D-vitamiini

Wikipedia

D3-vitamiini eli kolekalsiferoli

D-vitamiini on yksi ihmisen tarvitsemista rasvaliukoisista vitamiineista. Aktiivisia D-vitamiinin muotoja ovat kolekalsiferoli (D₃) ja ergokalsiferoli (D₂). Ihminen pystyy itsekin tuottamaan D-vitamiinia riittävässä auringonvalossa UV-säteilyn vaikutuksesta.

[muokkaa] D-vitamiini elimistössä

D-vitamiini vaikuttaa fosforin ja kalsiumin aineenvaihduntaan hormonin tavoin. Sen tehtävä on pitää veren kalsium- ja fosfaattipitoisuudet oikeina parantamalla niiden imeytymistä ja auttamalla kalsiumia kiinnittymään luustoon.

D-vitamiinin puute aiheuttaa lapsilla riisitautia ja aikuisilla osteomalasiaa eli luun pehmenemistä. D-vitamiinin lievä ja pitkään kestävä liian vähäinen saanti heikentää kalsiumin imeytymistä, mikä edesauttaa osteoporoosia.

[muokkaa] D-vitamiinin tarve ja saanti

Pohjoismaisten suositusten mukaan 1–3-vuotiaiden lasten tulee saada ravinnosta 10 µg D-vitamiinia vuorokaudessa, vanhempien lasten 5 µg. Aikuisille ei ole ollut virallisia suosituksia, koska ravinnosta saatavan D-vitamiinin tarve riippuu auringonvalon määrästä. Suomalaiset ovat perinteisesti saaneet 90 % ravinnon D-vitamiinista kalasta ja kalatuotteista sekä ravintorasvoista. Kasviksissa ei ole D-vitamiinia kantarellia ja D-vitamiinilla rikastettuja ravintorasvoja lukuun ottamatta.

Kesällä merkittävin D-vitamiinin lähde on auringonvalo, joka muuttaa ihon 7-dehydrokolesterolia D₃-vitamiinin esiasteeksi. Talvella ei kuitenkaan ole mahdollista saada riittävästi UV-säteilyä D-vitamiin tarpeen tyydyttämiseksi.

Koska suomalaisten D-vitamiinin saanti ravinnosta on ollut niukkaa, valtion ravitsemusneuvottelukunnan aloitteesta maitoihin ja muihin nestemäisiin maitovalmisteisiin suositeltiin vuodesta 2003 alkaen lisättäväksi D-vitamiinia aiempaa enemmän. Ennen suositusta D-vitamiinin lisäyksellä korvattiin lähinnä vähärasvaisen ja rasvattoman maidon ja piimän D-vitamiinipoistuma. Maidossa on luonnostaan noin 0,08 µg D-vitamiinia desilitraa kohti. Maitovalmisteiden D-vitaminointi on nostanut nuorten ja aikuisten D-vitamiinin keskimääräistä saantia aiemmasta 4 µg:sta liki 7 µg:aan päivässä. Aikuisten suositeltava päivittäinen D-vitamiinin saanti on vähintään 7,5 µg. Vitaminoitu maito on siten merkittävä D-vitamiinin lähde. D-vitamiinia ei lisätä luomumaitoon eikä eräisiin piimävalmisteisiin.

[muokkaa] D-vitamiinilisäsuosituksia

Sosiaali- ja terveysministeriön ravitsemusopas suosittelee kaikille raskaanaoleville D-vitamiinilisää 10 μg/päivä lokakuun alusta maaliskuun loppuun. ^[1] Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee kaikille alle 15-vuotiaille muun ravinnon koostumuksen mukaan vaihtelevaa D-vitamiinilisää 5 - 10 µg ympäri vuoden tai lokakuun alusta maaliskuun loppuun. ^[2]

[muokkaa] Lähteet

Leena Peltosaari, Hilkka Raukola: Ravitsemustieto. Otava 1995. ISBN 951-1-13655-0

[muokkaa] Aiheesta muualla

Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltava saanti henkilöä ja päivää kohti
Arno Forsius: D-vitamiinin puutos ja riisitauti, historiallinen katsaus aiheeseen
Suomen lastenlääkäriyhdistyksen suositus 2002: Lasten D-vitamiinilisä (suositus suunnattu sosiaali- ja terveysministeriölle)
Helistin: Tutkimus: D-vitamiinilisä tarpeellinen myös yli 3-vuotiaille

Vitamiinit
Retinoli (A) \| B-vitamiinit (Tiamiini (B₁), Riboflaviini (B₂), Niasiini (B₃) Pantoteenihappo (B₅), Pyridoksiini (B₆), Biotiini (B₇), Foolihappo (B₉) Syanokobalamiini (B₁₂) \| Koliini \| C-vitamiini (C) \| D-vitamiini (D) \| E-vitamiini (E) \| K-vitamiini (K)