Nehemian kirja
Wikipedia
Nehemian kirja (hepreaksi ספר נחמיה, Sefer Nehemiah) on yksi Raamatun Vanhan testamentin historiallisista kirjoista. Se on Raamatun 16. ja juutalaisen Tanakhin Ketuvimissa yhdessä Esran kirjan kanssa sen kymmenes kirja.
[muokkaa] Historia
Kirjaa pidetään historiallisesti Esran kirjan jatkona. Kirjan kirjoittajana pidetään perinteisesti Nehemiaa itseään. Monet nykyiset oppineet kuitenkin kyseenalaistavat tämän. Kirjassa on osia, jotka on kirjoitettu ensimmäisessä persoonassa (luvut 1 - 7; 12:27-47, ja 13), sekä osia, joissa Nehemiaasta puhutaan kolmannessa persoonassa (luvut 8, 9, 10). Perinteisen käsityksen kannattajat katsovat, että nämä osat on kirjoittanut Esra, ja että Nehemia kokosi ne osaksi kirjaansa ja oli näin koko kirjan "toimittaja", lukuun ottamatta jakeita 12:11, 22, 23. Tästä ei kuitenkaan ole suoria todisteita. Monet tutkijat ovat myös katsoneet, että Esran ja Nehemian kirjojen tapahtumien historiallinen järjestys on sekoittunut, ja näin he ovat päätelleet, että kirjojen lopullinen järjestäminen ja toimittaminen on tapahtunut vasta myöhemmällä ajalla.
Jos Nehemia oli kirjan kirjoittaja, kirja on todennäköisesti kirjoitettu noin vuosina 431 - 430 eaa., jolloin Nehemia oli palannut Jerusalemiin toisen kerran vierailtuaan Persiassa.
[muokkaa] Sisältö
Kirja koostuu neljästä osasta:
- Selonteko Jerusalemin muurin uudellaanrakentamisesta, ja Nehemiaan löytämä luettelo Babylonian vankeudesta palanneista pakkosiirtolaisista (Neh. 1 - 7).
- Selonteko juutalaisten uskonnollisesta tilanteesta tuohon aikaan (8 - 10).
- Jerusalemin asukasluvun kasvu, täysi-ikäisten miesten väestönlasku, sekä johtajien, pappien ja leeviläisten luettelo (11 - 12:1-26).
- Jerusalemin muurin vihkiäiset, toisen temppelin pappien palkkaus, sekä Nehemiaan tekemät uudistukset muukalaista vaikutusta vastaan (12:27 - 13).
Kirja päättää ajallisesti Vanhan testamentin historiallisten kirjojen osuuden, jos Esterin kirjaa ei pidetä historiallisena. Profeetta Malakias oli todennäköisesti Nehemiaan aikalainen.
