Loppi

Wikipedia

Lopen kunta
vaakuna sijainti
www.loppi.fi
Sijainti	60.713° N 24.438° E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Riihimäen seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1632
Kuntaliitokset
Pinta-ala - maa - sisävesi	655,82 km² 598,35 km² 57,47 km²
Väkiluku - väestötiheys	7 960 (31.12.2005) 13,1 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	18,75 %
Kunnanjohtaja	Voitto Saraneva
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Loppi (ruots. Loppis) on kunta Etelä-Suomen läänissä Kanta-Hämeen maakunnassa. Kunta on perustettu vuonna 1632. Lopen asukasluku on 7 960, kotitalouksia on n. 2100. Lopen pinta-ala on 655,82 km², joista 57,47 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 13,1 asukasta/km². Väkiluku kasvoi 1970–1999 yli 800 hengellä. Asuntoja kunnassa on n. 2400 ja kesämökkejä n. 2750. Nykyään kunnanjohtajana toimii Voitto Saraneva.

Sisällysluettelo 1 Lopen kylät 2 Kulttuuri 2.1 Nähtävyydet 2.2 Vaakuna 2.3 Loppilainen taru 2.4 Muuta 2.4.1 Ystävyyskunnat 3 Hallinto 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Lopen kylät

Hevosoja, Hirvijärvi, Hunsala, Joentaka, Kormu, Launonen [1], Loppi (Kirkonkylä), Läyliäinen, Maakylä, Ourajoki, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Salo, Teväntö, Topeno, Vojakkala

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Nähtävyydet

Lopella sijaitsee Räyskälän lentopaikka, jolla toimii Suomen ilmailuliittoon kuuluva Suomen Urheiluilmailuopisto. Samassa yhteydessä sijaitsee Räyskälän lentokenttärata.

Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja siirrettiin Lopelle Karjalasta vuonna 1942. Maja sijaitsee Puneliajärven rannalla lähellä Räyskälää ja toimii nykyään ravintolana. Lopella sijaitsee myös Komion luonnonsuojelualue, jonka läpi kulkee vaellusreitti Luutaharjun Samo.

Laakasalo Golf on osa Lopen kesäajan palveluita. Sen golfkenttä on 6-väyläinen par 3 -tason nk. jokamiehen kenttä. Lähellä sijaitsee myös Laakasalo-motelli. Muut turistien majoituspalvelut Lopella ovat vuokramökkejä.

[muokkaa] Vaakuna

Lopen kunnan vaakunan on suunnitellut taiteilija Olof Eriksson. Sisäasianministeriö on vahvistanut vaakunan vuonna 1952 vaakunaselityksellä "kilpi aalto-korosteisesti puna-hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki". Vaakunan aaltokorko kuvaa Lopen järvien runsautta, ja raudan merkki Lopen järvistä entisaikaan nostettua järvimalmia.

[muokkaa] Loppilainen taru

Kansantarun mukaan Lopella, Kaakkomäellä asui muinoin jättiläisenhahmoinen piru. Kun 1600-luvulla Lopelle rakennettiin kirkko, piru raivostui, kun kirkon kelloja alettiin soittaa. Vihaisena piru heitti kirkkoa suurella lohkareella yrittäen murskata kirkon kellotapulin, mutta kivi lensi kirkon yli Tiirinkalliolle Loppijärven rantaan, josta kivi kammettiin järveen. Kivi toi järvessä kuitenkin onnettomuutta, sillä järven vettä juoneet kotieläimet sairastuivat. Tämän huomattuaan kyläläiset kampesivat kiven takaisin kalliolle, ja karjaonni palautui.

[muokkaa] Muuta

Lopen vanha Pyhän Birgitan kirkko eli Santa Pirjo on Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se on noin 300 vuotta vanha.

Loppi on tunnettu perunanviljelystä. Peruna onkin kuikan ohella valittu Lopen nimikkolajiksi.

[muokkaa] Ystävyyskunnat

• Vetlanda, Ruotsi
• Keila, Viro
• Jægerspris, Tanska
• Lunner, Norja

[muokkaa] Hallinto

Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtaja on Timo Heinonen (kok.) ja kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Matti Ahtiainen (kesk.). Valtuustossa on jäseniä yhteensä 27, joista 11 paikkaa on keskustalla, 8 kokoomuksella, 6 SDP:llä ja 2 vasemmistoliitolla. Hallituksessa on 9 paikkaa, joista keskustalla 4, kokoomuksella 3 ja sosiaalidemokraateilla 2.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Lopen kunnan kotisivut
• www.loppi.net
• Marskin maja
• Louhetar -lehti
• Havaintopäiväkirja Hatikka – Luontohavainnot lajeittain Lopen kunnassa