Nivellen offensiivi

Wikipedia

Nivellen offensiivi oli ensimmäisessä maailmansodassa länsirintamalla suoritettu valtava, epäonnistunut hyökkäys vuonna 1917. Joulukuussa 1916 Ranskan sotavoimien johtajaksi Joseph Joffren tilalle nimitetty Robert Nivelle uskoi jättioperaationsa johtavan voittoon 48 tunnissa, koska Saksan armeijan pääjoukkojen veri oli hänen mukaansa suureksi osaksi vuotanut kuiviin Verdunissa ja Sommessa. Ranskan pääministeri Briad Aristide nimitti Nivellen siksi, että halusi päästä eroon Joffresta, joka ei piitannut suurista miestappiosta vaan luotti kulutussotaan. Nivelle oli hyökännyt onnistuneesti Verdunissa ja vallannut saksalaislta takaisin suurin piirtein Saksan joukkojen samana vuonna valtaamat alueet. Vaikka Nivellen suuroperaation tappiot olivat pienemmät kuin Joffren hyökkäyksessä tai Haigin komentamassa Arrasin hyökkäyksessä, Nivelle oli luvannut valtavan voiton. Kun voittoa ei tullut, Nivelle siirrettiin Pohjois-Afrikan joukkojen komentajaksi. Nivellen tilalle tuli puolustusta suosiva Marsalkka Pétain.

[muokkaa] Nivellen offensiivi

Moni vastusti ympärysvaltain puolella suurta, kuluttavaa hyökkäysoperaatiota, koska viimeistään vuoden 1915 suurten taistelujen tuloksena oli saatu kokemuksia suurten hyökkäysten epäonnistumisesta länsirintamalla, missä puolustava vihollinen pystyi keskittämään hyökkääviä joukkoja vastaan saman määrän joukkoja kuin hyökkääjäkin. Kokemuksen mukaan Nivellen operaation tyyppisessä, samaa toistavassa suurhyökkäyksessä ei ollut mitään järkeä. Hyökkäystä vastustivat voimakkaasti mm. Ranskan sotaministeri Hubert Lyautey, ja merkittävä ranskalainen kenraali Henri-Philippe Pétain sekä brittien länsirintaman johtaja Sir Douglas Haig. Lopulta Ranskan pääministeri Briard Aristide tuki operaatiota, jota moni korkea upseeri vastusti. 1,2 miljoonaa miestä ja 7000 tykkiä joutui Aisnen toiseen taisteluun, joka oli Nivellen operaation päätaistelu. Hyökättiin Roylen ja Reimsin välissä. 16. huhtikuuta 1917. ). 9. toukokuuta Nivelle erotettiin, koska operaatio ei ollut edennyt ja ranskalaisten kuolleet, haavoittuneet ja kadonneet olivat 187000 miestä.

Nivellen operaatio oli kuluttanut Ranskan armeijaa huomattavasti ilman että siitä oli ollut mitään hyötyä. Kaiken kukkuraksi Ranskan armeijassa syntyi laaja kapina, kun kaikki käsittivät, miten turha tappiollinen Nivellen operaatio oli. Eräs rykmentti marssi hyökkäykseen määkien kuin lampaat. Ranskan 108. rykmentin sotilaat jättivät taisteluhautansa vihollisen edessä. ja kohta 68 divisioonaa 112:sta kieltäytyi noudattamasta käskyjä. Tuhansia karkasi armeijasta. Moni rintamalohko jäi puolustusta vaille, saksalaiset eivät tienneet tätä, ja eivät osanneet hyökätä näihin heikkoihin kohtiin. Mutta monet kapinalliset vastustivat vain hyökkäystä, ei puolustusta. Marsalkka Pétain palautti kurin kovalla kädellä. Virallisesti kurinpalautuksessa, jossa 100000 miestä syytettiin sotaoikeudessa, ja 23000 todettiin syyllisiksi. Moni teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä, ja erään tiedon mukaan 250 omaa miestä olisi surmattu tykkitulella kapinoinnin hillitsemiseksi. Toisaalta Pétain lupasi, että Ranska ei hyökkää, ennen kuin amerikkalaisia joukoja ja tankkeja on saapunut rintamalle.