Kesäaika

Wikipedia

Kesäaika on laajalti käytetty järjestelmä virallisen paikallisen ajan siirtämiseksi eteenpäin, yleensä yhden tunnin verran kevät- ja kesäkuukausiksi. Niin sanottu talviaika on siis auringon mukaan mitattu normaaliaika ja kesäaika ihmisen kehittämä poikkeus tähän.

Kesäaikajärjestelyn tarkoituksena on saada kesän ajan aamuinen valo vastaamaan paremmin aktiivisia valveillaolotunteja ja työskentelyaikoja kouluissa ja työpaikoilla. Kertyneet valoisat tunnit "säästetään" näin iltaan sen sijaan, että ne kuluisivat "hukkaan" ihmisten vielä nukkuessa.

Sisällysluettelo

1 Kesäajan taustaa
2 Kesäajan perusteluja ja vastaperusteluja
- 2.1 Kesäajan hyötyjä
- 2.2 Kesäajan haittoja
3 Kesäaikaan siirtyminen maailmalla
- 3.1 Kesäaika Yhdysvalloissa
4 Kesäaikaan siirtyminen Suomessa
5 Kesäaika ja tähtitieteen harrastus
6 Katso myös
7 Lähteet
8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kesäajan taustaa

Toisinaan on väitetty, että kesäaikaa ehdotti ensimmäisen kerran Benjamin Franklin kirjeessään Journal of Paris -lehden toimittajille ([2]). Kirjoituksen tyyli on kuitenkin varsin humoristinen, eikä hän siinä suoranaisesti ehdota kesäajan käyttöönottoa.

Ensimmäisen kerran kesäajan käyttöönottoa ehdotti vakavissaan William Willett teoksessaan Waste of Daylight (julkaistu 1907). Hän ei kuitenkaan kyennyt taivuttamaan Ison-Britannian hallitusta hyväksymään sitä voimakkaalla lobbauksellakaan.

Käytännössä kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan aikana, kun jatkuva sotatila vei maan talouselämän hyvin tiukoille. Iso-Britannia seurasi heti samana vuonna perässä, samoin Yhdysvallat vuonna 1918. Yhdysvalloissa kesäaika kuitenkin poistettiin käytöstä nopeasti sodan jälkeen, koska se osoittautui käytännössä hyvin epäsuosituksi. Toisen maailmansodan myötä kesäajan käyttö yleistyi uudelleen.

Vuonna 1980 Euroopassa otettiin kesäaika yleisesti käyttöön 6. huhtikuuta. Vain Suomi, Islanti, Jugoslavia, Neuvostoliitto ja Sveitsi pysyivät talviajassa. Iso-Britannia ja Irlanti siirtyivät kesäaikaan jo 16. maaliskuuta sekä Puola ja Tšekkoslovakia 30. maaliskuuta. Ruotsi, Norja ja Saksan liittotasavalta ottivat kesäajan ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1980. ^[1]

Vuodesta 1981 eteenpäin kesäaika on ollut käytössä myös Suomessa.

[muokkaa] Kesäajan perusteluja ja vastaperusteluja

[muokkaa] Kesäajan hyötyjä

Maiden hallitukset perustelevat kesäaikaa usein energiansäästötoimenpiteenä, koska sen avulla saavutettava käytettävissä olevan auringonvalon lisääntyminen periaatteessa säästää sähkövalaisun tarvetta (ihmiset menevät nukkumaan aiemmin ja heräävät aiemmin, jolloin valoisa aika osuu paremmin iltoihin, eikä sähkövaloa silloin tarvita yhtä paljon).

Yhdysvaltain liikenneministeriön tutkimus osoitti aikoinaan, että kesäaika säästää prosentin sähkönkulutuksesta. On kuitenkin otaksuttu, että valaistuksen tarpeen lisääntyminen aamuisin osittain vähentää saavutettua hyötyä.

Kesäajan vaikutuksia tutkittiin vuoden 1973 energiakriisin myötä entistä tarkemmin. Tutkimuksen perusteella väitetään kesäajan vähentävän myös ilta-aikaan tapahtuvia liikenneonnettomuuksia ja rikollisuutta valoisuuden vuoksi. (tutkimustietoa asiasta)

Luonnonvalo parantaa lisäksi monien tutkimusten mukaan ihmisten vireystilaa ja piristää.^lähde? Joissakin tapauksissa tosin "iltavalaistuksen" lisääntyminen korvautuu "aamuvalaistuksen" huomattavalla vähenemisellä, joka voi aiheuttaa psyykkisiä ongelmia.

[muokkaa] Kesäajan haittoja

Kesäajan selkeimpiä haittoja on, että ihmisten biologiset kellot voivat mennä kesäaikaan ja -ajasta siirryttäessä sekaisin pitkäksikin aikaa, mikä voi aiheuttaa väsymystiloja ja sen takia myös työvireyden laskua. Tämä puolestaan saattaa lisätä muun muassa liikenneonnettomuusriskiä.

Kellojen siirtäminen voi aiheuttaa myös kertaluokkaista lisästressiä, kun aina ei muisteta siirtää kelloja, ja saatetaan esimerkiksi myöhästyä tärkeästä tapaamisesta. Lisäksi kesäaikaan siirtyminen hankaloittaa muun muassa maatalousaloilla työskentelevien elämää, sillä eläimet eivät yleensä omaksu kesäaikaa, kun taas ympäröivä yhteiskunta siirtää elämänrytmiään.

Toinen keskeinen argumentti kesäaikaa ja sen aiheuttamaa energiansäästöä vastaan on, että ihmiset saattavat käyttää säästyneen energian ja lisääntyneen valoisan ajan energiaa kuluttavaan toimintaan (kuten menemällä autolla markettiin shoppailemaan, käyttämällä iltaisin enemmän ilmanvaihtolaitteita…). Työajat ovat nykyään monesti liukuvia, joten saavutettu energiahyöty käynee jatkuvasti pienemmäksi. Energiansäästö onkin usein todettu jo varsin olemattomaksi. ^[2]

Lisäksi kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa monenlaisia suunnittelu- ja ylityökustannuksia. Esimerkiksi ohjelmistotekniikan alalla on kesäaikaan siirtymisiin käytetty suuria työtuntimääriä; joka vuosi kesäaikaan ja -ajasta siirryttäessä joudutaan tekemään runsaasti erikoisjärjestelyjä esimerkiksi kansainvälisessä tieto-, maksu- ja henkilöliikenteessä.

[muokkaa] Kesäaikaan siirtyminen maailmalla

Yhdysvaltalainen juliste: Et voi pysäyttää aikaa, mutta voit kääntää kelloa tunnilla taaksepäin kesäajan päättyessä…[1]

Kesäaika on yleisimmin käytössä leudoilla ilmastoalueilla^lähde?, missä päivänvalon määrä vaihtelee eri vuodenaikoina huomattavasti enemmän kuin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.

Kesäaikaan siirrytään maailman eri alueilla hieman eri aikaan: Esimerkiksi Yhdysvalloissa kesäaikaan siirtyminen tapahtuu usein eri aikaan kuin Euroopassa. Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken siirtymä on kuitenkin vuodesta 1997 alkaen ollut standardoituna samalle päivälle.^[3] ^[4]

Kesäaikaan siirtymistä ei käytetä lainkaan esimerkiksi Kiinassa, Intiassa eikä Islannissa. Lisäksi useissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa osavaltiot ja provinssit voivat itsenäisesti päättää, käyttävätkö ne kesäaikaa.

[muokkaa] Kesäaika Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa muutettiin kesäaika vuonna 2007 energian säästämiseksi alkamaan maaliskuun toisesta sunnuntaista ja päättymään marraskuun ensimmäinen sunnuntai. Tämän toimenpiteen energiatehokkuudesta on kuitenkin kiistelty. ^[2] ^[5] Lisäksi lasten kouluunmenoaikaan aamuisin olisi syksyisin entistäkin pimeämpää.

Vuonna 2007 maaliskuun 11. päivälle määräytyneessä siirtymisessä oli kuitenkin eroja osavaltioittain. Arizonan (pl. Navajo-reservaatti) ja Havaijin osavaltiot eivät edelleenkään asetuksesta huolimatta siirry kesäaikaan, vaan pitäytyvät samassa kellonajassa ympäri vuoden. Muista Yhdysvaltojen territorioista ja itsehallintoalueista Amerikan Samoa, Guam, Puerto Rico ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret eivät käytä kesäaikaa lainkaan.

Kesäaikaan siirtyminen oli vuoteen 2007 asti ongelmallista myös Indianan osavaltiossa, jota halkoo kahden aikavyöhykkeen välinen raja. Vuonna 2007 suurin osa (71 piirikuntaa) Indianaa kuuluu itärannikon aikavyöhykkeeseen (engl. Eastern Standard Time (EST)). Seitsemäntoista Indianan piirikuntaa lähinnä osavaltion lounais- ja luoteisosissa kuuluu edelleen keskiseen aikavyöhykkeeseen (engl. Central Standard Time (CST)). Jaosta huolimatta koko Indianan osavaltio otti käyttöön vuonna 2007 kesäajan.^[6]

Sekä Australiassa että Yhdysvalloissa kesäaikaan siirtymistä hyödynnetään siten, että sen yhteydessä tehdään muistutuskampanja palovaroittimien paristojen vaihtamisesta.

[muokkaa] Kesäaikaan siirtyminen Suomessa

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran muiden maiden mukana toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942, mutta jatkuvassa käytössä se on ollut vuodesta 1981 lähtien.

Energiansäästökeinona kesäaika lienee Suomessakin kyseenalainen. Sen hyödyt rajoittuvat lähinnä kevääseen ja syksyyn, koska Suomen kesä on muutoinkin varsin valoisa. Tärkein syy kesäajan käyttöön Suomessa onkin pysyminen samassa tahdissa muiden EU-maiden kanssa.

Kesäaika alkaa EU:ssa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kello 3.00 yöllä, jolloin kelloja käännetään tunti eteenpäin, ja päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina kello 4.00 yöllä, jolloin kelloja käännetään tunti taaksepäin. Tämä saattaa aiheuttaa joissakin erityistapauksissa hankalan paradoksin, koska täsmälleen sama kellonaika esiintyy tunnin välein kaksi kertaa.

Siirtymä kesäaikaan tehdään aina sunnuntaiaamuisin, jotta se aiheuttaisi mahdollisimman vähän häiriötä arkielämän aikatauluille.

(Muistisääntöjä: "Kelloja käännetään aina kohti kesää", "Kesä edessä, talvi takana".)

[muokkaa] Kesäaika ja tähtitieteen harrastus

Erityisen haitallista kesäaika on havaitsevalle tähtitieteen harrastamiselle ja varsinkin tähtinäytäntöjen järjestämiselle, sillä se lyhentää illan pimeää aikaa tunnilla. Ennen kesäajan käyttöönottoa Ursa aloitti tähtinäytäntökautensa jo syyskuun alussa ja lopetti sen huhtikuun lopussa. Nykyään tähtinäytännöt voidaan aloittaa syksyisin vasta lokakuun puolivälissä ja niitä jatketaan maaliskuun puoliväliin.