Urdu
Wikipedia
| Urdu | |
| Muu nimi | |
| Omakielinen nimi | اردو |
| Englanti | Urdu |
| Ranska | ourdou |
| Tiedot | |
| Alue | Pakistan, Intia, Mauritius, Etelä-Afrikan tasavalta |
| Virallinen kieli | virallinen kieli Pakistanissa ja intialaisessa Jammun ja Kashmirin osavaltiossa |
| Puhujia | 60 503 579 |
| Sija | 20 |
| Kirjaimisto | arabialaisesta kirjaimistosta johdettu aakkosto |
| Kielenhuolto | |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmät | indoiranilaiset kielet indoarjalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ur |
| ISO 639-2 | urd |
| SIL | URD |
| Ohje | |
Urdu on indoeurooppalainen kieli ja se kuuluu tämän indoarjalaiseen ryhmään. Urdu on puhujamäärältään suuri kieli ja sillä on tärkeä asema etenkin Pakistanissa, jossa suurin osa ei-urdunkielisestä kansasta osaa sitä toisena tai kolmantena kielenä.
Urdun kielen nimi on peräisin turkkilaiskielten sanasta ordu, joka tarkoittaa "telttaa" tai "armeijaa". Se on lainautunut turkin kielen kautta eurooppalaisiin kieliin, esim. saksaan ja englantiin, muodossa horde ja merkityksessä "raivoava ihmislauma", "barbaarilauma" tai "sotajoukko". Intiassa sanalla tarkoitettiin sotilasleiriä. Urdu on siis "sotilasleirin kieli", joka on syntynyt Intian sankritista kehittyneiden prakritien, kansanmurteiden, lainatessa uusia aineksia mogulivalloittajien ja näiden sotajoukkojen maahan tuomista kielistä (turkkilaiskielet, persia ja arabia).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kielitieteellinen asema
Urdu on erittäin läheistä sukua hindille – jopa siinä määrin, että jotkut tutkijat puhuvat yhteisestä hindustanin kielestä. Useimmat urdua äidinkielenään puhuvat ymmärtävät hindin arkikieltä vaivatta ja päinvastoin. Kirjakielen ymmärtämisessä kummallakin ryhmällä on vaikeuksia, sillä hindiä kirjoitetaan devanāgarī-aakkosin, kun taas urdun aakkosto on kehitetty arabialaisesta kirjaimistosta. Lisäksi sivistyssanat hindiin lainataan sanskritista, kun taas urduun lähinnä persiasta ja arabiasta. Kieliopiltaan hindi ja urdu ovat käytännössä täysin yhtenevät.
[muokkaa] Kirjallisuus
Urdu ei ole kovin vanha sivistyskieli, koska urdunkielisillä alueilla on perinteisesti käytetty persiaa (farsia) kirjallisuuden kielenä. Nykyään urdulla on kuitenkin elävä proosakirjallisuuden perinne. Tärkein kirjallisuudenlaji on novelli tai lyhyt kertomus, ns. afsaana, jonka merkittävimpiä edustajia ovat olleet Saadat Hasan Manto ja Ahmed Nadeem Qasmi.
Urdunkielinen runous on yleensä mitallista ja pyrkii kielellisten kauneusarvojen korostamiseen. Urdunkielisen runouden esikuvana on toiminut mogulihovien persialaisperäinen hienostuneisuus, ja arvostetut persialaiset runomitat, kuten ghazal, on omaksuttu urdunkielisen runouden malleiksi. Myös länsimaisia runomittoja, kuten sonettia, on kokeiltu.
[muokkaa] Kielioppi
Vaikka urdu ja englanti kuuluvat indo-eurooppalaisiin kieliin, Urdu kielioppi saattaa olla erittäin vaikeaa ja erilaista monin tavoin. Urdu on subjekti-objekti-verbi kieli, tarkoittaen, että verbit ovat yleensä lauseen lopussa eikä ennen objektia.
Urdu käyttää postpositioita (substantiivin jälkeen), kuten suomessa. Urdu omaa ainutlaatuisen välimerkkisysteemin. Pisteitä käytetään joskus lopettamaan lause, vaikka perinteinen "full stop" (horisontaalinen viiva "-") on käytössä useimmin. Urdussa käytetään joskus länsimaalaisia versioita pilkuista, pisteistä, huutomerkeistä ja kysymysmerkeistä.
[muokkaa] Aakkoset
Urdun aakkoset johdettu persialaisista aakkosista ja perustuu arabialaisiin perusmerkkeihin. Merkkien nimet tunnetaan eri nimillä, kuten: 'bay' ja 'tay' ovat arabiassa samat kirjaimet, mutta nimeltään: 'baa' ja 'taa':
ا - alif
ب - bay
پ - pay
ت - tay (pehmeä t)
ٹ - tay (kova t)
ث - thay - puhekielessä lausutaan 'say'
ج - jeem
چ - chay
ح - hay -
خ - khay
د - daal (pehmeä d)
ڈ - daal (kova d)
ذ - dhaal - puhekielessä lausutaan 'zaal'
ر - ray
ڑ - aRay
ز - zay
ژ - zhay - melkein kuten yay - harvoin käytetty merkki
س - seen
ش - sheen
ص - suaad (raskas s)
ض - duaad (erittäin pehmeä d) - puhekielessä lausutaan'zuaad'
ط - toay - (vahva pyöreä t) (A)
ظ - zoay - (vahva pyöreä z) (A)
ع - ain
غ - ghain
ف - fay
ق - qaaf
ک - kaaf
گ - gaaf
ل - laam
م - meem
ن - noon (nasaaliäänne noon ghunna: ں )
و - wow
ہ - hay - ھ
ء - hamza
ی - chhoty yay
ے - bary yay
[muokkaa] Aiheesta muualla
- وکیپیڈیا. آزاد فرہنگ علوم – Urdunkielinen Wikipedia
| Indoarjalaiset kielet |
| assami | bengali | divehi | gujarati | hindi | kašmiri | maithili | marathi | nepali | orija | paali | pandžabi | romani | sanskrit | sindhi | sinhali | urdu |
