Science fiction

Wikipedia

Science fiction, lyhyemmin scifi tai sci-fi, on yleisnimitys tieteistarinoille, jotka käsittelevät tyypillisesti tieteen ja tekniikan vaikutusta yhteiskuntaan tai ihmisiin. Perineisiä scifi-aiheita ovat avaruus, tulevaisuus, aikamatkat ja oudot keksinnöt. Science fiction voi olla hyvin kuvitteellista tai lähellä todellisuutta. Science fiction sai alkunsa tieteiskirjallisuutena.

Nykyään scifi-teemoja esiintyy kaunokirjallisuuden ohella muun muassa televisiosarjoissa, elokuvissa, sarjakuvissa, kuvataiteessa sekä tietokone- ja roolipeleissä.

Sisällysluettelo

1 Science fictionin tyypit
2 Science fictionin historiaa
3 Kuuluisia science fiction -kirjailijoita
4 Etymologia
5 Katso myös
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Science fictionin tyypit

Avaruusalus Enterprisen pienoismalli, Vulcan, Alberta.

Kova scifi keskittyy luonnontieteisiin ja olettamuksiin teknologian kehityksestä tulevaisuudessa. Kova scifi pyrkii pitäytymään siinä, mikä kirjoitushetkellä vaikuttaa teoreettisesti mahdolliselta. Muista tieteistarinoista tutut antigravitaatio ja valoa nopeampi matkustaminen esiintyvät harvoin kovassa scifissä, koska niille ei ole olemassa oikeita tieteellisiä perusteita. Henkilöhahmojen kehitys on usein toissijaista, ja kertomus keskittyy tähtitieteellisten ja fysikaalisten ilmiöiden tutkimiseen. Kovan scifin sankarit joutuvatkin usein kohtaamaan fysikaalisten realiteettien asettamia haasteita, joita ei avaruusoopperoissa esiinny. Usein kovan scifin kirjoittajat ovat itsekin tiedemiehiä, tunnetuimpana esimerkkinä Arthur C. Clarke.

Pehmeä scifi keskittyy luonnontieteiden sijasta humanistisiin tieteisiin, psykologiaan, politiikkaan, sosiologiaan ja antropologiaan. Tieteellinen realismi jää näissä kertomuksissa usein taka-alalle ja tärkeämpään osaan asettuvat juoni sekä henkilöhahmot. Pehmeään scifiin voidaan luokitella myös monet yhteiskunnallisen tai poliittisen aspektin sisältävät kirjat kuten Ray Bradburyn "Fahrenheit 451".

Avaruusoopperat ovat tieteistarinoita, jotka on sijoitettu futuristiseen tai teknologisesti edistyneeseen ympäristöön, mutta eivät muuten täytä scifin tunnusmerkkejä. Avaruusooppera lähestyy jossain mielessä fantasiaa, mutta yleensä se luetaan scifin tyylilajiksi visuaalisen ulkoasunsa vuoksi. Tunnetuin lajityypin edustaja on Star Wars -sarja, ja ainakin osittain myös Star Trek kuuluu tähän tyyppiin.

Eräs keskeinen alatyyppi on muiden muassa kyberpunk, jonka aloitti William Gibson vuonna 1984 julkaistulla kirjallaan Neurovelho. Termi Cyberpunk esiintyi ensimmäisen kerran Bruce Bethken vuonna 1980 kirjoittamassa novellissa "Cyberpunk - A Short Story". Cyberpunkissa keskeisiä hahmoja ovat mm. hakkerit ja tekoäly. Useiden Cyberpunk -kirjojen keskeinen teema on ihmisen ja keinotodellisuuden välinen suhde sekä lisäksi ihmisen teknologinen muokkaaminen ja parantelu. Cyberpunkin voi näin ollen nähdä käsittelevän useita transhumanismille ominaisia teemoja.

[muokkaa] Science fictionin historiaa

Jopa sumerilaista Gilgamesh-eeposta on väitetty scifiksi. Myös eräillä antiikin Kreikan kirjailijoilla oli scifiä muistuttavia aiheita, esim. Lukianos samosatalaisen "Maasta kuuhun". Joidenkin mielestä scifi mahdollistui vasta tieteellisen vallankumouksen ja uuden ajan alussa. Thomas Moren 1515 kirjoittama novelli Utopia on näin eräs scifin edeltäjä. Johannes Kepler puolestaan kirjoitti 1600-luvulla tarinan Somnium, joka käsitteli kuuhun matkustamista. 1726 Jonathan Swift kuvasi vieraita ja mielikuvituksellisia kulttuureita tarinassaan Gulliverin matkat. Scifin eräänä keskeisenä edeltäjänä pidetään yleisesti Mary Shelleyn vuonna 1818 julkaistua "Frankensteina". Lisäksi Edgar Allan Poe mainitaan monesti varhaisena tieteiskirjailijana muun muassa ainoan romaaninsa The Narrative of Arthur Gordon Pym takia.

Ensimmäisenä kokopäivätoimisena scifi-kirjailijana pidetään ranskalaista Jules Verneä. 1800-luvun puolivälin jälkeen Jules Verne kirjoitti monesta tieteisaiheesta, esim. romaanin Maasta Kuuhun. 1890-luvun loppupuolella H. G. Wells loi nykyaikaisen science fictionin kehittämällä monia nykyaikaisia scifin aiheita. Hänen ensimmäinen merkittävä scifi-novellinsa oli Aikakone ja tunnetuin Maailmojen sota, aihe jota monet kirjailijat ja elokuvantekijät ovat jäljitelleet. Edgar Rice Burroughs, Tarzan-kirjojen luoja, kirjoitti vuodesta 1912 alkaen Mars-kirjoja, jotka nimensä mukaisesti sijoittuvat Marsiin. 1930-luvulla scifiä kehitti mm. Olaf Stapledon, jolta on suomennettu romaani "Viimeiset ja ensimmäiset", alkuteos 1930.

USA:ssa alettiin julkaista science fictionia aikakauslehdissä 1926. 50-luvulle asti science fiction oli halpojen ns. pulp -lehtien vakiolukemistoa. Näistä eräs tunnettu on Hugo Gernsbackin Amazing Stories. Varsinainen scifin kulta-aika oli 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin yleiseen tietoisuuteen nousivat Isaac Asimov, Arthur C. Clarke, Robert A. Heinlein, Poul Anderson, Robert Silverberg ja monet muut "klassiset" tieteiskirjailijat. Scifistä tuli vakavammin otettava kirjallisuuden laji.

1980-luvulla William Gibson kehitti kyberpunkin, joka on ihmisen ja keinotodellisuuden suhdetta kuvaava scifin alalaji. Gibsonin kirja "Neurovelho" on keskeinen kyberpunk -teos.

Scifin historiasta on kirjoittanut mm. brittikirjailija Brian Aldiss teoksessaan A Trillion Year Spree: The History of Science Fiction yhdessä David Wingrowen kanssa.

[muokkaa] Kuuluisia science fiction -kirjailijoita

[muokkaa] Etymologia

Termi "science fiction" esiintyy ensimmäisen kerran William Wilsonin kirjassa A Little Earnest Book upon a Great Old Subject vuonna 1851.

Termi lyhennetään usein muotoon "SF", "sci-fi" tai "scifi". Kannattaa huomata, että englanninkielisissä maissa lyhennettä "scifi" pidetään genreä halventavana. Suomessa lyhenteellä ei ole vastaavaa arvolatausta.