Korpiselkä
Wikipedia
| Korpiselän kunta
Luovutettu Neuvostoliitolle (1 366,29 km²) |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Perustettu | 17771 Suojärvestä | ||||
| Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Tuupovaaraan | 1946 | ||||
| Lääni, Maakunta | Viipurin lääni, Laatokan Karjala2 | ||||
| Pinta-ala oli - Josta maa-alue |
1 476,10 km² 1 366,00 km² |
||||
| Väkiluku oli - Väestötiheys |
3 584 (1939)[1] 2,68 as/km² |
||||
| 1 Seurakunnan perustamisvuosi 2 Ei virallinen maakunta, mutta nykymaakuntiin rinnastettava historiallisen Karjalan maakunnan osa |
|||||
Korpiselkä on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Korpiselän pinta-ala oli 1 476,10 km², ja siellä oli 3 584 asukasta (1939).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Seurakuntaelämä
Korpiselän asukkaista suurin osa oli ortodokseja. Korpiselän ortodoksinen seurakunta oli perustettu vuonna 1777 Suojärven seurakunnan länsiosasta. Korpiselän seurakunnalla oli kirkot kirkonkylässä ja Ägläjärvellä sekä useita tšasounia.
Korpiselän luterilaista väestöä varten perustettiin Soanlahden seurakuntaan kuulunut Korpiselän rukoushuonekunta vuonna 1885. Luterilainen rukoushuone sijaitsi kirkonkylässä. Oman luterilaisen seurakunnan perustamista ja kirkon rakentamista suunniteltiin jo 1910-luvulla, mutta suunnitelmat eivät ehtineet toteutua ennen sotia ja alueluovutuksia.
[muokkaa] Historia
Korpiselän alueen väestö oli vanhastaan ortodoksista. Korpiselän kylässä oli piispa Nikolaoksen muistolle pyhitetty tšasouna jo ainakin 1600-luvulta lähtien, todennäköisesti aikaisemminkin. Korpiselän ortodoksinen seurakunta erotettiin Suojärvestä vuonna 1777.
[muokkaa] Sota-aika
Korpiselillä käytiin Talvisodassa Tolvajärven–Ägläjärven taistelu jossa suomalaiset saavuttivat sodan ensimmäisen merkittävän voiton.
Kunnasta luovutettiin Neuvostoliitolle 1 366,29 km² (josta maata 1 267,02 km²). Sodan jälkeen Suomeen jäänyt osa Korpiselkää (109,81 km², josta maata 98,97 km²), eli niin sanottu Tynkä-Korpiselkä, liitettiin Tuupovaaraan ja silloiseen Kuopion lääniin 1946. Jäljelle jääneet kylät olivat pitäjän länsiosasta: Hoilola, Mannervaara, Ruhonvaara, Saarivaara ja Saaroinen.
[muokkaa] Kylät
Haukivaara, Hoilola, Hominvaara, Karali, Keskijärvi, Kilpijärvi, Kitilänselkä, Kokkari, Korpiselkä, Kruununpuisto, Lehmivaara, Mannervaara, Meriinaho, Ruhovaara, Saarivaara, Saaroinen, Tolvajärvi, Tšiipakka, Tšikki, Tšokka, Vieksinki, Ägläjärvi
[muokkaa] Nykytilanne
Korpiselän entinen kuntakeskus jäi aivan rajan tuntumaan Neuvostoliiton puolelle. Tämä alue on nykyisin asumaton, koska se kuului rajavyöhykkeelle. Suomen puolelle Hoilolaan on rakennettu Korpiselkä-talo sekä tsasouna-kappeli.
[muokkaa] Nimen taivutuksesta
Korpiselän kunnan nimi taipui vanhanaikaisesti Korpiselillä ei Korpiselässä.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Luovutettu Karjala - Korpiselkä
- Korpiselkä seura ry.
- Suomen Sukututkimusseura
- Luovutetun Karjalan linkit
Kokonaan luovutetut kaupungit: Käkisalmi - Sortavala - Viipuri
Kokonaan luovutetut kauppalat: Koivisto - Lahdenpohja
Kokonaan luovutetut kunnat: Antrea - Harlu - Heinjoki - Hiitola - Impilahti - Jaakkima - Johannes - Kanneljärvi - Kaukola - Kirvu - Kivennapa - Koiviston mlk - Kuolemajärvi - Kurkijoki - Käkisalmen mlk - Lavansaari - Lumivaara - Metsäpirtti - Muolaa - Petsamo - Pyhäjärvi Vpl. - Rautu - Ruskeala - Räisälä - Sakkola - Salmi - Seiskari - Soanlahti - Sortavalan mlk - Suistamo - Suojärvi - Suursaari - Terijoki - Tytärsaari - Uusikirkko - Valkjärvi - Viipurin mlk - Vuoksela - Vuoksenranta - Äyräpää
Osittain luovutetut kunnat: Ilomantsi - Inari - Jääski¹ - Kitee - Korpiselkä² - Kuusamo - Lappee - Nuijamaa - Parikkala - Pälkjärvi² - Säkkijärvi² - Rautjärvi - Ruokolahti - Saari - Salla - Simpele - Tohmajärvi - Uukuniemi - Vahviala² - Vehkalahti - Virolahti - Värtsilä - Ylämaa
Muita merkittäviä paikkakuntia: Elisenvaara - Enso - Ihantala - Ilmee - Kolosjoki - Kyyrölä - Liinahamari - Pitkäranta - Pölläkkälä - Uuras
1. Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntiin 1948.
2. Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.
