Guns N' Roses
Wikipedia
| Guns N' Roses | |
|---|---|
 |
|
| Toiminnassa | 1985– |
| Kotipaikka | Yhdysvallat |
| Laulukieli | englanti |
| Tyylilaji | Hard rock Glam rock Glam metal |
| Levy-yhtiö | Geffen Records, UZI Suicide |
| Jäsenet | W. Axl Rose Dizzy Reed Chris Pittman Brian Mantia Robin Finck Richard Fortus Tommy Stinson Bumblefoot Frank Ferrer |
| Kotisivu | http://www.gunsnroses.com/ |
Guns N' Roses (lyhenne GN'R, äännetään [gʌnz ən ɹoʊzɪ:z]) on yhdysvaltalainen rockyhtye. Yhtyeen musiikissa yhdistellään glam rockia ja hard rockia, ja alkuaikoina siinä oli lisäksi puhdaspiirteisempää heavy metalia. Nykyisin yhtyeen voi sanoa käyttävän myös industrialmusiikin kone-efektejä. Yhtyeen suosio oli suurimmillaan vuosina 1987–1993, mutta se nousi uudestaan suosioon vuonna 2004 julkaistun kokoelma-albumin ja ahkeran kiertuoinnin tuloksena. Guns N' Rosesin perustivat W. Axl Rose ja Izzy Stradlin' 26. maaliskuuta 1985. Ensimmäiseen "Hollywood Rose" nimiseen kokoonpanoon kuuluivat Axl Rose, Izzy Stradlin, Ole Beich, Rob Gardener ja Tracii Guns. Duff McKagan korvasi Ole Beich'n ja yhtyeen nimi muutettiin Guns N' Rosesiksi. Myöhemmin Rob Gardener ja Tracii eivät halunneet Duffin ajamalle Seattlen kiertueelle ja tämän johdosta yhtyeen soolokitaristiksi tuli Englannissa syntynyt Saul Hudson, joka tunnetaan paremmin nimellä Slash, rumpaliksi taas myöhemmin huumeongelmista kärsinyt Steven Adler. Yhtyeen kokoonpano on muuttunut useita kertoja, ja sen riveissä on soittanut aikojen kuluessa yhteensä 21 muusikkoa. W. Axl Rose on nykyisen kokoonpanon ainoa alkuperäinen jäsen.
Guns N' Rosesin ensimmäinen levy on nimeltään Appetite for Destruction. Se on kaikkien aikojen myydyin esikoisalbumi ja kaikkien aikojen 25. myydyin levy.[1] Yhtyeen muita levyjä ovat GN'R Lies, Use Your Illusion I, Use Your Illusion II, The Spaghetti Incident? ja Live Era '87-'93. Samanaikaisesti julkaistut Use Your Illusion -levyt ovat myös sadan myydyimmän levyn joukossa. Yhtyeen levyttämistä kappaleista tunnetuimpia ovat "November Rain", Nightrain, "Estranged", "Knockin' on Heaven's Door", "Don't Cry", "Patience", "Civil War", "Paradise City", "Welcome to the Jungle" sekä "Sweet Child O' Mine".
Myydyimmän esikoisalbumin lisäksi Guns N' Rosesilla on muitakin ennätyksiä hallussaan. Yhtyeen Use Your Illusion Tour -kiertue on kaikkien aikojen pisin suuren yhtyeen tekemä maailmankiertue. Vielä julkaisematonta Chinese Democracya pidetään kaikkien aikojen kalleimpana albumina. [2] Lisäksi yhtyeen Greatest Hits -kokoelma-albumi on ollut Yhdysvaltain Billboard -listalla jo yli 2 ja puoli vuotta.
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Aika ennen Guns N' Rosesia
Kaikki yhtyeen alkuperäisen kokoonpanon jäsenet ovat syntyneet 1960-luvun alkupuolella. Axl Rose ja kitaristi Izzy Stradlin ovat kotoisin Yhdysvaltojen keskilännestä Lafayetten kaupungista Indianan osavaltiosta. Duff McKagan syntyi kuopuksena musikaaliseen amerikanirlantilaiseen perheeseen Seattlessa. Slash muutti lapsena viihdealalla työskentelevien vanhempiensa mukana Englannista Yhdysvaltoihin Los Angelesiin. Steven Adler oli yhtyeen alkuperäisjäsenistä ainoa, joka on kotoisin Los Angelesista.
Axl Rose on kuvannut lapsuuttaan vaikeaksi. Hänen isäpuolensa pahoinpiteli häntä, ja terapiassa aikuisiällä ilmeni, että hänen biologinen isänsä oli käyttänyt häntä lapsena seksuaalisesti hyväksi. Rosen perhe pyrki kaikesta huolimatta antamaan ulkopuolisille hyvän kuvan itsestään muun muassa lastensa kirkkokuoroharrastusten avulla. Teini-iässä Rosella oli vaikeuksia poliisin kanssa, eikä hän käynyt high schoolia loppuun. Rose ystävystyi Izzy Stradlinin kanssa, ja heillä oli pian erilaisia yhtyeviritelmiä. 1980-luvun alussa Rose seurasi Los Angelesiin lähtenyttä Stradlinia.
Slash tutustui tulevaan Guns N' Roses -rumpali Steven Adleriin koulussa. Heillä oli samanlainen musiikkimaku, ja 14-vuotiaana Hudson hankki Adlerin innostamana kitaran. Sillä Hudson harjoitteli ahkerasti kitaransoittoa ja perusti sitten Adlerin kanssa Road Crew -nimisen yhtyeen. Slash sai teini-iässä vanhempiensa ystävältä lempinimen, jota hän käyttää taiteilijanimenä edelleen.
Yhtyeen kaikki jäsenet olivat kulkeutuneet 1980-luvun puoleenväliin mennessä Los Angelesin musiikkipiireihin tavoitteenaan rocktähden ura. He soittivat vaihtelevissa lyhytikäisissä kokoonpanoissa. Rose ja Stradlin soittivat ennen Guns N' Rosesin perustamista muun muassa Hollywood Rose -yhtyeessä. Steven Adler ja Slash taas soittivat Road Crewissa. Alkujaan rumpuja useissa seattlelaisyhtyeissä soittanut Duff McKagan vaihtoi Los Angelesiin saavuttuaan instrumenttinsa bassokitaraan.
[muokkaa] Yhtyeen perustaminen
Duff McKagan liittyi mukaan, ja maaliskuussa 1985 yhtyeen nimi muutettiin Guns N' Rosesiksi. Nimi on yhdistelmä sen perustajien aikaisemmista yhtyeistä Hollywood Rose ja L.A. Guns. McKagan järjesti yhtyeelle lyhyen konserttikiertueen Seattleen. Rob Gardener ja Tracii Guns eivät kuitenkaan innostuneet kiertueesta, joten heidän tilalleen otettiin Slash ja Steven Adler. Näin syntyi yhtyeen klassinen kokoonpano.
Seattlen-kiertue ei kuitenkaan onnistunut toivotulla tavalla. Yhtyeen pakettiauto hajosi jo alkumatkasta, ja jäsenet matkasivat määränpäähän peukalokyydillä, minkä seurauksena he myöhästyivät pari tuntia. Kun esiintyminen pääsi alkamaan, yleisöä oli paikalla enää 13 henkeä, ja palkkioksi esiintymisestään Guns N' Roses sai 50 dollaria sovitun 250 dollarin sijasta. Paluumatkalla Los Angelesiin yhtye kirjoitti yhden tulevista menestyskappaleistaan "Welcome to the Jungle". Vuoden 1985 lopussa yhtyeellä oli koossa 14 omaa sävellystä.
Guns N' Rosesin käytös oli usein niin kuritonta, etteivät konserttijärjestäjät halunneet ottaa heitä esiintymään. Adler, Stradlin ja Slash käyttivät heroiinia, ja McKagan joi runsaasti. Heidän yhteisasunnossaan kävi huumekauppiaita. Yhtyeen ensimmäisellä minialbumilla roudarin huutama "Hey fuckers, suck on Guns and fucking Roses!" keksittiinkin kuvaamaan heidän käyttäytymistään. Guns N' Roses sai myöhemmin lisänimen "maailman vaarallisin rockyhtye".
[muokkaa] Levytyssopimus
Guns N' Roses pääsi viimein soittamaan Los Angelesin klubeille, ja konsertit olivat menestyksiä. Slash onnistui jättämään heroiinin, kun hänen oli valittava päihteiden ja yhtyeen välillä. Tom Zutaut, joka oli töissä Geffen Recordsilla, näki Guns N' Roses esiintymässä Troubadourissa, ihastui yhtyeen musiikkiin ja "varoitti" muita kykyjenetsijiä sanoen, että "Guns N' Roses haisee". Tomin tavoite oli saada yhtye levyttämään Geffen Recordsille, missä hän lopulta onnistui. Guns N' Roses allekirjoitti levytyssopimuksen Geffen Recordsin kanssa ja palkkasi managerikseen Alan Nivenin. Albumi Appetite for Destruction oli valmis loppuvuodesta 1986, ja Geffen Records suunnitteli sen julkaisemista kesäksi 1987.
Joulukuussa 1986 yhtye valitsi neljä noin 25 livekappaleesta minilevylle Live Like a Suicide, jota tehtiin vain 10 000 kappaletta. Levy julkaistiin Geffenin kautta yhtyeen omalla levymerkillä Uzi Suicidella, jolla on julkaistu tämän levyn lisäksi ainoastaan suomalaisen Hanoi Rocksin levyt uudelleenjulkaisuina myöhemmin 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Alkuperäinen Live Like a Suicide on nykyisin keräilyharvinaisuus.
Alkuvuodesta 1987 yhtye julkaisi kappaleet "It's So Easy" ja "Mr. Brownstone" esimakuna tulevalta albumilta Appetite For Destruction.
Guns N' Roses vieraili kesällä 1987 ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen ulkopuolella ja teki pienen kiertueen Iso-Britanniassa. Lyhyt kiertue sai ristiriitaisen vastaanoton. "Rockyhtye, joka on Beastie Boysiakin hirveämpi", otsikoi eräs lehti.
Appetite for Destruction ilmestyi 21. heinäkuuta 1987. Levyn alkuperäinen kansikuva poistettiin siinä esiintyvän raiskatun naisen takia, ja alkuperäisellä kansikuvalla oleva painos on nykyään keräilyharvinaisuus. Aluksi levyn myynti oli vaisua, mutta vuonna 1988 julkaistut singlet "Sweet Child O' Mine", "Paradise City" sekä "Welcome to the Jungle" nostivat Guns N' Rosesin suosioon. "Sweet Child O' Mine" oli yhtyeen ensimmäinen listaykkönen Billboardin singlelistalla. Appetite for Destruction singleineen nosti pimennossa olleen karhean hardrockin jälleen soittolistoille. Albumia oli myyty vuoteen 2003 mennessä yli 25 miljoonaa kappaletta.
Vuosina 1987–1988 Guns N' Roses nähtiin avausesiintyjänä muun muassa The Cultin, Mötley Crüen sekä Iron Maidenin konserteissa. Yhtyeen suosio kasvoi tasaisesti vuoden kuluessa, ja pian pääesiintyjät olivat yllättävässä tilanteessa, kun yleisö alkoikin tulla katsomaan vain avausesiintyjänä toiminutta Guns N' Rosesia.
[muokkaa] Läpimurto
"Sweet Child O' Mine" nousi Billboardin singlelistan kärkeen, ja Appetite for Destruction oli albumilistan ensimmäisenä alkukesällä 1988.
Kesän aikana Guns N' Roses kiersi Yhdysvaltoja, ja yhtye kutsuttiin Monsters of Rock Festivalille Eurooppaan. Siellä yhtye esiintyi muun muassa Iron Maidenin, KISSin ja Judas Priestin kanssa. Festivaalivierailun ansiosta yhtyeestä tuli tunnettu Euroopassakin, ja pian se pääsi myös suosikkinsa Aerosmithin lämmittelijäksi.
Syksyllä 1988 Guns N' Roses sai vuoden tulokkaan palkinnon Music Televisionin MTV Video Awards -gaalassa.
Vuoden 1988 lopussa yhtye julkaisi toisen albuminsa GN'R Liesin, jota he olivat työstäneet saman vuoden tammikuusta asti. Se kohosi Yhdysvalloissa albumilistan kärjen tuntumaan samalla kun yhtyeen edellinenkin albumi oli vielä lähellä listan kärkeä. Guns N' Rosesista tuli tiettävästi ensimmäinen rockyhtye, jolla on ollut Yhdysvaltojen virallisen albumilistan kärkiviisikossa yhtä aikaa enemmän kuin yksi julkaisu.
GN'R Lies sisälsi akustisia kappaleita ja kappaleita yhtyeen alkuajoilta. Se ei menestynyt edeltäjänsä veroisesti, mutta monet sen kappaleista ovat osoittautuneet klassikoiksi. Akustisen osan yhtye levytti yhdessä yössä, vieläpä humalassa. Siltä julkaistiin single "Patience". Levyllä julkaistun kappaleen "One In a Millionin" vuoksi Rosea alettiin syyttää rasismista sekä homofobiasta, sillä kappale sisältää lausahduksen "Police and niggers, get out off my way". (suom. Poliisit ja nekrut, pois tieltä) ja lisäksi homoseksuaaleja halventavan sanan "faggots" (suom. homot).
[muokkaa] Use Your Illusion -levyt
Helmikuussa 1990 Guns N' Roses otti kosketinsoittajakseen Dizzy Reedin. Heinäkuussa rumpali Adler erotettiin yhtyeestä huumeongelmien vuoksi. Päihteet vaikuttivat hänen työkykyynsä niin, että hän joutui soittamaan "Civil War" -kappaleen rumpuosan 60 kertaa, ennen kuin se onnistui. Axl taas joutui useita kertoja poliisin kanssa tekemisiin.
Adlerin tilalle otettiin ammattirumpali Matt Sorum, joka oli aiemmin soittanut The Cult -yhtyeessä. Alkukesästä 1991 myös manageri Alan Niven sai lähteä, ja hänen tilalleen valittiin Doug Goldstein.
Keväällä 1991 Guns N' Roses aloitti Get in the Ring Motherfucker -maailmankiertueen. Kiertueen ensimmäisessä konsertissa Rock in Rio -festivaaleilla Rio de Janeirossa uudet jäsenet Matt Sorum ja Dizzy Reed esiintyivät ensimmäistä kertaa Guns N' Rosesin riveissä. Matt Sorumille kerrottiin viisi minuuttia ennen esitystä, että hänen oli soitettava vaikea rumpusoolo. Yleisöä oli 140 000 henkeä, ja yhtyeen uusi musiikki otettiin vastaan myötämielisesti.
Raitistunut Stradlin erosi yhtyeestä samana vuonna. Virallinen perustelu eroamiselle oli se, että Guns N' Rosesista oli tullut liian suuri Stradlinin makuun. Stradlinin lähdettyä yhtye menetti merkittävän säveltäjän, ja se alkoi leimautua yhä selkeämmin Axl Rosen hankkeeksi. Stradlinin tilalle otettiin yhtyeen vanha tuttu Gilby Clarke.
Vuonna 1991 Guns N' Roses julkaisi albumit Use Your Illusion I ja Use Your Illusion II, jotka yhtye oli äänittänyt vuotta aiemmin. Rose keksi nimen Use Your Illusion, ja albumin kansikuva perustui Rafaelin maalaukseen Ateenan koulu. Levyt julkaistiin yhtä aikaa, ja ne vuorottelivat listaykkösinä ympäri maailman. Yhdysvalloissa Guns N' Roses sivusi omaa ennätystään, kun se sai kaksi levyään yhtä aikaa listakärkeen. Kappale "You Could Be Mine" julkaistiin myös Terminator 2 – tuomion päivä -elokuvan soundtrackillä. Samoin Use Your Illusion I-levyn kappaleessa Bad Obsession huuliharppua ja saksofonia soittaa Hanoi Rocks-tähti Michael Monroe.
Vuonna 1992 Guns N' Roses esiintyi Freddie Mercuryn muistokonsertissa, jossa Rose lauloi Queenin kappaleen Bohemian Rhapsody yhdessä Elton Johnin kanssa. Esiintyminen vaimensi tiedotusvälineissä leviteltyjä syytöksiä Rosen homofobiasta. Guns N' Rosesilla oli samana vuonna myös pieni kiertue Metallican kanssa.
Kun maailmankiertue päättyi vuonna 1993, se oli kestänyt 28 kuukautta ja on siten rock-historian pisimpiä. Raskas rupeama sai Rosen mielenterveyden horjumaan, ja hänelle määrättiin kahden ja puolen vuorokauden hermolepo, koska hän ei pystynyt nukkumaan. Kiertueen loputtua Adler haastoi hänet oikeuteen. Syytteenä oli heroiinin nauttimiseen pakottaminen.
[muokkaa] Yhtye jää tauolle
Vuonna 1993 Guns N' Roses julkaisi punktyylisiä cover-kappaleita sisältäneen The Spaghetti Incident? -levyn. Yhtye levytti punk-covereita Use Your Illusion -levyjen nauhoituksissa, mutta ilmeisesti julkaistut kappaleet ovat ainakin osittain uudelleen nauhoitettuja, koska niillä soittaa vuonna 1992 yhtyeeseen liittynyt Gilby Clark. Selvästi välityönä tehty levy ei noussut aikaisempien albumien kaltaiseen suosioon. Levyllä kappaleen "Ain't It Fun" laulaa duettona Axl Rosen kanssa jälleen Michael Monroe. Mukana oli ylimääräisenä, piilotettuna, kappaleena myös Charles Mansonin sanoittama "Look at Your Game Girl", joka on tiettävästi poistettu Rosen määräyksestä levyn myöhemmistä painoksista. Spaghetti Incident? on Guns N' Rosesin viimeisin julkaistu studioalbumi.
Gilby erotettiin vuonna 1994. Samoihin aikoihin sekä Axl Rosen entinen vaimo että hänen entinen tyttöystäväsä haastoivat hänet aikaa vieviin oikeudenkäynteihin. Tämän jälkeen Axl Rose tuli seuraavan kerran julkisuuteen vasta vuoden 1999 lopulla antaessaan puhelinhaastattelun MTV:n Kurt Loderille.
Slashin mukaan yhtye pyrittiin kokoamaan uudelleen yhteen vuonna 1994, ja siihen tarkoitukseen sopi pyyntö levyttää versio Rolling Stonesin kappaleesta "Sympathy for the Devil" Veren vangit -elokuvan soundtrackille. Yhtye joutuikin ojasta allikkoon, koska Axl saapui studioon vasta pari päivää muiden jälkeen ja toi mukanaan vanhan ystävänsä Paul Hugen, jonka kitaraosuudet lisättiin muiden tietämättä aikaisemmin nauhoitettuihin pohjiin. Slash ei aikaisemminkaan ollut pitänyt Hugesta, ja erityisen suivaantuneeksi hän tuli, kun kitarasoolo oli muokattu hänen ja Hugen yhteissooloksi.
1990-luvun puolivälissä yhtye yritti koota rivejään ja aloittaa uuden levyn valmistelemisen ja kappaleiden kirjoittamisen. Huhujen mukaan näinä vuosina olisi nauhoitettu ns. "kadonnut albumi", jota ei ole koskaan julkaistu. Ilmeisesti osa näistä julkaisemattoman albumin kappaleista päätyi Slashin ensimmäisen oman projektin Slash's Snakepitin levylle. Axl haastoi vuonna 1995 Slashin oikeuteen, koska It's A Five O'Clock Somewhere -levyllä oli kappaleita, joita Axl oli kaavaillut tulevalle Guns N' Roses -albumille.
Yleisen käsityksen mukaan Axlilla ja Slashillä oli erilainen näkemys Guns N’ Rosesin kehittämisestä, ja Duff McKagan oli heidän välissään tasapainottavana tekijänä. Vakiintuneen käsityksen mukaan Axl tahtoi muokata yhtyettä nykyaikaisempaan suuntaan ja luoda uudenlaista ilmaisua, kun taas Slashin on uskottu pysyvän lähellä perinteistä blues-pohjaista hard rockia. Näistä antoi viitteitä muun muassa Axlin itsenäisesti Use Your Illusion II -levylle tekemä tietokonepohjainen "My World" -kokeilu ja Slash’s Snakepitin julkaisut. Toisaalta Slash on tehnyt yhteistyötä hyvinkin ennakkoluulottomasti monenlaisten muusikkojen kanssa.
Vuonna 1996 Slash ei tahtonut enää yrittää jatkaa yhteistyötä Axlin kanssa, ja lokakuussa Axl lähetti MTV:lle tiedonannon, ettei Slash ole enää Guns N’ Rosesin jäsen. Duff McKagan irtautui yhtyeestä lopullisesti vuonna 1997, ja rumpali Matt Sorum ilmeisesti erotettiin yhtyeestä samana vuonna.
[muokkaa] Vanhan materiaalin julkaisu
Vuonna 1998 Geffen Records julkaisi Yhdysvalloissa albumin nimeltä Use Your Illusion. Albumi oli saatavilla vain Wal-Mart ja Kmart -kauppaketjuissa sekä nykyisin verkkokaupoissa. Levy-yhtiö valitsi siihen kappaleita levyiltä Use Your Illusion I ja Use Your Illusion II.
Vuonna 1999 julkaistiin niin sanotun vanhan Guns N' Rosesin viimeinen albumi Live Era '87-'93, joka oli kahden cd:n julkaisu ja sisälsi alkuperäiskokoonpanon aikaisia konserttitaltiointeja. Axl ja Slash pystyivät neuvottelemaan kokoelman julkaisusta vain lakimiestensä välityksellä. Albumi voidaan nähdä eräänlaisena aikakauden päätöksenä ja uuden alkuna. Sen kansivihkossa on kuvia Guns N' Rosesin keikkajulisteista uran alkuajoilta lähtien sekä valokuvia konserteista ja takahuoneista vuosien varrelta. Vihko päättyy suureen kuvaan, jossa Axl on yksin lavalla yleisön edessä.
Vuonna 2004 julkaistiin paljon arvosteltu Greatest Hits -kokoelma-albumi, jonka julkaisun takia alkuperäiset jäsenet haastoivat levy-yhtiön oikeuteen. Soittajat eivät olleet saaneet vaikuttaa kappalevalintoihin eivätkä kansikuvitukseen. Greatest Hits saikin kritiikkiä kappalevalintojensa takia, ja Geffen on ilmoittanut levyn julkaisun syyksi Chinese Democracyn viivästymiseen.
[muokkaa] Uusi Guns N' Roses
Tammikuussa 1997 Axl Rose osti itselleen oikeudet nimeen Guns N' Roses ja ryhtyi etsimään soittajia uudelle albumilleen. Chinese Democracy -levyn teko alkoi. Robin Finck korvasi yhtyeestä lähteneen Slashin, Josh Freese korvasi Matt Sorumin, Paul Huge Gilby Clarkin ja Tommy Stinson Duff McKaganin. Myöhemmin vielä Buckethead tuli yhtyeen kolmanneksi kitaristiksi ja Josh Freese vaihdettiin Brian Mantiaan. Yhtye otti myös muun muassa Toolin kanssa yhteistyötä tehneen Chris Pitmanin täydentämään soundiaan. 1990-luvun lopulla liikkuneiden tietojen mukaan soittajat olisivat olleet silloin mukana kuukausipalkalla. Oikeanlaista henkeä etsiessään kokoonpano levytti uudelleen lähes koko Appetite for Destruction -albumin.
1990-luvun puolivälin jälkeen Axl tuli julkisuuteen ensimmäistä kertaa antaessaan vuonna 1999 puhelinhaastattelut sekä MTV:lle että Rolling Stone -lehdelle. Edellisenä vuonna hänestä pääsi julkisuuteen ensimmäinen valokuva vuosikausiin, kun hänet pidätettiin Phoenixin lentokentällä sattuneen välikohtauksen vuoksi.
Vuonna 1999 Guns N' Roses julkaisi "Oh My God" -singlen, joka sisältyy End of Days -elokuvan soundtrackille. Samana vuonna yhtye levytti uuden version kappaleesta "Sweet Child O' Mine". Sen alkuosa on konserttitaltiointi Pariisista vuodelta 1992 ja loppuosa uudistuneen kokoonpanon levyttämä. Kappale liitettiin Big Daddy -elokuvan lopputeksteihin. Julkaisuista huolimatta yhtye vietti kuitenkin hiljaiseloa.
[muokkaa] Paluu esiintymislavoille
Uusi kokoonpano soitti ensimmäisen konserttinsa uudenvuodenpäivänä 2001 House of Bluesissa Las Vegasissa. Myöhemmin se esiintyi Rio de Janeiron Rock in Rio -festivaalilla arviolta 200 000–250 000 hengelle, mikä on Guns N' Rosesin uran suurin yleisömäärä. Sitä seurasi hankala Euroopan-kiertue, jossa Guns N' Roses esiintyi muun muassa Lontoossa. Loppukiertue peruutettiin kokonaan, myös loppuunmyyty Suomen konsertti.
Vuoden 2002 alussa rytmikitaristi Paul Huge lähti yhtyeestä, ja tilalle otettiin Richard Fortus. Elokuussa 2002 Guns N' Roses konsertoi Kiinassa ja Japanissa. Samana vuonna yhtye myös kiersi Pohjois-Amerikkaa ensimmäistä kertaa yhdeksään vuoteen. Rose kieltäytyi nousemasta lavalle Philadelphiassa, niinpä järjestäjä päätti peruuttaa koko loppukiertueen. Kiertueilla kuultiin kuusi uutta kappaletta: "Oh My God", "The Blues", "Madagascar", "Chinese Democracy", "Rhyad and The Bedouins" sekä "Silkworms", joista kaksi viimeistä olivat Dizzy Reedin mukaan kokeiluja. Kiertueen jälkeen yhtye vaikeni ja alkoi viettää keikatonta hiljaiseloa.
Kitaristi Buckethead lähti yhtyeestä keväällä 2004 tuntemattomista syistä. Bucketheadin Chinese Democracylle nauhoittamat kitaraosuudet kuitenkin jäävät albumille.
Geffen-levy-yhtiö ilmoitti, että se ei olisi julkaissut Greatest Hitsiä, jos Guns N' Roses olisi julkaissut uuden albuminsa.
Keväällä 2005 Rose allekirjoitti julkaisusopimuksen Sanctuary Music Groupin kanssa. Sopimus kattaa sekä vanhan että uuden materiaalin julkaisemisen ja markkinoinnin. Duff McKagan ja Slash kuitenkin haastoivat Rosen oikeuteen, koska tämä ei ollut saanut heiltä lupaa vanhan materiaalin julkaisemiseen. Julkaisijan vaihtaminen johti myös managerivaihdokseen: Doug Goldsteinin tilalle otettiin Merck Mercuriadis, joka on ollut mm. Jane's Addictionin ja Iron Maidenin manageri-yhtiössä.
[muokkaa] Toinen tuleminen
Vuonna 2005 Internetiin levisi heikkolaatuinen demoversio kappaleesta "I.R.S.", jonka DJ Eddie Trunk oli soittanut vuonna 2003 omassa radio-ohjelmassaan. Vuonna 2006 Internetiin levisivät kappaleiden "I.R.S.", "Better", "There Was a Time" sekä "Catcher in The Rye" demoversiot. Jäsenten on jopa kerrottu ilahtuneen demovuodoista, sillä ne saivat myönteistä palautetta. Myöhemmin Internetiin vuoti viidentoista sekunnin pätkä kappaleesta "Check Mate" sekä vanhemmat versiot jo vuotaneista kappaleista "I.R.S." ja "There Was a Time".
Yhtye vahvisti saman vuoden kesäksi Euroopan-kiertueen, ja ohjelmassa oli vierailu myös Suomeen: Guns N' Roses esiintyi 5. ja 6. heinäkuuta 2006 Helsingin Hartwall Areenalla, mutta aloitti molemmilla kerroilla myöhässä. Euroopan-kiertuetta edelsi New Yorkissa neljä konserttia, joista yhtye sai myönteiset arvostelut, ja viimeisessä konsertissa lavalle nousi myös alkuperäisjäsen Izzy Stradlin. Syksyksi kaavailtiin Pohjois-Amerikan-kiertuetta. Kiertueita varten yhtye on korvannut Bucketheadin kitaravirtuoosi Bumblefootilla.
Euroopan-kiertueella "Gunnareiden" rinnalla esiintyi lähes kaikissa konserteissa Skid Row'n solisti Sebastian Bach sekä Izzy Stradlin', joka erosi Guns N' Rosesista 15 vuotta aiemmin. Brian Mantian tilalla rumpalina oli kymmenessä konsertissa henkilökohtaisten syiden takia Frank Ferrer. Euroopan-kiertueella Guns N' Roses vieraili muun muassa Doningtonin Download Festivalilla Britanniassa, Roskildessä Tanskassa sekä Rock in Rio Lisboassa Portugalissa. Guns N' Rosesia lämmitteli Bullet For My Valentine, Avenged Sevenfold sekä Sebastian Bachin sooloyhtye. GN'R sai paria myöhästymistä lukuun ottamatta lämpimän vastaanoton. Euroopan-kiertueen jälkeen yhtye teki pienen kiertueen Britanniassa. Kaiken kaikkiaan yhtye esiintyi yli 20 maassa 40 konsertissa. Uusista kappaleista kiertueella kuultiin "I.R.S.", "Better", "There Was a Time", "Madagascar", "The Blues" sekä "Chinese Democracy". Kiertueen lopuksi Axl Rose varmisti Pohjois-Amerikan-kiertueen syksylle 2006.
Pohjois-Amerikan-kiertue käynnistyi 16. syyskuuta Las Vegasista. Guns N' Rosesia lämmittelivät kiertueen alkupuolella ainakin Phantom Planet, sekä Hoobastank. Syyskuun lopulla GN'R keskeytti kiertueensa ja siirsi sovittuja konsertteja myöhemmäksi viimeistelläkseen Chinese Democracyn julkaisukuntoon. Lyhyen tauon pidettyään Guns N' Roses jatkoi kiertuetta lokakuussa. Yhtye nimesi Frank Ferrerin viralliseksi kiertuerumpalikseen, Brian Mantian jääden tauolle henkilökohtaisten syiden takia. Frank esiintyi jo aiemmin Euroopan kiertueella Guns N' Rosesin kanssa. Guns N' Rosesia lämmitteli kiertueella ainakin Sebastian Bachin sooloyhtye, sekä Papa Roach. Bach lisäksi lauloi, jokaisessa konsertissa My Michelle -kappaleen Guns N' Rosesin kanssa. Kiertueeseen kuului mm. loppuunmyyty keikka Madison Square Gardenissa. Axl Rose julkaisi joulukuussa avoimen kirjeen, jossa hän pahoitteli, että ei saanut julkaistua Chinese Democracya vuodeksi 2006. Kirjeessä Axl Rose perui neljä seuraavan vuoden tammikuussa olevaa konserttia, viimeistelläkseen tulevan albumin. Axl kertoi myös antaneensa manageri Merck Mercuriadiskselle potkut, koska hän oli hidastanut albumin ilmestymistä. Hän sanoi myös, että bändi tekee paljon töitä, että Chinese Democracy julkaistaisiin 6. maaliskuuta 2007. [3] Guns N' Rosesin virallisilla nettisivuilla julkaistiin 23. helmikuuta 2007 tiedote, jonka mukaan albumin julkaisua on siirretty. Sivuilla kerrottiin myös että "albumin äänitykset on saatu valmiiksi", mutta "virallista julkaisupäivää ei ole".[4] Izzy Stradlin esiintyi yhtyeen rinnalla kuudessa kappaleessa kiertueen neljässä viimeisessä konsertissa. Yhdysvaltain kiertue loppui 20. joulukuuta Los Angelesiin.
[muokkaa] Kolmas kiertue ja uusi levy
Guns N' Roses on huhun mukaan ilmoittanut tekevänsä uuden kiertueen vuonna 2007. Chinese Democracyn odotetaan julkaistavan kiertueen yhteydessä.
[muokkaa] Chinese Democracy -levyn odotus
-
Pääartikkeli: Chinese Democracy
Väitetään, että Chinese Democracy -albumia olisi äänitetty Rosen vuokraamassa valtavassa studiossa jo vuodesta 1997 lähtien. Rose tosin vaihtoi studiota vuoden 2004 puolivälissä. Vuosien varrella albumin kappaleiden demoja on jo vuotanut Internetiin. Levyä sanotaan maailman kalleimmaksi musiikkialbumiksi. Axl Rosen tuorein kommentti Chinese Democracyn tilasta on: "Meillä on tekeillä 32 kappaletta, joista 26 on valmiita. 13 niistä päätyy Chinese Democracylle."
Vanhoista jäsenistä albumilla soittaa Rosen lisäksi kosketinsoittaja Dizzy Reed, joka liittyi yhtyeeseen vuonna 1990. Albumilla kuullaan mahdollisesti myös Rosen ystävän Brian Mayn soittoa.
[muokkaa] Vanhojen jäsenten mielipiteitä
- Slash on kommentoinut, että kaikki Rosen tekemät kappaleet ovat "loistavia" eikä uusi nauhoite eroa siitä linjasta. Slash on myös sanonut, että odottaa malttamattomana Axlin uutta levyä eikä ole vihainen siitä, ettei häntä päästetty Las Vegasin konserttiin vuonna 2001. Slash on kuitenkin sanonut, ettei mikään nauhoite ole kymmenen vuoden odotuksen arvoinen.[5]
- Steven Adler on sanonut, että levystä tulee erittäin huono ja että Axlin täytyisi ottaa "pää ulos perseestään".[6]
[muokkaa] Julkisuus
Yhtyeellä on takanaan runsaasti vastoinkäymisiä ja mediaskandaaleja. Se on tullut kuuluisaksi erityisesti keskeyttämistään esiintymisistä.
- 1987 Appetite for Destruction -levyn kansi muutettiin, koska siinä oli kuva alastomasta, raiskatusta naisesta. Kuva korvattiin ristillä, jonka ympärillä ja keskellä oli jäseniä symboloivat pääkallofiguurit.
- 1987 Rose sanoi: "People like Paul Stanley from KISS can suck my dick! And some of these old guys, that say we're ripping them off, maybe they should listen to some of their earlier albums and remember how to play them."[7] Syynä saattoi olla, että Paul Stanley ei suostunut tuottamaan heidän debyyttialbumiaan Appetite for Destruction.
- 1987 Slash ja Adler elvyttivät Mötley Crüen basisti Nikki Sixxin [8].
- 1988 The Monsters Of Rock -festivaalilla Englannissa Rose poistui kesken kaiken lavalta. Kaksi henkilöä kuoli yleisön villiinnyttyä.
- 1989 Stradlin aiheutti skandaalin virtsaamalla lentokoneen lattialle ja ahdistelemalla lentoemäntää.
- 1989 Vince Neil Mötley Crüesta yritti pahoinpidellä Stradlinin, koska Stradlin oli lyönyt ja yrittänyt lähennellä Neilin silloista tyttöystävää. Suivaantunut Rose haastoi Neillin useita kertoja tappeluun, mutta ei itse ilmaantunut paikalle kertaakaan.
- 1989 Rose sanoi lavalla: "Jos eräät eivät lakkaa tanssimasta herra Brownstonen tahdissa, on tämä systeemi pian mennyttä." Rose viittasi tällä muiden jäsenten heroiiniriippuvuuteen. Muu yhtye lupasi raitistua.
- 1990 Adler sai potkut, koska ei lopettanut huumeiden käyttöä.
- 1990 Rose pahoinpiteli naapurinsa viinipullolla.
- 1991 Yhdysvalloissa joku yleisöstä otti luvatta kuvia yhtyeestä. Turvamiehet eivät Rosen pyynnöstä huolimatta poistaneet henkilöä paikalta, ja Rose hyppäsi katsomoon mukiloimaan kuvan ottajaa. "Leväperäisten turvajärjestelyjen vuoksi minä lähden kotiin", Rose sanoi paiskaten mikrofonin maahan ja keskeyttäen keikan. Slash lisäsi vielä: "Mikki ei taida toimia, me lähdetään" ja näytti samalla vartijoille keskisormea. Tästä seurasi iso mellakka jossa raivostuneet katsojat tuhosivat stadionia.
- 1991 Basisti Duff McKagan veti housut alas Tavastian konsertissa elokuussa Helsingissä. Seuraavana päivänä Guns N' Roses soitti Helsingin jäähallissa, missä Rose poistui lavalta 25 minuutiksi. Muu yhtye soitti tauon aikana kappaleita instrumentaaliversioina.
- 1991 Rose ei ilmaantunut esiintymään Osloon, vaikka muut jäsenet olivat paikalla. Rosen manageri ilmoitti tämän olevan Pariisissa.
- 1991 Adler haastoi Rosen oikeuteen huumeiden käyttöön pakottamisesta.
- 1992 Chilessä Rosen hotellihuoneesta löydettiin huumeita, mutta hänen verensä todettiin kuitenkin testeissä puhtaaksi.
- 1993 Rose joutui hermolepoon.
- 1995 Shannon Hoon, joka lauloi taustalaulajana muun muassa kappaleella "Don't Cry", kuoli huumeiden yliannostukseen.
- 1998 Rose pidätettiin Phoenixissä Arizonassa, sillä hän uhkaili lentokentän turvamiestä väkivallalla.
- 2001 Guns N' Rosesin entistä kitaristia Slashia ei päästetty uuden kokoonpanon konserttiin Las Vegasissa.[9]
- 2005 Slash ja Duff haastoivat Axl Rosen oikeuteen levyn julkaisijan vaihdosta ilman heidän lupaansa.
- 2006 Axl kahakoi Tommy Hilfigerin kanssa New Yorkissa, kun Axl oli siirtänyt Tommyn naisystävän drinkkiä, ettei se kaatuisi.[10]
- 2006 Axl Rose pidätettiin Lissabonissa ylinopeudesta, mutta tiukan kiertueaikataulun vuoksi poliisi armahti hänet. Yleensä tällaisissa tapauksissa armahdetaan vain kuninkaallisia.
- 2006 Axl pidätettiin Tukholmassa hänen purtuaan hotellin vartijaa jalkaan ja vastustettuaan virkavaltaa.[11]
- 2006 joulukuussa bändin Manageri Merck Mercuadis erotettiin, koska tämä laiminlöi tehtäviään bändin mukaan.
[muokkaa] Guns N' Rosesin musiikki
Guns N' Rosesin musiikki innoittaa tämänkin päivän rock-artisteja. Axl Rosen ääntä on kehuttu voimakkaaksi. Slash on säveltänyt monta rockin historiaan jäänyttä kitarariffiä, kuten "Sweet Child O' Minen" ja "Paradise Cityn" introt. Guns N' Rosesin pukeutumistyyli ja musiikki ovat olleet mallina monelle muulle yhtyeelle, kuten Negativelle, Backyard Babiesille ja Marilyn Mansonille. Yhtyeen tyylillisiä esikuvia olivat Led Zeppelin ja Aerosmith. Lähimpiä musiikillisia sukulaisia ovat Mötley Crüe ja Hanoi Rocks. Axl Rose on itse sanonutkin, että ilman Hanoi Rocksia ei olisi Guns N' Rosesia. Samalla hän totesi, että päätti jatkaa juuri menestyksensä huipulla hajonneen Hanoi Rocksin tyyliä.
Ensimmäisistä demolevyistä Appetite for Destruction -albumiin asti yhtyeen musiikki oli aggressiivista: tämä heijasteli myös heidän elämäntyyliään. Demoilla Rosen laulu kuulosti aggressiiviselta ja kappaleet olivat nopeatempoisia. Yhtye pyysi Mötley Crüen Nikki Sixxiä tuottamaan ensimmäisen levynsä, jotta olisi saanut punk-väritteiseen musiikkiinsa kaupallisuutta. Sixx kuitenkin kieltäytyi heroiiniongelmansa takia.
Rauhallisen ja akustisen GN'R Lies -levyn jälkeen Guns N' Roses levytti Use Your Illusion -albumit. Niiden myötä musiikin tyyli keventyi. Guns N' Rosesin musiikki muuttui Illusioneilla entistä progressiivisemmaksi, ja yhtye teki jopa country-sävytteisiä kappaleita, esimerkiksi "You Ain't the First" ja "Dead Horse".
Joidenkin tulkintojen mukaan yhtyeen vanha materiaali on onnistunut sekoitus heavy metalia, punkia sekä bluesia.
Guns N' Rosesin nykyinen musiikki on rauhallista mutta väkevää rockia. Kappaleisiin on haettu vaikutteita Nine Inch Nailsin tapaisesta industrialrockista sekä entistä enemmän Led Zeppelinin musiikista. Axl Rose on kertonut hakeneensa vaikutteita muun muassa Queenin musiikista. Uutta musiikkia on luonnehdittu esimerkiksi Physical Graffitin ja Nine Inch Nailsin risteytykseksi.
[muokkaa] Suomessa esintymiset
Guns N' Roses oli esiintymässä kesällä 5.7.06 ja 6.7.06 Helsingin Hartwall Areenalla. Liput 5.7 konsertille myytiin loppuun kahdeksassa minuutissa
[muokkaa] Omia projekteja
[muokkaa] Velvet Revolver
-
Pääartikkeli: Velvet Revolver
Slash, Duff McKagan ja Matt Sorum perustivat vuonna 2003 yhtyeen Velvet Revolver, joka on saanut innostuneen vastaanoton myös joidenkin Guns N' Rosesin ihailijoiden keskuudessa. Stradlin ei halunnut liittyä yhtyeeseen. Velvet Revolver esittää konserteissaan oman materiaalinsa lisäksi Guns N' Rosesin vanhoja menestyskappaleita. Yhtye on toistaiseksi julkaissut yhden albumin, kesäkuussa 2004 ilmestyneen Contrabandin. Se nousi listaykköseksi sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa. Albumia myytiin Yhdysvalloissa kaksoisplatinaan oikeuttava määrä. Vuonna 2006 yhtyeeltä on odotettavissa uusi levy, jota se pääsi äänittämään syksyllä lähes vuoden kestäneen kiertueen loputtua.
Yhtye esiintyi Lontoon Live 8 -konsertissa kesällä 2005.
[muokkaa] Slash's Snakepit
-
Pääartikkeli: Slash's Snakepit
Slash's Snakepit on Slashin vuonna 1995 perustama sooloyhtye. Yhtyeeltä on ilmestynyt kaksi albumia It's Five O' Clock Somewhere (1995) sekä Ain't Life Grand (2000). Yhtye ei ole tällä hetkellä aktiivinen.
[muokkaa] Kokoonpano
| (1985) |
|
|---|---|
| (1985–1990) |
|
| (1990–1991) |
|
| (1991–1994) |
|
| (1994–1996) |
|
| (1997–1998) |
|
| (1998–2000) |
|
| (2000–2002) |
|
| (2002–2004) |
|
| (2004–2006) |
|
| (2006–) |
|
[muokkaa] Nykyinen
- W. Axl Rose – laulu (1985–)
- Dizzy Reed – kosketinsoittimet, bongot ja taustalaulu (1990–)
- Chris Pitman – kosketinsoittimet, erikoistehosteet sekä taustalaulu (1999–)
- Brian Mantia - rummut (2000–)
- Frank Ferrer - rummut (2006-)
- Robin Finck – kitara ja taustalaulu (1997–1999 ja 2000-)
- Richard Fortus – kitara ja taustalaulu (2002–)
- Bumblefoot – kitara (2006–)
- Tommy Stinson – basso ja taustalaulu (1997–)
[muokkaa] Vanhat jäsenet
- Izzy Stradlin' – kitara, laulu ja taustalaulu (1985–1991)
- Tracii Guns – kitara (1985)
- Ole Beich – basso (1985)
- Duff McKagan – basso, laulu ja taustalaulu (1985–1997)
- Rob Gardner – rummut (1985)
- Slash – kitara (1985–1996)
- Steven Adler – rummut (1985–1990)
- Matt Sorum – rummut (1990–1997)
- Gilby Clarke – kitara (1991–1994)
- Paul Huge – kitara ja taustalaulu (1994–2002)
- Josh Freese – rummut (1997–2000)
- Buckethead – kitara (2000–2004)
[muokkaa] Kiertuejäsenet
- Tracey Amos – taustalaulu (1991–1993)
- Teddy Andreadis – huuliharppu, koskettimet, taustalaulu (1991–1993)
- Roberta Freeman – taustalaulu (1991–1993)
- Diane Jones – taustalaulu (1991–1993)
- Anne King – torvet (1991–1993)
- Lisa Maxwell – torvet (1991–1993)
- Cece Worrall – torvet (1991–1993)
[muokkaa] Keikkakokoonpanovaihdokset
- Fred Coury – rummut (1987–1988, kahdeksan konserttia)
- Stephen Harris – basso (1988, yksi konsertti)
- Don Henley – rummut (1989, yksi konsertti)
- Izzy Stradlin – kitara (1993, 17 konserttia)
- Frank Ferrer – rummut (2006, 22 konserttia)
[muokkaa] Vierailevat soittajat
- Lars Ulrich – rummut (2006, yksi konsertti)
- Vince Neil – laulu (1988, yksi konsertti)
- Matt McKagan – torvet (1989, neljä)
- Shannon Hoon – bongot, laulu (1991–1993, yhdeksän)
- Sebastian Bach – laulu (1991 ja 2006, 18, valtaosa 2006)
- Lenny Kravitz – kitara, laulu (1992, yksi)
- Steven Tyler – laulu (1992, yksi)
- Joe Perry – kitara (1992, yksi)
- Brian May – kitara (1992–1993, kaksi)
- Elton John – piano, laulu (1992, kaksi)
- Ronnie Wood – kitara (1993, kaksi)
- Tom Doyle – bongot (1993, neljä)
- Michael Monroe – laulu, saksofoni ja huuliharppu (1993, kaksi)
- Blake Stanton – laulu (1993, yksi)
- Izzy Stradlin – kitara (2006, seitsemäntoista)
- Kid Rock – laulu (2006, yksi)
- Del James - laulu (2006, kaksi)
[muokkaa] Oikeita nimiä
- W. Axl Rose - (Syntymänimi: William Bill tai Bruce Rose)
- Izzy Stradlin' – Jeffrey Isbell
- Slash – Saul Hudson
- Duff McKagan – Michael McKagan
- Dizzy Reed – Darren Reed
- Buckethead – Brian Carroll
- Bumblefoot – Ron Thal
[muokkaa] Entiset jäsenet nykyään
- Steven Adler perusti yhä olemassa olevan Adler's Appetite -yhtyeen, jossa hän toimii rumpalina.
- Duff McKagan, Slash ja Matt Sorum perustivat Stone Temple Pilotsin entisen laulajan Scott Weilandin kanssa Velvet Revolverin.
- Slash perusti myös yhtyeen Slash's Snakepit
- McKagan ja Sorum soittivat Steve Jonesin Sex Pistols soololevyllä, josta muodostui Neurotic Outsiders. Bassoa soitti John Taylor Duran Duran –yhtyeestä.
- McKaganilla on ollut myös sooloprojekteja.
- Izzy Stradlinin sooloura on ollut ehkä menestyksekkäämpi kuin kenenkään toisen Guns N' Rosesissa soittaneen muusikon. Stradlin on julkaissut viisi sooloalbumia.
- Gilby Clarke on luonut soolouraa ja tuottanut pienten yhtyeiden levyjä.
- Buckethead on tehnyt musiikkia muun muassa Brian Mantian kanssa.
[muokkaa] Diskografia
Yhteensä Guns N' Rosesin äänitteiden arvioitu myyntimäärä on yli 90 miljoonaa. Tällä luvulla yhtye on 50 myydyimmän esiintyjän joukossa. Alla olevan luettelon myyntiluvut kuvaavat ainoastaan Yhdysvaltojen myyntiä.
[muokkaa] Albumit
 Live Like a Suicide EP(1986) |
 Appetite for Destruction (1987) |
 GN´R Lies EP (1988) |
Use Your Illusion I (1991) |
 Use Your Illusion II (1991) |
 The Spaghetti Incident? (1993) |
Live Era ´87-´93 (1999) |
 Greatest Hits (2004) |
Studioalbumit
- Appetite for Destruction (1987, myyty 20 miljoonaa)
- Use Your Illusion I (1991, myyty 7 miljoonaa)
- Use Your Illusion II (1991, myyty 8 miljoonaa)
- The Spaghetti Incident? (1993, myyty 4,7 miljoonaa) (cover-albumi)
- Chinese Democracy (julkaistaan 6. maaliskuuta 2007, jos kaikki menee odotusten mukaan Axl Rosen mukaan) [12]
EP:t
- Live Like a Suicide (1986, myyty 10 000 (Rajattu painos?)
- Live From The Jungle (1988, vain Japanissa julkaistu - myynti pieni)
- GN'R Lies (1988, myyty 8 miljoonaa)
Live-albumit
Kokoelmat
- Use Your Illusion (1998, 430 000)
- Greatest Hits (2004, 2,5 miljoonaa USA:ssa)
- Greatest Hits Volume 2 (julkaisu jäissä)
Singlet
[muokkaa] DVD:t ja videot
- Dokumentit
- Sex, Drugs & Rock N' Roll (2003, DVD)
- Axl Rose the Prettiest Star (2005)
- Makin' Fucking Videos -trilogia
- Don't Cry – Makin' Fucking Videos Part I
- November Rain – Makin' Fucking Videos Part II
- The Making of Estranged: Part IV of the Trilogy
- Musiikkivideot
- Welcome to the Videos (1998, DVD/VHS)
- Use Your Illusion Tour
- Use Your Illusion I (World Tour – 1992 in Tokyo) (DVD/VHS)
- Use Your Illusion II (World Tour – 1992 in Tokyo) (DVD/VHS)
[muokkaa] Musiikkivideot
| Vuosi | Video | Ohjaaja | Albumilta |
|---|---|---|---|
| 1987 | It's So Easy (ei virallista julkaisua) | Nigel Dick | Appetite for Destruction |
| 1987 | Welcome to the Jungle | Nigel Dick | Appetite for Destruction |
| 1988 | Sweet Child O' Mine | Nigel Dick | Appetite for Destruction |
| 1988 | Sweet Child O' Mine (toinen versio) | Nigel Dick | Appetite for Destruction |
| 1989 | Paradise City | Nigel Dick | Appetite for Destruction |
| 1989 | Patience | Nigel Dick | GN'R Lies |
| 1991 | You Could Be Mine | Andy Morahan | Use Your Illusion II |
| 1991 | Don't Cry | Andy Morahan | Use Your Illusion I |
| 1991 | Don't Cry (eri sainoituksilla kuin ylempi) | Andy Morahan | Use Your Illusion II |
| 1991 | Live and Let Die | Josh Richman | Use Your Illusion I |
| 1992 | November Rain | Andy Morahan | Use Your Illusion I |
| 1992 | Knockin' on Heaven's Door | Andy Morahan | Use Your Illusion II |
| 1992 | Yesterdays | Andy Morahan | Use Your Illusion II |
| 1992 | The Garden | Del James | Use Your Illusion I |
| 1993 | Civil War | – | Use Your Illusion II |
| 1993 | Dead Horse | Louis Marciano | Use Your Illusion I |
| 1993 | Garden of Eden | Andy Morahan | Use Your Illusion I |
| 1994 | Estranged | Andy Morahan | Use Your Illusion II |
| 1994 | Since I Don't Have You | Sante D'Orazio | The Spaghetti Incident? |
| 1999 | Welcome to the Jungle | – | Live Era: '87-'93 |
| 2000 | It's So Easy | – | Live Era: '87-'93 |
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Guns N' Roses: In Their Own Words (1992)
- Guns N' Roses: The Most Dangerous Band in the World (1992)
- Guns N' Roses: The Band That Time Forgot (2004)
[muokkaa] Tunnustuksia ja palkintoja
- 1988 – Paras uusi artisti – MTV Video Music Awards
- 1989 – Paras pop-/rock-single – American Music Awards ("Sweet Child O' Mine")
- 1989 – Paras heavy metal -video – MTV Video Music Awards ("Sweet Child O' Mine")
- 1990 – Paras heavy metal-/hard rock -artisti – American Music Awards
- 1990 – Paras heavy metal-/hard rock -albumi – American Music Awards (Appetite for Destruction)
- 1992 – Paras heavy metal-/hard rock -artisti – American Music Awards
- 1992 – Paras video – MTV Video Music Awards ("November Rain")
- 1993 – Parhaiten myyvä hard rock -artisti – World Music Awards
[muokkaa] Triviaa
- Kappaleen "You're Crazy" nimen piti alun perin olla "Fucking Crazy".
- "Paradise City" -kappaleen alkuperäiset sanat olivat "Take me down to the paradise city, where the grass is free and the girls are pretty". Levy-yhtiö pakotti yhtyeen muutokseen, koska katsottiin, että se viittasi liikaa huumeisiin, eli sana free vaihdetiin sanaan green.
- Axl Rose on sanonut, että hänen nykyiset suosikkiyhtyeensä ovat Nine Inch Nails ja Queen.
- Pariisi on Rosen suosikkikaupunki.
- Slashin silinterihattu on hänen äitinsä tekemä; keräilijät ovat tarjonneet siitä pieniä omaisuuksia, mutta Slash sanoo, ettei se ole myytävänä.
- Guns N' Rosesista on tehty flipperipeli.
- Brian Mantia on yhtyeen pitkäaikaisin rumpali.
- Kosketinsoittaja Dizzy Reed liittyi yhtyeeseen virallisesti vuonna 1990 mutta esiintyi yhtyeen kanssa muutamia kertoja jo vuonna 1986.
- Kappale "Welcome to the Jungle" aloitetaan usein sanoilla: "Do you know where you are? You're in the jungle baby, you're gonna die!" Suomeksi suunnilleen: "Tiedätkö missä olet? Olet viidakossa, poika, ja sinä kuolet!" Nämä sanat eivät ole suinkaan Axl Rosen käsialaa, vaan Axl juoksi kerran nuorena poliiseja karkuun slummiin (slummia kutsutaan Yhdysvalloissa joskus myös nimellä jungle, viidakko), jossa iäkäs slummin asukas huusi Axlille kyseiset sanat. Kun Axl jatkoi juoksuaan, muutkin slummin asukkaat huutelivat matkalla samantapaisia lauseita, ja siitä Axl sai idean kyseiseen kappaleeseen, joka kertoo suurkaupunkien ja erityisesti niiden alakulttuureiden vaaroista.
- Suurin yleisö Guns N' Rosesilla on ollut vuonna 2001 Rock in Riossa. Yleisöä oli yli 200 000 henkeä.
- Kappale "Welcome to the Jungle" on mukana Grand Theft Auto: San Andreas -pelin ja Likainen Harry ja murhapooli -elokuvan soundtrackilla. Axl Rose ääninäytteli pelissä radio-juontaja Tommy "The Nightmare" Smithiä, joka juontaa fiktiivisistä K-DST-radiokanavaa.
- "Garden of Edenin" musiikkivideo on kuvattu yhdellä videokameralla koko ajan samasta kuvakulmasta.
- Basisti Duff McKagan oli alun perin rumpali.
- David Bowie seurusteli Slashin äidin kanssa Slashin ollessa lapsi.
- Suurin osa Use Your Illusion -albumien kappaleista on tehty jo 1980-luvulla.
- Andy McCoyn vaimo Angela on seurustellut ennen Andya Izzy Stradlinin kanssa.
- Musiikkivideossa "Paradise City" vilahtaa myös Hanoi Rocksin ex-kitaristi Nasty Suicide.
- Albumin Use Your Illusion I kappale Right Next Door To Hell on suomalaisen Timo Kaltion Izzy Stradlinin ja Axl Rosen yhdessä säveltämä kappale. Kaltio on tunnettu muun muassa Hanoi Rocksin kiertueteknikkona ja viimeisenä basistina.
- Viimeinen pisara Izzy Stradlinille oli, kun Axl Rose ilmoitti hänen keikkapalkkionsa putoavan, koska hän ei liiku lavalla tarpeeksi. Stradlin jätti yhtyeen.
- Slash ja Axl ovat tehneet levyllisen materiaalia vuoden 1993 jälkeen, mutta sitä ei ole kuitenkaan julkaistu.[13]
- Rose ja Reed sävelsivät kappaleen "Madagascar" jo vuonna 1992. Se esitettiin julkisesti ensimmäisen kerran kuitenkin vasta 2001.
- Axl Rose on ollut Guns N' Rosesin ainoa alkuperäisjäsen Izzy Stradlinin lähdettyä 1991.
[muokkaa] Lähteitä
- ↑ Mjni.com [1]
- ↑ New York Times 6. maaliskuuta 2005 [2]
- ↑ Axl Rosen avoin kirje faneille. 14.12.2006[3]
- ↑ http://web.gunsnroses.com/news/article.jsp?ymd=20070222&content_id=a1&vkey=news&fext=.jsp
- ↑ Radioasema WMMR:n haastattelussa vuonna 2006. [4] ja [5]
- ↑ Rock Radion haastattelussa. [6]
- ↑ Paradisolla Amsterdamissa 2. lokakuuta, 1987 [7]
- ↑ Mötley Crüe -historiasivusto
- ↑ MTV3:n web-sivustojen Viihde-uutiset. [8]
- ↑ Sp1at.com[9]
- ↑ Aftonbladet 27.6.2006 [10]
- ↑ Guns N' Roses: An open letter from Axl Rose
- ↑ Slash-fanisivu [11]
[muokkaa] Katso myös
- Luettelo musiikkiartisteista levymyynnin mukaan
- Luettelo Guns N' Rosesin kappaleista
- Adler's Appetite
- Hollywood Rose
- Road Crew
- Velvet Revolver
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Viralliset sivut
- Fanisivut
- Here Today... Gone To Hell! Epävirallinen fanisivu (englanniksi)
- MYGN'R Epävirallinen fanisivu (englanniksi)
- SP1AT (englanniksi)
- New Guns N' Roses Tietoa uudesta Guns N' Rosesista. (englanniksi)
- Suomalainen Fani-sivu
- Soittajien sivut
- Slash Online Slashin sivut (englanniksi)
- Robin Finck (englanniksi)
- Tommy Stinson (englanniksi)
- Ron Thal (englanniksi)
- Dizzy Reed (englanniksi)
- Richard Fortus (englanniksi)
- Matt Sorum (englanniksi)
- Gilby Clarke (englanniksi)
- Buckethead (englanniksi)
- Muut
- Adler's Appetite (englanniksi)
- Velvet Revolver (englanniksi)
| Guns N' Roses |
| Axl Rose | Dizzy Reed | Robin Finck | Tommy Stinson | Chris Pitman | Brian Mantia | Richard Fortus | Ron Thal | Frank Ferrer |
| Entiset jäsenet: Ole Beich | Rob Gardner | Tracii Guns | Steven Adler | Izzy Stradlin | Gilby Clarke | Slash | Matt Sorum | Duff McKagan | Josh Freese | Paul Huge | Buckethead |
| Diskografia |
| Albumit: Live ?!*@ Like a Suicide | Appetite for Destruction | G N' R Lies | Use Your Illusion I | Use Your Illusion II | The Spaghetti Incident? | Use Your Illusion | Live Era: '87-'93 | Greatest Hits | Chinese Democracy |
