Rautu

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Rautu on myös lohikala, katso nieriä.

Raudun kunta

Luovutettu Neuvostoliitolle


vaakuna¹	sijainti

Perustettu

1500²

Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)

1948

Lääni, Maakunta

Viipurin lääni, Etelä-Karjala³

Pinta-ala oli
- Josta maa-alue

km²
km²

Väkiluku oli
- Väestötiheys

5 909 (1939)^[1]
as/km²

¹ Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen
² Mainitaan ensimmäisen kerran
³ Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa

Rautu on entinen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Pinta-ala oli 339,6 km² ja asukkaita 5 989 (1939). Raudun kirkonkylän nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien ven. Sosnovo.

Suurin osa Raudun väestöstä oli luterilaisia ja kuului Raudun luterilaiseen seurakuntaan, mutta kunnassa oli myös huomattava määrä ortodokseja, jotka kuuluivat Palkealan ortodoksisen seurakuntaan. Raudussa oli kaksi kirkkoa Raudun luterilainen kirkko ja Palkealan ortodoksinen kirkko sekä Profeetta Elian tšasouna. Raudun kirkko tuhoutui talvisodan alussa ja Palkealan kirkko sekä Profeetta Elian tsasouna sodan jälkeen.

[muokkaa] Historia

Ennen vuotta 1917 Rautu eli Pietarin läheisyydestä. Kaupankäynti suurkaupunkiin oli vilkasta. Rajan sulkeuduttua maatalous kehittyi voimakkaasti, siitä tuli pitäjän pääelinkeino. Kuuluisiksi tulivat Raudun rotuporsaat, joita markkinoivat ympäri Suomea porsasparisniekat.

[muokkaa] Kylät

Aliska, Haapakylä, Haukkala, Huttula, Huuhti, Kaskaala, Kelliö, Keripata, Kopola, Korlee, Kuusenkanta, Kärsälä, Leinikylä, Liippua, Luukkolanmäki, Maanselkä, Miettilä, Miitronmäki, Mäkrä, Nuijala, Orjansaari, Palkeala, Pienautio, Pienporkku, Pirholanmäki, Potkela, Raasuli, Rautu, Riikola, Ristautio, Räiskälä, Savikkola, Savola, Sirkiänsaari, Sumpula, Sunikkala, Suurhousu, Suurporkku, Suvenmäki, Terolanmäki, Tokkari, Vakkila, Variksela, Vehmais, Vepsa