Noam Chomsky

Wikipedia

Avram Noam Chomsky ( kuuntele ääntämys^?, s. 7. joulukuuta, 1928) on amerikanjuutalainen kielitieteen emeritusprofessori Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT). Eräät Chomskyn kielitieteelliset tutkimustulokset, jotka alun perin oli tarkoitettu koskemaan lähinnä luonnollisia kieliä, ovat olleet merkittävässä asemassa tietojenkäsittelyteoriassa (kielioppien hierarkia). Chomskyn työllä on ollut vaikutuksia myös muun muassa psykologian, mielen filosofian ja kielifilosofian kehitykseen 1900-luvulla.

Hänet tunnetaan lisäksi yhtenä Yhdysvaltojen merkittävimmistä poliittisista toisinajattelijoista sekä maan ulkopolitiikan kriitikoista, joka kuvailee itseään anarkosyndikalismin kannattajaksi. Chomsky oli 1980–1992 maailman siteeratuin elävä yhteiskuntatieteilijä (Arts and Humanities Citation Index).

Sisällysluettelo 1 Elämäkerta 2 Kielitieteellinen työ 3 Poliittiset näkemykset 3.1 Terrorismi 3.2 Yhdysvaltojen ulkopolitiikka 3.3 Globalisaatio 3.4 Sosialismi 3.5 Media 3.6 Lähi-itä 3.7 Vaalit 3.8 Uskonto 3.9 Ihmisoikeudet 4 Suomennettu tuotanto 5 Lähteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Elämäkerta

Chomsky syntyi Philadelphiassa, Pennsylvaniassa. Hänen isänsä oli heprean kielen tutkija. Vuodesta 1945 Chomsky opiskeli filosofiaa ja kielitieteitä Pennsylvanian yliopistossa. Hänen opettajanaan toimi muun muassa kielitieteen professori Zellig Harris, jonka poliittisia näkemyksiä kohtaan Chomsky tunsi jonkin verran kiinnostusta. Hän väitteli tohtoriksi 1955 tehtyään suurimman osan tähän liittyvästä tutkimuksesta edeltävinä vuosina Harvardin yliopistossa. Väitöskirjassaan Logical Structure of Linguistic Theory Chomsky alkoi hahmotella kielitieteellisiä ideoita, joita hän kehitteli myöhemmissä tutkimuksissaan.

Tohtoriksi väiteltyään Chomsky opetti MIT:ssä 19 vuotta. Tuolloin hän alkoi saada julkisuutta poliittisten mielipiteidensä takia; hän vastusti esimerkiksi amerikkalaisten osallistumista Vietnamin sotaan. Vuonna 1969 julkaistu American Power and the New Mandarins sisälsi esseitä aiheesta. Myöhemmin hän on kirjoittanut useita muita poliittisia kirjoja ja luennoinut ympäri maailmaa ja on tämän myötä tullut enenevässä määrin tunnetuksi radikaaleista poliittisista näkemyksistään. Chomsky on myös jatkanut kielitieteeseen liittyvää opetusta ja kirjoittamista.

[muokkaa] Kielitieteellinen työ

Chomskyn maine kielitieteilijänä perustuu teoksiin Syntactic Structures (1957) ja ennen kaikkea Aspects in the Theory of Syntax (1965), joka lienee maailman siteeratuin kielitieteellinen teos. Näissä teoksissaan Chomsky kehitteli strukturaaliseen lauseopin teoriaa. Hänen työnsä pohjalta syntyi vaikutusvaltainen transformationaalis-generatiivisen lauseopin tutkimuksen paradigma (TG-teoria), jota Chomsky myöhemmin kehitti niin sanotuiksi Principles and Parameters (P&P) ja Government and Binding -teorioiksi (GB) sekä viimeksi niin sanotuksi minimalistiseksi ohjelmaksi (1995). Kaikkia näitä teorioita ja niiden johdannaisia nimitetään usein generativismiksi tai generatiiviseksi kielitieteeksi.

Chomskyn ajattelussa keskeinen on niin sanottu universaalikieliopin käsite (Universal Grammar). Tämä on Chomskyn mukaan ihmisen lajityypillinen ominaisuus, jonka ansiosta kielen oppiminen on mahdollista. Kielitieteen tehtävä on kuvata kaikille kielille yhteistä universaalikielioppia formalisoimalla universaalikieliopin sisältämät säännöt sekä kielikohtaisesti vaihtelevat parametrit, jotka ovat vastuussa maailman kielten eroista. Oleellista on sen selvittäminen, miksi toiset ilmaisut ovat kieliopillisia ja toiset kieliopin vastaisia. Chomsky ja hänen kannattajansa ovatkin käyttäneet kieliopillisen tutkimuksen aineistona äidinkielisten kielenpuhujien (muun muassa tutkijan itsensä) käsitystä siitä, mitkä lauseet ovat kieliopillisia, mitkä eivät. Chomskyn teoriat ovat läheisessä yhteydessä B. F. Skinnerin ja behavioristien käsityksiin.

Chomskyn vaikutus kielitieteeseen on ollut erityisen suuri englantilaisella kielialueilla sekä eräissä Euroopan maissa, kuten Italiassa, Skandinavian maissa ja Unkarissa. Yleisen kielitieteen valtavirrassa Chomskyn merkitys on kuitenkin 1980-luvulta alkaen nopeasti vähentynyt kielitypologian nousun myötä. Chomskya ja generativismia on kritisoitu empiirisen kielentutkimuksen laiminlyömisestä. On huomautettu, että kiinnittäessään huomion äidinkielisten kielenpuhujien kieli-intuitioon generativistit ovat lyöneet laimin todellisuudessa esiintyvien kieliopillisten ilmausten tutkimisen. Lisäksi generativistit ovat tutkineet lähinnä syntaksia ja jättäneet muut kielen osa-alueet vähemmälle huomiolle. Osa kritiikistä on kohdistunut Chomskyn käsitykseen, jonka mukaan kielitiede on luonnontiede (science), kun perinteinen lingvistiikka pitää kielitiedettä humanistisena tieteenä (art). Kansainvälisesti huomattavimpiin Chomskyn ja generativismin kriitikoihin ovat kuuluneet suomalaiset Raimo Anttila ja Esa Itkonen.

Vaikka Chomskyn asema kielitieteessä ei tällä hetkellä ole yhtä keskeinen kuin parikymmentä vuotta sitten, hänen ansioinaan voidaan pitää huomion kiinnittämistä kieliopillisten intuitioiden olemassaoloon sekä lauseiden kieliopillisen ja semanttisen mielekkyyden erottamiseen. Tärkeäksi on osoittautunut myös formalisoinnin vaatimuksen tuominen kieliopin tutkimukseen. Generativismin paradigmaan kuuluvat lausetta pääsanan projektiona pitävät kielioppimallit, erityisesti niin sanottu HPSG-teoria, ovat olleet myös tärkeitä virikkeitä tietokoneella tapahtuvan lauserakenteen analyysin kehittämisessä.

[muokkaa] Poliittiset näkemykset

Noam Chomsky on tunnetuimpia amerikkalaisia vasemmiston edustajia. Hän pitää itseään anarkismin, tarkemmin sanottuna anarkosyndikalismin kannattajana. Tämän hän käsittää erityisesti valtahierarkiat, kuten kapitalistiset yritykset, kaikissa muodoissaan haastavana filosofiana pyrkien eliminoimaan ne epäoikeutettuina.

Ylipäänsä Chomsky ei halua tulla kategorisoiduksi perinteisten poliittisten suuntausten mukaan ja toivoo näkemystensä puhuvan puolestaan. Hänen tärkeimmät poliittiset toimintatapansa ovat olleet kirjoittaminen lehtiin ja kirjoihin sekä esiintyminen puhujana.

Hän näkee neljä vallitsevaa valtiokäsitystä, joille antaa nimet klassinen liberalismi, Chomskyn itsensä kannattama libertaarinen sosialismi, valtiososialismi sekä valtiokapitalismi.^[1]

[muokkaa] Terrorismi

Chomskyn mukaan kansainvälisen terrorismin taustalla ovat terroristeiksi kutsuttujen tahojen lisäksi merkittävällä tavalla suurvallat Yhdysvaltojen johdolla. Terroristien merkittävimmät teot on tehty reaktiona länsimaiden harjoittamaan politiikkaan Lähi-idässä ja muualla. Samoin länsimaat itse tukevat terroristeiksi luokiteltavia tahoja ja tekevät terrorismiksi luokiteltavia asioita. Sinänsä terrorismi - kuten väkivalta yleensäkin - on Chomskyn mukaan tuomittavaa - ja oikeutettua vain suuremman väkivallan estämiseksi.

Kirjassaan "Maailmanvalta vai maailmanloppu" Chomsky huomauttaa että "sotaa terrorismia vastaan" käyvät maat jotka itse harjoittavat terrorismia eri muodoissa; Yhdysvallat, Israel, Venäjä ja Kiina. Lisäksi Chomsky ihmettelee, miksi kukaan ei ole huomauttanut moisesta paradoksista.

[muokkaa] Yhdysvaltojen ulkopolitiikka

Chomsky on kritisoinut voimakkaasti Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa. Suurvallat pyrkivät Chomskystä järjestämään maailman ympärillään käyttäen sotilaallisia ja taloudellisia keinoja. Yhdysvaltojen ulkopolitiikan taustalla on pyrkimys "hyvän esimerkin uhan" kumoamiseksi, pyrkimys estää itsenäinen, myönteinen kehitys alueilla, joissa Yhdysvalloilla ei ole varsinaisia taloudellisia intressejä. Näin hän selittää interventiot Guatemalaan, Laosiin, Nicaraguaan ja Grenadaan.

[muokkaa] Globalisaatio

Kansainväliset instituutiot, kuten IMF, WTO, GATT ja NAFTA ovat hänen nähdäkseen uusliberaalilla politiikallaan palvelleet omistavaa eliittiä takaamalla halpaa työvoimaa, raaka-aineita ja sijoitusmahdollisuuksia teollisuusmaille. Tärkeää Chomskyn mukaan olisi sallia kehitysmaiden käyttää samoja talouspoliittisia välineitä talouskehitykseen, joita rikkaat maat itse ovat käyttäneet. Investoijien oikeuksien sijaan kansainvälisissä taloussopimuksissa pitäisi keskittyä ihmisten sosiaalisiin oikeuksiin.

[muokkaa] Sosialismi

Chomsky kannattaa libertaarin sosialismin näkemyksiä, jotka edellyttävät paitsi taloudellista vapautta, myös sitä, että omistajien ja johtajien sijasta tuotantoa hallitsevat työläiset. Neuvostotyylistä valtiososialismia hän on pitänyt totalitaarisena järjestelmänä. Chomskyllä ei ole uuden talousmallin pohjapiirustusta (joskin muun muasssa hänen ystävänsä Michael Albert on pyrkinyt kehittämään tällaista mallia, ks. osallisuustalous), mutta hän pitää tärkeänä tällaisten vaihtoehtojen etsimistä.

[muokkaa] Media

Kielitieteilijän mielestä varsinkin Yhdysvalloissa tiedotusvälineet rajoittavat keskustelua edistääkseen suuryritysten ja hallituksen etua. Chomskyn mukaan demokratia ei voi toteutua epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa, jossa tiedotusvälineetkin ovat taloudellisten valtahierarkioiden käsissä. Totalitaaristen maiden sensuuri on Chomskyn mukaan varsin tehotonta verrattuna "vapaiden maiden" tiedotusvälineiden harjoittamaan "itsesensuuriin".

Chomsky mainitsee tutkimuksissaan usein laskelmia siitä, kuinka vähän jotain merkittävää tapahtumaa on käsitelty Yhdysvaltojen tiedotusvälineissä, koska kyseinen aihe on ollut poliittisesti epämiellyttävä Yhdysvaltojen valtaeliitin kannalta. Chomsky myös huomauttaa, että suuret mediatalot omistavat suuria osia aseteollisuutta harjoittavista yrityksistä. Siksi median olisi hullua kertoa jotakin negatiivista aseteollisuudesta. Esimerkkinä Chomsky pitää vuoden 2000 intifadaa, jonka aikanan Israelin armeija tappoi amerikkalaisvalmisteisilla helikoptereilla useita siviilejä. Samaan aikaa Clinton vahvisti uusimman helikopterikaupan Israelin kanssa. Valtamedia vaikeni tapahtumasta.

[muokkaa] Lähi-itä

Juutalaissyntyinen Chomsky kritisoi voimakkaasti Israelin politiikkaa. Kuuluisa israelilainen toisinajattelija Tanya Reinhardt on Chomskyn oppilaana ollut kielitieteilijä. Chomsky kannattaa kahden valtion ratkaisua eli omaa valtiota sekä palestiinalaisille että israelilaisille.

[muokkaa] Vaalit

Chomsky ei vastusta vaaleihin osallistumista, vaan hänen mukaansa on pikemmin äänestettävä demokraatteja kuin republikaaneja silloin kun se auttaa estämään republikaanien valtaanpääsyn. Muutoin Chomskyn mukaan on äänestettävä radikaalimpia vaihtoehtoja, kuten vihreitä (alueilla, joilla ei ole vaaraa siitä että republikaanit voittavat vaalit). Chomsky luottaa vahvasti kansalaisaktivismin voimaan ja on ollut 1960-luvulta Yhdysvaltojen johtavia kansalaisaktivisteja. Chomskyn mukaan muutos parempaan voi tapahtua vain, kun ruohonjuuritasolla olevat ihmiset tarttuvat tuumasta toimeen.

[muokkaa] Uskonto

Chomsky puhuu harvoin suhteestaan uskontoon, mutta kysyttäessä Chomsky on vastannut tieteilijälle tyypilliseen tapaan: tiede ei anna syytä uskoa yliluonnolliseen, mutta Chomsky muistuttaa verkkolehti Science & Theologyn haastattelussa,^[2] että monet asiat, joihin ihmiset uskovat, ovat irrationaalisia, mutta silti tosia. Kysyttäessä uskooko Chomsky Jumalaan, on Chomsky vastannut, että ei ymmärrä kysymystä. Chomsky ei omien sanojensa mukaan ole saanut selvyyttä, mitä jumaluudella tarkoitetaan, joten hän ei voi antaa vastausta. Ateistiksi Chomsky ei itseään laske, sillä termiin kohdistuu sama ongelma kuin jumaluuteen; Chomsky ei tiedä, mitä hän ateistina kieltäisi. Chomsky onkin sanonut, että hänellä ei juuri ole uskonnollisia näkemyksiä. Chomskyn elämänkatsomus onkin melko lähinnä agnostikkojen ajatuksia. Chomsky kertoo isoisänsä olleen ortodoksijuutalainen, mutta itse hän katsoo olevansa “valistuksen lapsia”, jotka lähestyvät ja tarkkailevat maailmaa rationaalisesta näkökulmasta. Hän toteaa uskontojen olevan teorioita, mutta muistuttaa samalla parhaimpien tieteellisten teorioidenkin olevan vain ja ainoastaan teorioita.

Chomsky on työskennellyt monien kristillisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa ja puhunut kirkoissa. Etenkin katolisen kirkon pappien vapautuksen teologian työn Latinalaisen Amerikan köyhien ja vähäosaisten hyväksi Chomsky arvostaa korkealle, jopa sankarilliseksi, kuten Chomsky eräissä kirjoissaan toteaa.

[muokkaa] Ihmisoikeudet

Poliittisen aktivisminsa ohella Chomsky on tehnyt töitä eri ihmisoikeusjärjestöille mm. Amnesty Internationalille esimerkiksi Itä-Timorissa ja Kolumbiassa. Chomsky on myös kirjoittanut paljon Turkin harjoittamasta kurdien sorrosta. Tämä johti vuonna 2002 Chomskyn julkaisijan oikeudenkäyntiin Turkissa, mutta Chomskyn saapuminen paikalle veti median huomion oikeudenkäyntiin ja syytteet kumottiin. Chomsky on myös puhunut useissa ihmisoikeuskonferensseissa.

[muokkaa] Suomennettu tuotanto

• Ideologia ja valta 1 : Ideologiakritiikkiä ja vapauden näkökulmia. Toim. ja suom. Juhani Yli-Vakkuri, Marko Ampuja, Erkka Öörni. Like 2002, Helsinki
• Ideologia ja valta 2 : Yhdysvallat ja muu maailma. Toim. ja suom. Juhani Yli-Vakkuri, Marko Ampuja, Erkka Öörni. Like 2002, Helsinki
• Maailmanvalta vai maailmanloppu? : Yhdysvaltain globaali valtapolitiikka. Suom. Markku Päkkilä. Otava 2004, Helsinki
• Merirosvoja ja keisareita : kansainvälisen terrorismin kuvioita. Suom. Sami Heino. Sammakko 2004, Turku
• New York 11.9. Sammakko 2004, Turku
• Tiedon ja vapauden ongelmia. Suom. Jukka Tuominen ja Markku Mäkelä. Otava (Delfiinikirjat), 1976, Helsinki
• Hinnalla millä hyvänsä : uusliberalismi ja globaalikuri. Suom. Juha Ahokas. Like, Suomen rauhanpuolustajat, 2000, Helsinki
• Uusi sotilaallinen humanismi : Kosovon opetukset. Suom. Marko Ampuja, Tomi Toivio, Juhani Yli-Vakkuri ja Erkka Öörni. Like, Suomen rauhanpuolustajat, 2000, Helsinki
• Valta ja terrori. Toim. John Junkerman, Takei Masakazu, Suom. Sami Heino. Sammakko, 2003, Turku
• Mediakontrolli. Suom. Sami Heino. Sammakko, 2003, Turku
• Tulevaisuuden valtio. Sammakko 2006
• Keisarilliset kunnianhimot: Amerikan Imperiumiprojekti Sammakko 2006

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Riku Eskelinen: Libertaarisen sosialistin valtiokäsitykset (Nuori Keskusta 1/2007, s. 23)
2. ↑ Chomskyn haastattelu

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Viralliset kotisivut
• Chomskyn MIT-kotisivu
• Noam Chomsky -arkisto - suomennettuja Chomskyn kirjoituksia
• Noam Chomsky -arkisto englanniksi
• Kritiikkiä Chomskyn mielipiteistä ja käytännön teoista
• Chomskyn puhe Amnestyssä 2006
• Oikeusjuttu Turkissa vuonna 2006
• Tunnelmia vuoden 2002 Turkin visiitin jälkeen