Ruskeala

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Nykyistä Karjalan tasavaltaan kuuluvaa Ruskealan kylähallintoaluetta käsittelee artikkeli Ruskeala (kylähallintoalue)

Ruskealan kunta

Luovutettu Neuvostoliitolle


pitäjäviiri	sijainti

Perustettu

1721¹ Kiteestä

Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)

1948

Lääni, Maakunta

Viipurin lääni, Laatokan Karjala²

Pinta-ala oli
- Josta maa-alue

km²
405 km²

Väkiluku oli
- Väestötiheys

6 938 (1939)^[1]
17,13 as/km²

¹ Seurakunnan perustamisvuosi
³ Ei virallinen maakunta, mutta nykymaakuntiin rinnastettava historiallisen Karjalan maakunnan osa

Ruskeala on vuoden 1944 alueluovutusten vuoksi lakkautettu entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa.

Ruskealan kunta kuului Sortavalan kihlakuntaan ja Viipurin lääniin. Kunnan pinta-ala oli 412,9 km² ja asukasluku 6 602 (1939). Ruskealan alue sijaitsee Jänisjärven länsipuolella vaihtelevassa maisemassa, jonka korkeuserot ovat suuria.

[muokkaa] Marmorilouhos

Alue tunnetaan vanhastaan Otrakkalan marmorilouhimosta, joka avattiin jo 1767. Ruskealan marmoria voi katsella muun muassa Pietarissa, jossa sitä on käytetty muun muassa Iisakin kirkossa ja Talvipalatsissa sekä Helsingissä, jossa sitä on käytetty muun muassa Yleisradion ja Säästöpankin rakennnuksissa. Marmorilouhos on käytössä vielä nykyäänkin ja siellä työskentelle noin 130 työntekijää.

[muokkaa] Kylät

Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Matkaselkä, Mähkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä ja Vahvajärvi.

[muokkaa] Nykytilanne

Entisen Ruskealan kunnan alue kuuluu nykyisin Karjalan tasavaltaan, missä se kuuluu pääosin Sortavalan kaupungin hallinnon alaiseen Ruskealan kylähallintoalueeseen.