Lipidi
Wikipedia
Lipidit on yhteisnimi eliöiden solukoissa ja kudoksissa syntyneille rasvoille ja rasvamaisille yhdisteille, joissa molekyylin osarakenteena on yleensä alifaattinen hiilivety. Lipidimolekyylin toinen pää on vesiliukoinen (hydrofiilinen) ja toinen, pitkä hiiliketju, hydrofobinen. Lipidit eivät edusta rakenteeltaan yhtenäistä yhdisteryhmää, mutta niille on ominaista, että ne liukenevat hyvin orgaanisiin liuottimiin, kuten esim. asetoniin, eetteriin, petrolieetteriin ja bentseeniin, mutta ovat veteen liukenemattomia. Kun lipidit kudosnesteessä liittyvät proteiineihin, ne muuttuvat liukoisiksi.
Lipidejä ovat muun muassa solukalvojen fosfolipidit, glykolipidit, terpenoidit, kolesteroli, lesitiinit, steroidit, steariinihappo.
Lipidit voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: varastolipidit sekä strukturaaliset lipidit. Näistä strukturaalisista lipideistä membraanilipidit ovat solujen kuivapainosta noin 5–10 % kun taas varastolipidit 80% adiposyyttien massasta. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta nämä edellä mainitut lipidit eivät osallistu solun toimintaan aktiivisesti. Kolmas lipidiryhmä osallistuu taas solun toimintaan aktiivisesti. Yksi tämän ryhmän lipideistä on esimerkiksi fosfatidyyli-inositoli.
Vedessä lipidit muodostavat 1- tai 2-kalvoisia pisaroita, misellejä.
Lipidien ja proteiinien muodostamat makromolekyylit ovat lipoproteiineja. Hiilihydraattien ja lipidien muodostamat yhdisteet ovat glykolipidejä. Lipidien muodostuminen, lipogeneesi tapahtuu soluissa.
