Surinam

Surinamin tasavalta eli Surinam (käytetään myös kirjoitusmuotoa Suriname) on valtio Etelä-Amerikassa. Sen rajanaapurit ovat Guyana lännessä, Brasilia etelässä ja Ranskan Guayana idässä. Maan pohjoispuolella on Atlantin valtameri. Maan pinta-ala on noin 160 000 neliökilometriä ja asukasluku lähes 450 000.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Piirit
4 Maantiede
5 Talous
- 5.1 Merkittävimmät luonnonvarat
- 5.2 Merkittävimmät vientituotteet
6 Väestöjakauma
7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Noin 3000 vuotta eaa. pohjoisen Etelä-Amerikan sademetsien Arawak-intiaaniheimot asuttivat Surinamin alueen. Myöhemmin kolonialismin aikakaudella Alankomaat sai Surinamin haltuunsa Bredan sopimuksella vuonna 1667, mikä päätti toisen Englannin-Hollannin sodan. Siirtomaa-aikana se tunnettiin myös nimellä Alankomaiden Guayana. Orjuus lakkautettiin 1863, mutta orjat vapautettiin vasta kymmenen vuoden kuluttua.

Vuonna 1954 Surinam sai itsehallinnon ja 25. marraskuuta 1975 sille myönnettiin itsenäisyys. Tuolloin noin kolmannes väestöstä muutti Alankomaihin.

1980-luvulla maata johti Desi Boutersen johtama sotilashallinto, mutta demokratia palautettiin 1988. Vuoden 1990 vallankaappaus keskeytti tämän hetkeksi, mutta vaalit pidettiin taas 1991. Ronald Venetiaan valittiin presidentiksi ensi kerran 1991, mutta hävisi välillä vaalit Jules Wijdenboschille. Venetiaan palasi presidentiksi 2000 ja valittiin kolmannelle kaudelle 2005.

[muokkaa] Politiikka

Surinamin hallinto pohjautuu vuoden 1987 perustuslakiin. Lakeja säätää 51-jäseninen kansalliskokous, jonka jäsenet valitaan joka viides vuosi. Kansalliskokous valitsee presidentin kahden kolmasosan enemmistöllä. Mikäli kukaan ehdokas ei saa näin suurta enemmistökannatusta, presidentin valitsee kansankokous, joka on 340-jäseninen järjestö johon kuuluu kansalliskokouksen lisäksi paikallisia edustajia.

[muokkaa] Piirit

Surinamin kartta.

Pääartikkeli: Surinamin piirit

Surinam koostuu kymmenestä piiristä:

Brokopondo
Commewijne
Coronie
Marowijne
Nickerie
Para
Paramaribo
Saramacca
Sipaliwini
Wanica

[muokkaa] Maantiede

Surinam satelliittikuvassa syyskuussa 2002.

Surinam on Etelä-Amerikan pienin itsenäinen valtio. Se sijaitsee Guyanan tasangolla, ja sen korkein kohta on Julianatop (1 286 metriä merenpinnasta). Suurin osa väestöstä asuu pohjoisella, viljellyllä alueella. Eteläinen osa on harvaanasuttua trooppista sademetsää. Maan läpi virtaa 480 kilometriä pitkä Surinamjoki.

Surinam sijaitsee päiväntasaajan lähellä, ja sen ilmasto on trooppinen eikä suuria lämpötilavaihteluja ei ole. Vuodessa on kaksi sadekautta, joulukuusta helmikuun alkuun ja huhtikuun lopusta elokuun puoliväliin.

Maan koillisosassa on W.J. van Blommesteinmeer, suuri tekojärvi, joka tehtiin Brokopondo-projektissa rakennetun padon avulla 1964. Pato rakennettiin tuottamaan sähköä bauksiittikaivoksille (75 % sähköntuotannosta) sekä kansalliseen kulutukseen.

[muokkaa] Talous

Surinamin suurin vientituote on bauksiitti, joka kattaa yli 15 % bruttokansantuotteesta ja 70 % vientituloista. Lisäksi Surinam vie sokeria ja sillä on jonkin verran öljy- ja kultavaroja. Noin neljännes väestöstä työskentelee maataloudessa. Surinamen talous on riippuvainen ulkomaankaupasta, ja sen suurimmat kauppakumppanit ovat Alankomaat, Yhdysvallat ja Karibianmeren valtiot.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

bauksiitti

[muokkaa] Väestöjakauma

Surinamin suurimman väestöryhmän muodostavat 1800-luvulla saapuneet intialaiset, heitä on noin 37 % väestöstä. Kreoleita, valkoisten ja mustien sekoituksia, on noin 31 %. Jaavalaisia on 15 % ja paenneiden afrikkalaisten orjien jälkeläisiä 10 %. Loput ovat intiaaneja, kiinalaisia ja valkoisia.

Maan suurimmat uskonnot ovat hindulaisuus (27,4%), protestantismi (25,2%), katolisuus (22,8%) ja islam (19,8%)

Vaikka maan virallinen kieli onkin hollanti, lingua franca maassa on sranang tongo, alun perin kreolikieli. Aasialaista alkuperää olevat surinamelaiset puhuvat tavallisesti alkuperäistä kieltänsä.