Hesekielin kirja
Wikipedia
Hesekielin kirja (hepreaksi ספר יחזקאל, Sefer Yəḥezqel) on yksi Raamatun Vanhan testamentin suurista profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 26. ja juutalaisten Tanakhin Nevi'imin yhdeksäs kirja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Hesekiel (יְחֶזְקֵאל "Jumala vahvistaa", hepreaksi Yəḥezqel) oli yksi Israelin profeetoista. Hän oli papin poika ja toimi itsekin pappina Jerusalemin temppelissä. Hänellä oli vaimo, kunnes hänet vietiin 26-vuotiaana pois pakkosiirtolaisuuteen vuonna 597 eaa.
Hesekielin kirja kirjoitettiin israelilaisille, jotka elivät pakkosiirtolaisuudessa Babylonissa. Siihen saakka heidän tapansa oli palvoa Jumalaa Jerusalemin temppelissä. Pakkosiirtolaisuus synnytti tärkeitä teologisia kysymyksiä. Kuinka israelilaiset saattoivat palvoa Jumalaa, kun he olivat kaukana kotimaastaan? Oliko Jumala vielä heidän saatavillaan? Hesekiel käsittelee tätä ongelmaa. Hän selittää ensin, että heidän pakkosiirtolaisuutensa on rangaistus heidän uskottomuudestaan, ja tarjoaa toivoa maanpakolaisille, kunhan he palaavat takaisin Jumalan luo. Hesekielin kirja on siis viesti toivosta sitä epätoivoisesti tarvitseville.
Kirjoittaja kertoo päivästä, jolloin Juuda ja Israel palautettaisiin valtioina takaisin. Hän lainaa paljon edeltäneiltä profeetoilta ja muista kirjoista, ja etsi tapaa lohduttaa kansaa tiedolla ikuisesta liitosta Jumalan kanssa. Hän saarnasi heille uutta ymmärrystä heidän pakkosiirtolaisuutensa aikana. Hän näytti heille, että Jumala oli edelleen tapahtumien johdossa. Hesekiel käytti omaa elämäänsä ja suhdettaan Jumalaan esimerkkinä.
[muokkaa] Kirjoittaja
Kirjan asemasta on käyty vuosisatojen aikana paljon keskusteluja. Keskustelut eivät ole koskeneet kirjan kirjoittajaa, sillä Hesekielin roolista ollaan melko yksimielisiä. Sen sijaan on keskusteltu siitä, tulisiko kirjan kuulua Raamatun kirjojen kaanoniin. Tämä ei ole johtunut siitä, että kirjan profeetallista sanomaa ja jumalallista inspiraatiota olisi epäilty, vaan siitä, että se on melko vaikeaselkoinen, ja oppimattomat saattaisivat tulkita sitä väärin. Kirjan ensimmäistä lukua ei ole yleensä luettu synagoogissa, ja kirjan lukeminen yksityisyydessä oli kieleetty alle 30-vuotiailta.
Ennen vuotta 1924 kukaan ei ollut kyseenalaistanut Hesekielin kirjan kirjoittajan henkilöllisyyttä. Suurimmalle osalle tutkijoista on ollut selvää, että kirjan on kirjoittanut yksi henkilö, sillä se osoittaa yhtä ajattelutapaa ja kirjoitustyyliä. Vuonna 1924 kehitettiin kuitenkin teoria, että 1103 kirjan jakeista olisi lisätty vasta myöhempinä aikoina.
Siitä lähtien tutkijat ovat jakaantuneet asian suhteen. W. Zimmerli on ehdottanut, että kirjan alkuperäinen sanoma vaikutti myöhempään koulukuntaan, joka lisäsi siihen syvempää ymmärrystä profetioista. Muut tutkijaryhmät, kuten M. Greenbergin johtama ryhmä, pitävät kirjaa edelleen enimmäkseen Hesekielin itsensä kirjoittamana.
[muokkaa] Ajoitus
Hesekielin kirja voidaan ajoittaa perustuen Hesekielin kuningas Jojakinin hallintokauden tapahtumiin tekemiin viittauksiin. Monien kirjan lukujen alussa on jopa sanottu suoraan, milloin se on tapahtunut. Esimerkiksi kirjan alussa sanotaan, että näky tapahtui kun "oli kolmaskymmenes vuosi, neljännen kuun viides päivä [..], kuningas Jojakinin pakkosiirtolaisuuden viides vuosi". Näiden avulla voidaan ajoittaa sekä Hesekielin elämä että hänen profettana toimimansa aika melko tarkasti.
Hesekielin kirja kirjoitettiin alun perin 25 vuoden aikana vuosien 593 ja 571 eaa. välillä. Kirjat vaikuttavat kirjoitetun kahdessa jaksossa tämän Hesekielin 25 vuotta kestäneen profetoimisen aikana. Ensimmäinen jakso, joka on tarkoitettu Juudan ylemmille luokille, kirjoitettiin vuosien 593 ja 586 eaa. välillä. Toinen jakso, joka on kirjoitettu vuosien 586 ja 571 eaa. välillä, käsittelee hänen ennustuksiaan kansan pelastumisesta.
Seuraava taulukko luettelee Hesekielin kirjan tapahtumat ajoitettuna:
| Tapahtuma | Jae | Ajoitus |
|---|---|---|
| Naky Herran kirkkaudesta | 1:1-3 | Kesäkuu 593 eaa. |
| Hesekiel kutsutaan profeetaksi | 3:16 | Kesäkuu 593 |
| Näky temppelistä | 8:1 | Elo/syyskuu 592 |
| Keskustelu vanhimpien kanssa | 20:1 | Elokuu 591 |
| Jerusalemin toinen piiritys | 24:1 | Tammikuu 588 |
| Ennustus Tyyroa vastaan | 26:1 | Maalis/huhtikuu 587/586 |
| Ennustus Egyptiä vastaan | 29:1 | Tammikuu 587 |
| Ennustus Egyptiä vastaan | 29:17 | Huhtikuu 571 |
| Ennustus Egyptiä vastaan | 30:20 | Huhtikuu 587 |
| Ennustus Egyptiä vastaan | 31:1 | Kesäkuu 587 |
| Itkuvirsi faraosta | 32:1 | Maaliskuu 585 |
| Itkuvirsi Egyptistä | 32:17 | Huhtikuu 586 |
| Jerusalemin kukistuminen | 33:21 | Joulu/tammikuu 586/85 |
| Näky uudesta temppelistä | 40:1 | Huhtikuu 573 |
[muokkaa] Sisältö
Hesekielin kirjassa on kolme osaa:
- Israelin tuomio - Hesekiel osoittaa paheksuntansa juutalaisia veljiään kohtaan, varoittaen heitä Jerusalemin varmasta tuhosta ja vastustaen vääriä profeettoja (Hes. 1-24). Luvuissa 4 ja 5 esitetään symbolisia toimia, joilla juutalaiset voisivat vähentää kohtaamiaan rangaistuksia. Ne osoittavat Hesekielin olevan hyvin tutustunut leeviläiseen lainsäädäntöön (katso esim. 2 Moos. 22:30; 5 Moos. 14:21; 3 Moos. 5:2; 7:18,24; 17:15; 19:7; 22:8).
- Profetiat naapurikansoja vastaan: ammonilaisia (25:1-7), mooabilaisia (25:8-11), edomilaisia (25:12-14), filistealaisia (25:15-17), tyyrolaisia (26-28:19), siidonilaisia (28:20-28:26) ja egyptiläisiä (29-32) vastaan.
- Profetiat Nebukadressar II:n suorittaman Jerusalemin hävityksen jälkeen: Israelin voittokulku ja Jumalan valtakunta maan päällä (33-39); messiaaniset ajat ja Jumalan valtakunnan pystyttäminen ja menestyminen (40-48).
Hesekiel suoritti suuren osan profetioinnista omilla teoillaan. Sen sijaan että hän olisi vain saarnannut ihmisille suullisesti, Jumala antoi hänelle ohjeen elää hänen samomansa todeksi eri tavoin. Hänen tekonsa tulkittiin merkeiksi.
Kirjan viitatuimpia osia ovat ennustus kuolleista luista, jotka heräävät henkiin, sekä lopussa oleva kuvaus sopusuhtaisesta temppelistä, jossa Jumala asuu.
