Antrea

Wikipedia

Antrean kunta

Luovutettu Neuvostoliitolle


vaakuna¹	sijainti

Perustettu

1724²

Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)

1948

Lääni, Maakunta

Viipurin lääni, Etelä-Karjala³

Pinta-ala oli
- Josta maa-alue

km²
km²

Väkiluku oli
- Väestötiheys

8 772 (1939)^[1]
as/km²

¹ Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen
² Seurakunnan perustamisvuosi
³ Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa

Antrea (ruots. St. Andrea) on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Antrean kunta rajoittui luoteessa Jääskeen, lounaassa Viipurin maalaiskuntaan, etelässä Heinjokeen ja Äyräpäähän, idässä Vuoksenrantaan sekä koillisessa ja pohjoisessa Kirvuun. Vuonna 1939 Antrean pinta-ala oli 486,4 km² ja asukasluku 8 772.

Nykyisin entisen Antrean kunnan alue kuuluu Leningradin alueen Viipurin piiriin. Antrean keskustaajaman paikalla on nykyisin kaupunki, jonka nimi on ollut venäjäksi vuodesta 1948 lähtien Kamennogorsk (Каменногорск). Muuten entisen kunnan alue kuuluu pääasiassa Kavantsaaren (ven. Возрождение, Vozroždenije) ja Sokkalan (ven. Красный Сокол, Krasnyi Sokol) kyläneuvostoalueisiin^[2]. Vuonna 2005 Antrean kaupungin asukasluku oli noin 6 000.

[muokkaa] Historia

Antrea perustettiin Uudenkaupungin rauhan jälkeen Jääsken pastoraatin Venäjän puoleisesta osasta vuonna 1724.

Antrean kunnan itäosasta muodostettiin Vuoksenrannan kunta vuonna 1924. Vuoksenrannan seurakunta oli aloittanut toimintansa jo 1919. Antrean kalaverkon löytöpaikka tuli näin kuulumaan Vuoksenrannan kuntaan, mutta tunnetaan siitä huolimatta Antrean verkon nimellä.

Talvisodassa Antrea joutui ilmapommitusten kohteeksi, mutta maataisteluita kunnan alueella ei käyty. Rauhanteossa 1940 koko kunta oli kuitenkin luovutettava Neuvostoliitolle. Väestö evakuoitiin muualle Suomeen. Neuvostoliitossa Antrean asemanseudun–kirkonkylän alueesta muodostettiin Antrean kaupunki vuonna 1940. Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodassa 1941 ja suuri osa väestöstä pääsi palaamaan kotiseudulleen. Vuonna 1944 väestö kuitenkin evakuoitiin uudelleen ja alue luovutettiin uudelleen Neuvostoliitolle. Antrealaiset sijoitettiin pääasiassa Hämeenlinnaan, Vanajaan, Janakkalaan, Hausjärvelle, Lopelle ja Riihimäelle.

Virallisesti Antrean kunta lakkautettiin vuonna 1948. Samana vuonna Neuvostoliitto venäläisti Leningradin alueeseen liitetyn alueen nimistön ja niinpä Antrean kaupungistakin tuli Kamennogorsk.

[muokkaa] Antrean kalaverkko

Antrean kalaverkko oli Karjalankannakselta 1914 tehty merkittävä kivikautinen suolöytö, joka on ajoitettu noin vuoteen 7 300 eaa. Myöhemmin radiohiiliajoituksella on kahden kaarnakohon iäksi saatu n. 10 000 vuotta, minkä mukaan verkko on valmistunut 8 400–8 100 eaa. Antrean löytöön kuuluu pajunniinestä kudotun maailman vanhimpana pidetyn verkon jäännösten ohella luu-, sarvi- ja kiviesineitä. Antrean kalaverkkoa säilytetään Helsingissä Kansallismuseossa. Sen nimeen on vakiintunut paikannimi Antrea, vaikka löytöpaikka onkin Antreasta 1920-luvulla eronneen Vuoksenrannan Korpilahden kylän alueella.

[muokkaa] Maantiede

Antrean kunnan eteläosa sijaitsee Karjalankannaksen pohjoisosassa. Kunnan huomattavin vesistö oli Vuoksi, joka kulki kunnan läpi luoteesta kaakkoon. Tämän lisäksi kunnan alueella oli useita järviä, joista suurimmat Pullilanjärvi, Kokkoselkä, Noskuanselkä, Hannilanjärvi ja Paalijärvi.

[muokkaa] Kylät

Antreala, Hannila, Hatula (Kirkonkylä), Henttola, Häklilä, Hännikkälänniemi, Iivola, Ikävalkola, Ilmatoivola, Jaakonsaari, Kaltovedenmaa, Kaukola, Kavantsaari, Kekkilä, Kilpiälä, Koljola, Kukkola, Kuparsaari, Kuukauppi, Liikola, Mansikkala, Meskala (Rupola), Mälkiälä, Noskua, Olkinuora, Ollikkala, Paajala, Paakkarila, Partala, Patalahti, Pullila, Pöystilä, Rahikkala, Räikkölä, Salo-Hatula, Salo-Olkinuora, Saviniemi, Seitsola, Sokkala, Sokuranmaa, Syvälahti, Talikkala, Tauru, Variksela, Vihinniemi.

[muokkaa] Elinkeinot

Suurin osa kunnan väestöstä sai elantonsa maataloudesta, mutta myös teollisuustyöpaikkoja oli. Huomattavin teollisuuslaitos oli 1930-luvulla toimintansa aloittanut Itä-Suomen raakasokeritehdas. Vanhempaa teollisuutta edustivat kivilouhimot. Lisäksi oli sahoja, myllyjä ja kutomoita.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Antrean läpi kulki Karjalan rata Viipurista Joensuuhun ja lisäksi Antrean asemalta erkani Antrea–Imatra rata Imatralle.

[muokkaa] Vaakuna

Antrean pitäjän vaakunan on suunnitellut Armas Hutri vuonna 1983 ja se on Suome Heraldisen Seuran rekisterissä numerolla 307. Punaiseen ja hopeaan aaltokoroisesti lohkaistu kilpi, jonka alakenttä edelleen lohkaistu aaltokoroisesti hopeaan ja mustaan. Kilven vasemmassa yläkulmassa hopeinen Andreaksen risti^[3]. Kilven kahteen osaan jakava hopeinen aaltokoroinen osa kuvaa Vuoksea, joka jakoi kunnan kahteen osaan. Väreistä punainen ja musta ovat Karjalan maakunnan värit, jotka ovat yleisiä luovutetun Karjalan pitäjänvaakunoissa. Antrean seurakunta oli pyhitetty pyhälle Andreaalle, josta vaakunassa oleva Andreaksen risti muistuttaa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet

↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
↑ Suviranta Sami, Kielikello 2/2001
↑ Suomen Heraldisen Seuran rekisteri, nro 307

Temaattinen kirjallisuusluettelo Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajan Viipurin lääniä käsittelevistä teoksista: [1], PDF-tiedostomuoto, toimittanut FM Olli-Matti Sopanen, Joensuun yliopisto, historian laitos, 2004