille mainetta etenkin juutalaisten piireissä. Herzlistä tuli sionismin suurimpia puolustajia. Suurin vaikuttaja oli Dreyfusin tapaus, jossa ranskalaisen kapteeni Alfred Dreyfusin väitettiin välittäneen saksalaisille sotasalaisuuksia. Dreyfus menetti kapteenin arvonsa, ja hänet tuomittiin sotaoikeudessa. Tärkeimpänä syynä Dreyfusin tuomioon olivat luultavasti hänen juutalais-elsassilaiset sukujuurensa. Sotaoikeudessa hänet tuomittiin osittain väärennettyjen todisteiden perusteella. Samalla voimakas antisemitismin aalto levittäytyi ympäri Eurooppaa. Dreyfusin tapaus levisi muun muassa Wieniin, ja itävaltalainen poliitikko Karl Lueger ylisti Dreyfusin kohtaloa ja antisemitismiä. Luegerin puheet ja vainot vuonna 1895 antoivat Herzlille ainoaksi mahdolliseksi aatteeksi juutalaisvaltion perustamisen antisemitismin välttämiseksi.

[muokkaa] Sionistien johtaja

Herzl kävi puhumassa juutalaisvaltion perustamisesta Euroopan juutalaisasukkaille mm. Istanbulissa, Sofiassa ja Lontoossa. Vuonna 1897 Herzl alkoi julkaista Die Welt -sanomalehteä Wienissä. Sen jälkeen hän suunnitteli Sionistista kongressia, joka pidettäisiin Baselissa. Herzl valittiin kongressin puheenjohtajaksi, ja 3. syyskuuta 1897 hän perusti Sionistisen Maailmanjärjestön jonka presidenttinä hän toimi vuosina 1894-1904.

Vuonna 1898 Herzl aloitti neuvottelut juutalaisvaltion perustamisesta. Hän otti osaa Haagin rauhankonferenssiin. Vuonna 1901 hän pyysi Turkin sulttaanilta alueita, mutta sulttaani ei suostunut antamaan Palestiinaa, jota Herzl tavoitteli. Vuosina 1902-03 hän kävi Britannian siirtomaaministeriössä saamassa apua. Englanti neuvotteli Egyptin kanssa siitä, saavatko sionistit perustaa Siinaille juutalaisvaltion. Egypti ei suostunut tähän, ja britit ehdottivat autonomista juutalaisvaltiota Britannian Itä-Afrikkaan. Samaan aikaan sionistit kääntyivät Venäjän puoleen. Herzl matkusti Pietariin, missä hän tapasi valtiovarainministeri Sergei Witten ja sisäministeri Vjatšeslav von Pleven. Myöhemmin Pleve ei suostunut antamaan maata Venäjältä. Kuudennessa sionistikongressissa hän otti esille brittien tarjouksen. Britannian tarjous hylättiin, ja sionistit alkoivat tavoitella valtiota Palestiinaan.

[muokkaa] Altneuland

Herzlin viimeinen kirjallinen työ, Altneuland (suom. Vanha-Uusi Maa), käsittelee sionismia. Kirjan kirjoittaminen vei Herzliltä kolme vuotta. Kirja uskallettiin julkaista vasta vuonna 1923. Hänen kirjaansa on arvosteltu monin tavoin. Kirjassaan Herzl luo kuvan uudesta Israelin valtiosta. Kirja ei oikeastaan ole romaani, vaikka sen muoto sellainen onkin, vaan paremminkin ennustus siitä, mitä voi tapahtua yhden sukupolven kuluttua. Herzl kuvasi juutalaisvaltiota, jossa yhdistyisivät moderni juutalainen kulttuuri parhaimman eurooppalaisen perinnön kanssa. Siten Rauhan palatsi rakennettaisiin Jerusalemiin. Hän ei kuvitellut juutalaisasukkaiden valtiota uskonnolliseksi, mutta siitä huolimatta kansa kuitenkin kunnioittaisi uskontoa. Valtio olisi monikielinen ja heprea olisi yksi kieli muiden joukossa. Herzl ei osannut ennustaa ristiriitoja juutalaisten ja arabien välillä. Altneuland-kirjan hahmo Reshid Bey, joka on paitsi arabi myös yksi "Uuden Yhteisön" johtajista, on kirjassa hyvin kiitollinen juutalaisille naapureilleen näiden avusta Palestiinan taloudellisen tilan parantamiseksi. Juutalaisen kulttuurin uudelleentulemisen kannattajat, kuten Ahad Ha'am, suhtautuivat Altneulandiin kriittisesti.

Tel Avivin kaupunki on saanut nimensä Altneulandin hepreankielisen käännöksen nimestä, joka puolestaan on peräisin Hesekielin kirjan jakeesta 3:15. Tel tarkoittaa kukkulaa, joka on tuhansien vuosien aikana muodostunut kerrostumalla päällekkäin rakennettujen kaupunkien raunioista. Aviv tarkoittaa suomeksi kevättä. Tel Avivin kaupungista on sittemmin tullut Israelin toiseksi suurin kaupunki. Tel Avivin lähellä on Herzlian kaupunki, joka on nimetty Theodor Herzlin mukaan.

Herzl kuoli sydänkohtaukseen 44-vuotiaana Wienissä vuonna 1904. Herzlin toive juutalaisvaltion perustamisesta toteutui lähes puoli vuosisataa hänen kuolemansa jälkeen, kun Israelin valtio vuonna 1948 perustettiin. Vuotta myöhemmin Herzl sai viimeisen lepopaikkansa Jerusalemista Herzl-vuorelta, minne on haudattu myös muita israelilaisia merkkihenkilöitä, kuten Jitzhak Rabin ja Golda Meir. Herzlin kahden lapsen ruumiit on haudattu isänsä viereen.