Savitaipale
Wikipedia
Savitaipaleen kunta | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.savitaipale.fi | |||||
Sijainti | |||||
Lääni | Etelä-Suomen lääni | ||||
Maakunta | Etelä-Karjalan maakunta | ||||
Seutukunta | Länsi-Saimaan seutukunta | ||||
Kihlakunta | [[]] | ||||
Perustamisvuosi | 1639/1867 | ||||
Kuntaliitokset | |||||
Pinta-ala - maa - sisävesi |
690,78 km² 539,15 km² 151,63 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
4 134 (31.12.2006) 7,9625 as/km² |
||||
Työttömyysaste | % | ||||
Kunnallisvero | 18,50 % (2004) | ||||
Kunnanjohtaja | Tapio Iso-Mustajärvi | ||||
Kunnanvaltuusto |
paikkaa |
Savitaipale on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4 134 ihmistä ja sen pinta-ala on 690,78 km² josta 151,63 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 7,9625 asukasta/km².
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kyliä
Havola, Heituinlahti, Hyrkkälä, Jokeinmaa, Kaihtula, Karhula, Kaskeinkylä, Kaulio (Kauliala), Kokkola, Korhola, Korpela, Koskeinkylä, Kuivanen, Kunttula, Kurhila (Järviä), Kylliälä, Kärpänen, Laksiainen, Lamminpää, Luotola, Luotolahti, Lyytikkälä, Marttila, Monola, Niinimäki, Partakoski, Paukkula, Peltoinlahti, Pettilä, Purtoismäki, Pöntylä, Rahikkala, Rantala, Ratasalo, Savitaipale, Solkeinkylä, Susivuori, Säänjärvi, Tukiala, Uiminniemi, Valkolanmäki, Virmajärvi, Välijoki
[muokkaa] Katso myös
Paimensaari on 2000-luvun alussa rakennettu Savitaipaleen kirkonkylän osa, joka oli ennen luonnontilainen pinnanmuodostukseltaan ja kasvillisuudeltaan eritäin kaunis alue. Se on n. 2 km pitkä ja keskimäärin 0,5 km leveä ja tie sinne kaartaa vanhan hautausmaan ja Hakamäen luonnonsuojelualueen taitse. Matkaa kirkolta on kilometrin verran.
Saaressa oli ennestään 7-8 kesäasumusta ja pari ennen 1. maailmasotaa venäläisten rakentamaa huvilaa. Vuosisadan alkupuolella saaressa paimennettiin pappilan karjaa, mistä saari sai nimensäkin. Sotien muistona siellä on vielä nähtävissä juoksuhaudanpohjia. Toisen maailmansodan aikana kaukopartiomiehillä oli siellä sijaitsevassa kanttorilassa rintamantakainen tukipiste.
Vuodesta 1935 Paimensaaressa alkoi viettää kesiään viipurilaissyntyinen taidemaalari Väinö Rautio, joka rakensi sinne v. 1948 ateljeen, missä vuodesta 1970 järjesti kesänäyttelyitä taiteilijapoikansa Matti J. Raution kanssa. Väinö Raution kuoltua näyttelyperinnettä jatkoi viimeksimainittu puolisonsa taidegraafikko Eeva Jokipellon kanssa kaikkiaan 36 vuoden ajan (/www.artpaimensaari.com/). Näyttelyissä vieraili kymmeniä taiteilijoita eri puolilta Suomea ja ulkomailtakin.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Jurvanen P., Paakkinen M., Savolainen H.: Isien taival: Savitaipale 1639 - 1989. Savitaipaaen kunta, Savitaipaleen srk. 1989. ISBN 952-90075-7-4.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Savitaipaleen kunnan kotisivut
- Havaintopäiväkirja Hatikka – Luontohavainnot lajeittain Savitaipaleen kunnassa
Imatra - Joutseno - Lappeenranta - Lemi - Luumäki - Parikkala - Rautjärvi - Ruokolahti - Savitaipale - Suomenniemi - Taipalsaari - Ylämaa
Entiset kunnat
Lappee - Lauritsala - Nuijamaa - Saari - Simpele - Uukuniemi
Katso myös luovutetun Etelä-Karjalan kunnat
Anjalankoski - Artjärvi - Asikkala - Askola - Elimäki - Espoo - Forssa - Hamina - Hanko - Hartola - Hattula - Hauho - Hausjärvi - Heinola - Helsinki - Hollola - Humppila - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenlinna - Iitti - Imatra - Inkoo - Jaala - Janakkala - Jokioinen - Joutseno - Järvenpää - Kalvola - Karjaa - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Kotka - Kouvola - Kuusankoski - Kärkölä - Lahti - Lammi - Lapinjärvi - Lappeenranta - Lemi - Liljendal - Lohja - Loppi - Loviisa - Luumäki - Miehikkälä - Myrskylä - Mäntsälä - Nastola - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Orimattila - Padasjoki - Parikkala - Pernaja - Pohja - Pornainen - Pukkila - Pyhtää - Porvoo - Rautjärvi - Renko - Riihimäki - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Savitaipale - Sipoo - Siuntio - Suomenniemi - Sysmä - Taipalsaari - Tammela - Tammisaari - Tuulos - Tuusula - Valkeala - Vantaa - Vihti - Virolahti - Ylämaa - Ypäjä