Barokki

Wikipedia

Barokki (ital. barokko = merkillinen tai konstikas; esp. bamuecco = epämuodostunut helmi) oli taidesuuntaus, jota sävytti suurellisuus. Se käytti äärimmilleen venytettyjä muotoja ja selkeitä yksityiskohtia luomaan draamaa ja jännitettä kuvanveistossa, maalaustaiteessa, arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa, teatterissa ja musiikissa.

Barokin aikakausi alkoi vuoden 1600 paikkeilla Roomassa, Italiassa, ja levisi sieltä lähes koko Eurooppaan ja Amerikan mantereelle.

Sisällysluettelo 1 Mahdin taidetta 2 Yhteiskunta 3 Barokki eri taiteenaloilla 3.1 Maalaustaide ja kuvanveisto 3.2 Musiikki 4 Barokkigalleria 5 Barokin taiteilijoita 6 Katso myös

[muokkaa] Mahdin taidetta

Barokin suosion takasi katolisen kirkon tuki. Trenton kirkolliskokouksessa oli päätetty, että taiteiden pitäisi viestiä uskonnollisia aiheita suoralla ja emotionaalisella osallistumisella. Katoliselle kirkolle barokkiarkkitehtuuri oli yksi vastauskonpuhdistuksen tärkeimpiä propagandavälineitä.

Myös maallinen aristokratia näki barokin arkkitehtuurin ja taiteen dramaattisen tyylin keinona vaikuttaa vierailijoihin ja ilmaisemaan voittoisaa valtaa ja hallitsemista. Barokkipalatsit on rakennettu pihojen, etuhuoneiden, suurten portaikkojen ja vastaanottohuoneiden sarjojen ympärille mahtipontisuuden moninkertaistamiseksi. Samanlaisella tuhlailevalla ylenpalttisuudella yksityiskohtainen taide, musiikki, arkkitehtuuri ja kirjallisuus innostivat toisiaan barokin kulttuuriliikkeenä, kun taiteilijat tutkivat, mitä he saisivat luoduksi toistavista ja vaihtelevista kuvioista.

[muokkaa] Yhteiskunta

Renessanssin aikana antiikin kreikkalaisesta tieteestä ja taiteesta löydettiin paljon uudelleen ja aineistoa käännettiin ensimmäistä kertaa latinaksi. 1600-luvun alussa Euroopassa otettiin seuraava askel, kun muun muassa Johannes Keplerin, Galileo Galilein ja René Descartesin johdolla Euroopassa alkoi tieteellinen vallankumous, joka, toisin kun antiikin tiede, perustui suoraan luonnon havainnointiin ja havaintojen selittämiseen abstraktin filosofisen päättelyn sijaan.

Tieteelliset edistysaskeleet johtivat myös vanhojen auktoriteettien, kuten katolisen kirkon aseman uudelleenarviointiin. Thomas Hobbesin Leviathan (v. 1651) argumentoi yksinvaltaisen, itsenäisen valtion puolesta samalla, kun Englannissa oli poliittisia ryhmiä, jotka ajoivat demokratiaa ja kaikkien ihmisten tasa-arvoa.

Reformaatioliikeen ja katolisen kirkon konflikti jatkui 1600-luvulla ja johti muun muassa kolmikymmenvuotiseen sotaan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan katolisten ja luterilaisten alueiden kesken sekä Ranskassa useisiin sotiin hugenotteja vastaan. Myös Englannin sisällissodalla oli uskonnollisia ulottuvuuksia, vaikka konfliktin ytimessä oli parlamentin ja kuninkaan välinen valtataistelu.

[muokkaa] Barokki eri taiteenaloilla

[muokkaa] Maalaustaide ja kuvanveisto

Barokin taiteen keskeisin piirre oli keskittyminen dramaattisuuteen. Renessanssin maalaus- ja veistostaiteiden kreikkalaisesta tyyneydestä siirryttiin teatraalisiin, voimakkaita tunteita herättäviin aiheisiin, joissa usein kuvattiin dynaamisia tilanteita.

Heinrich Wölfflinin jako klassismiin ja barokkiin:

Klassismi muuttumaton totuus ilmiöiden takana yksinkertaisuus selkeys jokainen elementti täydellinen rationaalinen järjestys ihminen kuvataan kaikessa rationaalisuudessaan

Barokki ilmiöiden moninaisuus dynaamisuus avoimet sommitelmat sommitelmat pyrkivät laajenemaan ulos rajoistaan yksi orgaaninen muoto, jota ei voi erottaa toisista intohimot, kärsimyksen ja väkivallan äärimmäisyydet

[muokkaa] Musiikki

Pääartikkeli: Barokkimusiikki

Pyrkimys dramaattisuuteen on havaittavissa myös musiikissa. Keskeisin barokin uusista musiikin muodoista, ooppera, pyrki tähän yhdistämällä draamaa ja musiikkia ennennäkemättömällä tavalla. Ihmisen tunteiden katsottiin olevan staattisia sieluntiloja, joista jokaisen sai aikaan tietty eri henkien yhdistelmä sielussa. Uskottiin, että näitä tunnetiloja, eli affekteja, läpikäymällä musiikin avulla oli mahdollista saada nämä henget sielussa paremmin tasapainoon. Barokkimusiikissa säveltäjät eivät pyrkineet ilmentämään omia henkilökohtaisia tunnetilojaan vaan näitä yleisiä affekteja.

[muokkaa] Barokkigalleria

Adriaen van Ostade, Koulumestari, 1662.	Michelangelo Caravaggio, Narsisti, 1594-1596.	Johannes Vermeer, Nuori nainen ja vesimaljakko, n. 1662-1663	Peter Paul Rubens, Olkihattu, 1622.
Pyhän Pietarin aukio, Vatikaanissa.	La Collegiatan barokkikirkko Cataniassa, Sisiliassa, Italiassa.	Barokkipuutarha Versaillesin palatsin ulkopuolella, Pariisin lähellä Ranskassa.	Bolongaro palatsi Frankfurt-Höchstissä, Saksassa.

[muokkaa] Barokin taiteilijoita

• Gian Lorenzo Bernini
• Caravaggio
• Franz Hals
• Rembrandt
• Rubens
• Vermeer

[muokkaa] Katso myös

Tämä historiaa käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.