Abstrakti taide

Wikipedia

Abstrakti taide (myös ei-esittävä tai nonfiguratiivinen taide) tarkoittaa taidetta, joka ei pyri esittämään mitään luonnollisen maailman kohteita. Abstrakti taide on todellisuutta jäljittelemätöntä taidetta. Aikaisemmin, 1900-luvun alussa nimitys kattoi myös kubismin, surrealismi ja muut sellaiset taidesuunnat, jotka ottivat aiheensa luonnosta mutta eivät enää pyrkineet yhdennäköisyyteen.

Abstraktin taiteen vastakohtana pidetään tavallisesti figuratiivista, esittävää tai naturalistista taidetta. Tässä yhteydessä esittävällä tarkoitetaan sitä, että taide esittää, siis jäljittelee todellisuutta, ei sitä, että se perustuu esitykseen.

Abstrakti taide voi kehittyä taiteilijan tuotannossa abstrahoimalla, joka tarkoittaa todellisuuden pelkistämistä, yleistämistä tai käsitteellistämistä niin, että kuvattavasta aiheesta tulee lopulta abstrakti. Esimerkiksi Piet Mondrianin taide kehittyi abstraktiksi tällä tavalla.

Abstrakti taide poikkeaa koristetaiteesta siinä, että sen teoksilla on taiteellinen itseisarvo, ei vain esineen koristeleminen. Esimerkiksi abstraktin maalauksen maalauskangasta ei käytetä enää uudelleen kankaana.

[muokkaa] Eri kulttuureissa

Etenkin islamilainen ja juutalainen kulttuuri ovat ihmistä kuvaavien kuvien kiellon takia kehittäneet monimutkaisia koristeita ja kuvioita.

Vasili Kandinskia ja Kasimir Malevitšia pidetään yleisesti ensimmäisinä abstraktia maalaustaidetta näyttelyihin tuoneina taiteilijoina. Myös ruotsalainen taidemaalari Hilma af Klint (1862-1944) teki jo varhain henkistynyttä abstraktia taidetta. Abstrakti kuvanveisto syntyi samanaikaisesti abstraktin maalaustaiteen kanssa.

Abstrakti taide, kuten muutkin modernismin suuntaukset, kiellettiin niin Saksan Kolmannessa valtakunnassa kuin Neuvostoliitossa. Natsien mielestä abstrakti taide oli "rappiotaidetta" ja kommunistijohtajat määräsivät Neuvostoliitossa pakolliseksi taidesuuntaukseksi sosialistisen realismin.

Suomessa abstraktia taidetta on esitetty 1900-luvun alusta asti. Se tuli laajemman yleisön tietoisuuteen 1950-luvulla.

[muokkaa] Geometrinen ja maalauksellinen

Abstrakti maalaustaide ja kuvanveisto olivat keskeisessä asemassa modernismin taiteessa. Monen muun taidesuuntauksen ohella ne olivat eräänlaisia visuaalisia keksintöjä, innovaatioita, joita taiteilijat kehittivät eri suuntiin.

Voidaan karkeasti erottaa maalaustaiteen geometrinen abstraktio, joka perustuu suorien ja käyrien viivojen rajoittamiin värikenttiin sekä maalauksellinen abstrakti maalaus, jota edustaa muun muassa abstrakti ekspressionismi.

[muokkaa] Abstrakti nykytaiteessa

Toisin kuin monet taiteen tutkijat, abstraktin taiteen harjoittajat eivät itse useinkaan erottaneet jyrkästi esittävää ja ei-esittävää taidetta. Useat abstraktin taiteen tekijät, kuten Kasimir Malevitš, saattoivat palata takaisin tekemään myös esittäviä teoksia.

Abstrakti taide ei ole ollut kovinkaan suosittua nykytaiteessa 1980-luvun jälkeen. Lähes kaikki uusi taide on ollut esittävää.

[muokkaa] Abstraktia taidetta

Kasimir Malevitš teostensa edessä Neuvostoliitossa vuonna 1922.			Bakasama, Fraktaali Julia.
Ju Ming, Taichi Arch.	Eduardo Chillida, Ubicación, Gijón, Espanja.	Luc Deleu, Speybank, 1999/2005, Yokohama, Japani.	Thomas Lea, Big Red, Englanti.
Yitzhak Rabinin muistomerkki, Jerusalem, Israel.	Alexander Calder, L'empennage, 1953.