Kasvissyönti

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee ihmisten ruokavalioita. Eläinten kasvissyönnistä kertoo herbivori.

Vegetarismi eli kasvissyönti on ruokavalio, joka ei sisällä lihaa eikä verituotteita, ei siis myöskään kalaa eikä kanaa. Vegetarismi voidaan nähdä myös laajemmin elämäntapana, joskin monet ovat vegetaristeja ainoastaan terveyssyistä. Vegetarismia harjoitetaan tavallisesti eettisistä, uskonnollisista, terveydellisistä tai ekologisista syistä. Pelkkää ruokavaliota määrittelevä vegetarismimääre onkin saanut rinnalleen koko joukon lisätarkenteita, joilla ruokavaliota ja muita kulutusvalintoja pyritään määrittelemään tarkemmin. Elämäntapaa, jossa vältetään kaikkia eläinperäisiä tuotteita (kuten nahkaa ja villaa) kutsutaan veganismiksi.

Sisällysluettelo

1 Kasvissyönnin historia
2 Variaatioita
- 2.1 Tunnetuimmat etuliitteet
- 2.2 Lisäksi
3 Ravitsemus
4 Tunnettuja vegetaristeja
5 Kiistanalaiset
6 Katso myös
7 Aiheesta muualla
8 Lähteet

[muokkaa] Kasvissyönnin historia

Joonilainen luonnontieteilijä Thales, joka oli yksi antiikin seitsemästä viisaasta, oli yksi Pythagoraan oppi-isistä. Thales keskittyi ruokavaliossa pääasiassa syöjän hyvinvoinnin kehittämiseen, mutta Pythagoras vei ajatusta pidemmälle. Pythagoras ja hänen seuraajansa eivät syöneet lihaa, koska uskoivat, että eläimilläkin on sielu. Lisäksi hän uskoi, että jos ihminen luopuisi eläinten tappamisesta ravinnon vuoksi, niin tappamisen taito katoaisi ja samalla sodat loppuisivat. Pythagoras eli raakaravinnolla ja hän ei ilmeisesti käyttänyt hunajaa lukuun ottamatta muitakaan eläinkunnan tuotteita. Kaikkia vegetaristeja kutsuttiinkin pythagoralaisiksi, kunnes 1800-luvun puolessa välissä perustettiin ensimmäiset vegetaristiyhdistykset ensin Englantiin ja sitten Yhdysvaltoihin. Nimi johdettiin latinankielisestä sanasta "vegetus", joka tarkoittaa tervettä.

Intiassa kasvissyönnin historia ulottuu vähintään yhtä varhaisiin aikoihin kuin länsimailla. Hindulaiset papit (bramiinit) ovat olleet laktovegetaristeja, sillä lihan (mukaan lukien munat) syömistä pidettiin saastuttavana. Papiston lisäksi tapa on levinnyt muihinkin väestönosiin, ja joissakin osissa Intiaa suurin osa väestöstä on laktovegetaristeja.

[muokkaa] Variaatioita

Vegetaristisella ruokavaliolla käsitetään yleensä sellaista ruokavaliota, johon ei kuulu mitään lihaa eikä verituotteita, mutta johon kuuluvat yleensä maitotuotteet ja kananmuna. Vegetarismin variaatioita erotetaan toisistaan eri etuliittein. Esimerkiksi kasviksia ja kananmunaa käyttävä henkilö on ovo-vegetaristi ja maitoa sekä kananmunaa käyttävä on lakto-ovo-vegetaristi. Henkilö, joka käyttää ainoastaan maito- ja kasvikunnan tuotteita on lakto-vegetaristi.

Henkilöitä, jotka eivät käytä mitään eläinkunnasta peräisin olevia ruoka-aineita, kutsutaan yksinkertaisesti vegetaristeiksi. Ravitsemustieteellisissä tutkimuksissa käytetään selvyyden vuoksi termiä ”strict vegetarian” (tiukka vegetaristi). Monet ”tiukat vegetaristit” ovat itse asiassa vegaaneita, jotka välttävät kaikkia eläinkunnasta peräisiä olevia tuotteita muussakin kuin ruokavaliossaan.

Jos vegetaristista ruokavaliota laajennetaan siten, että se sisältää myös maitotuotteet, lisätään eteen liite lakto. Ruokavalioon, johon kuuluu myös kananmuna, niin lisätään eteen ovo-etuliite (ovo-vegetaristi). Mikäli laajennus koskee vastaavasti munaa ja maitoa käytetään nimitystä lakto-ovo-vegetaristi.

[muokkaa] Tunnetuimmat etuliitteet

ovo - muna
lakto - maito
fenno - vain Suomessa tuotettuja kasviksia

Seuraavat etuliitteet ovat vegetarismin määritelmän vastaisia. Niiden syntyyn on vaikuttanut todellisten vegetaristien tarve erottua henkilöistä, jotka syövät joitain – mutta eivät kaikkia – lihatuotteita.

pesco - kala
pollo - kana ja muut linnut
demi - ei syö nisäkkäiden lihaa
semi - syö vain harvoin nisäkkäiden lihaa

[muokkaa] Lisäksi

Veganismista johdettu sana fruitaristi tarkoittaa henkilöä joka syö vain hedelmiä ja pähkinöitä.
Elävän ravinnon syöjät ovat vegetaristeja, jotka syövät kypsentämätöntä ruokaa.

[muokkaa] Ravitsemus

Lakto-ovo-vegetaristinen ruokavalio on oikein koostettuna terveellinen kaikenikäisille. Hyvin koostettu lakto-ovo-vegetaristinen ruokavalio ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, verenpainetautia, diabetestä, syöpää, osteoporoosia, munuaistauteja, dementiaa, sappikiviä ja nivelreumaa. Aloittavan vegetaristin kannattaa kuitenkin tutustua kasvisruokavalion terveydellisiin puoliin, koska huolimattomasti koostetussa ruokavaliossa tiettyjen ravintoaineiden saanti voi olla vajavaista.^[1]

Lakto-ovo-vegetaristin kannattaa kiinnittää huomiota B₁₂-vitamiiniin ja D-vitamiiniin, joita saa pääasiassa vain eläinkunnan tuotteista. D-vitamiinia saa myös kasvismargariineista sekä kantarelleista. Riittävän proteiinin saanti on lakto-ovo-vegetaristille hyvin helppoa ja tutkimusten mukaan vegetaristien raudansaanti ja hemoglobiiniarvot ovat yhtä hyvällä tasolla kuin sekaruoan syöjillä.

[muokkaa] Tunnettuja vegetaristeja

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä.

[muokkaa] Kiistanalaiset

Adolf Hitler - usein sanottu kasvissyöjäksi, mutta asia on kiistanalainen lähteiden antaessa ristiriitaista tietoa.
Richard Wagner - suositteli kasvissyöntiä ja uskoi sen tekevän ihmisistä rauhanomaisia, mutta väitetysti söi pihvejä

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Myths and Truths About Vegetarianism (englanniksi)

[muokkaa] Lähteet

↑ C. Leitzmann: Vegetarian diets: what are the advantages?. Forum of nutrition (2005) 57: 147–56.
↑ ^2,0 ^2,1 ^2,2 ^2,3 ^2,4 Joonia Streng: Kasvissyönnin historia, luettu 10.12.2006
↑ ^3,0 ^3,1 ^3,2 ^3,3 Famousveggie.com, luettu 29.12.2006
↑ Natalieportman.com

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../k/a/s/Kasvissy%C3%B6nti.html

Luokat: Lähteettömät artikkelit | Erityisruokavaliot | Vegetarismi