Räisälä
Wikipedia
| Räisälän kunta
Luovutettu Neuvostoliitolle |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Perustettu | 16352 | ||||
| Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) | 1948 | ||||
| Lääni, Maakunta | Viipurin lääni, Etelä-Karjala3 | ||||
| Pinta-ala oli - Josta maa-alue |
km² 403,1 km² |
||||
| Väkiluku oli - Väestötiheys |
7 874 (1939) 19,53 as/km² |
||||
| 1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen 2 Seurakunnan perustamisvuosi 3 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa |
|||||
Räisälä on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Räisälän pinta-ala oli 403,1 neliökilometriä ilman vesistöjä, vesistöt lisäsivät pinta-alaa huomattavasti. Vuoksi kulkee Räisälän alueen halki etelä-pohjoissuunnassa.
Räisälä rajoittui idässä Pyhäjärveen ja Käkisalmen maalaiskuntaan, pohjoisessa Kaukolaan, luoteessa Kirvuun, lännessä Vuoksenrantaan, etelässä Vuokselaan sekä kaakossa Sakkolaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kivikaudella Vuoksen vesi oli 21 metriä nykyistä korkeammalla peittäen valtaosan pitäjästä. Vain korkeimmat mäet ja harjanteet olivat vedenpinnan yläpuolella. Tällöin vedet purkautuivat Heinjoen-Viipurin kautta Suomenlahteen. Kivikauden lopulla maa kohosi hiljalleen. 1800-luvun alkuun asti Suvannonkin vedet laskivat Kiviniemen (ven. Losevo), kautta Vuokseen, 1818 Suvanto puhkaisi itselleen suoran tien Laatokkaan. 1857 avattiin Kiviniemen kannaksen poikki kaivettu uoma. 1859 loppuun mennessä Räisälässä vesi aleni 3,5 metriä.
[muokkaa] Nykytilanne
Nykyisin entisen Räisälän kunnan alue kuuluu Leningradin alueen Käkisalmen piiriin. Räisälän kirkonkylän nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien ven. Melnikovo[1]. Entisen kunnan alue jakaantuu pääasiassa Räisälän (Melnikovo), Kaukolan (ven. Stepanjanskoje) ja Norsjoen (ven. Larionovo) kyläneuvostoalueisiin, jotka kuuluvat Käkisalmen piiriin.
[muokkaa] Asukasluku
* [3]
[muokkaa] Kylät
Alhotoja, Hautakopra, Hirvisaari (valtaosa Käkisalmen maalaiskuntaa), Humalainen, Hytinlahti, Härskensaari, Ivaska, kirkonkylä, Kivipelto, Kynsijärvi, Kökkölä, Lamminautio, Lokinapelto, Makkola, Myllypelto (asema), Neitsytkallio, Särkisalo, Tarhala, Tekemälahti, Timoskala, Tiuri, Unnunkoski, Virtelä.
[muokkaa] Tunnettuja paikkoja ja nähtävyyksiä
- Tiurinlinnan linnavuori
- Räisälän hovi
- Räisälän kirkko (Josef Stenbäck, 1913)
[muokkaa] Nimen taivutuksesta
Räisälässä asunut henkilö oli räisäläinen, ei räisäläläinen. Vertaa kotiseutulehti Räisäläinen (aloitti ilmestymisen 1955).
[muokkaa] Räisäläisistä
Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan räisäläiset sijoitettiin Satakunnan eteläosaan ja Varsinais-Suomen pohjoisosaan. Vuonna 1994 tehdyn tutkinnan mukaan 37 prosenttia oli sijoittunut Satakuntaan, muun muassa Kiukaisiin.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suviranta, Sami. Luovutetu alueet, kahtalaiset nimet. Kielikello 2/2001
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880-1975. Tilastollisisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus
Kokonaan luovutetut kaupungit: Käkisalmi - Sortavala - Viipuri
Kokonaan luovutetut kauppalat: Koivisto - Lahdenpohja
Kokonaan luovutetut kunnat: Antrea - Harlu - Heinjoki - Hiitola - Impilahti - Jaakkima - Johannes - Kanneljärvi - Kaukola - Kirvu - Kivennapa - Koiviston mlk - Kuolemajärvi - Kurkijoki - Käkisalmen mlk - Lavansaari - Lumivaara - Metsäpirtti - Muolaa - Petsamo - Pyhäjärvi Vpl. - Rautu - Ruskeala - Räisälä - Sakkola - Salmi - Seiskari - Soanlahti - Sortavalan mlk - Suistamo - Suojärvi - Suursaari - Terijoki - Tytärsaari - Uusikirkko - Valkjärvi - Viipurin mlk - Vuoksela - Vuoksenranta - Äyräpää
Osittain luovutetut kunnat: Ilomantsi - Inari - Jääski¹ - Kitee - Korpiselkä² - Kuusamo - Lappee - Nuijamaa - Parikkala - Pälkjärvi² - Säkkijärvi² - Rautjärvi - Ruokolahti - Saari - Salla - Simpele - Tohmajärvi - Uukuniemi - Vahviala² - Vehkalahti - Virolahti - Värtsilä - Ylämaa
Muita merkittäviä paikkakuntia: Elisenvaara - Enso - Ihantala - Ilmee - Kolosjoki - Kyyrölä - Liinahamari - Pitkäranta - Pölläkkälä - Uuras
1. Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntiin 1948.
2. Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.
