Sommen taistelu
Wikipedia
Sommen taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa ensimmäistä maailmansotaa | |||||||
|
|||||||
|
|||||||
Taistelijat | |||||||
Iso-Britannia, Ranska, Etelä-Afrikka, Kanada, Uusi-Seelanti, Newfoundland ja Australia | Saksa | ||||||
Komentajat | |||||||
Douglas Haig, Ferdinand Foch | Max von Gallwitz, Fritz von Below | ||||||
Vahvuudet | |||||||
19 divisioonaa taisteluiden alkaessa, taistelujen loppuessa 51 divisioonaa | 10 divisioonaa taisteluiden alkaessa, taistelujen loppuessa 50 divisioonaa | ||||||
Tappiot | |||||||
623 907 menetettyä sotilasta, noin sata tankkia | Ei tarkkaa tietoa, noin 460 000 – 600 000 |
Sommen taistelu käytiin ensimmäisessä maailmansodassa länsirintamalla Ison-Britannian ja Saksan välillä. Taistelu alkoi 1. heinäkuuta ja kesti noin kuukauden. Siitä tuli suurin brittien koskaan käymä taistelu ja se oli ensimmäinen taistelu jossa käytettiin panssarivaunuja suuressa mittakaavassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hyökkäyksen valmistelu
Brittien Sommessa käyttämä taktiikka oli erittäin yksinkertainen. Hyökkäystä valmisteltiin ampumalla viikon ajan lähes tauotta tykistökeskityksiä pitkin 29 kilometrin pituista rintamaa.
Kun hyökkäystä valmisteltiin, yli puoli miljoonaa ilmoittautui vapaaehtoiseksi. Vapaaehtoisista valittiin 13 divisioonaa. Lopuissa divisioonissa oli vain ammattisotilaita. 1. heinäkuuta kello 7.30 ammuttiin raju tulivalmistelu. Britit olivat myös kaivaneet saksalaisten taisteluhautojen alle tunneleita, jotka oli täytetty räjähteillä ja jotka sitten räjäytettiin. Nämä maanalaiset pommit tuhosivat saksalaisten asemia, silpoivat kohdallaan olevia sotilaita ja niiden nostattamat maamassat hautasivat puolustajia alleen.
[muokkaa] Taistelutoimet
Sommen taistelu oli ensimmäisiä suuria offensiiveja, ja joka osoitti sen, mitä ensimmäisestä maailmansodasta on nykyään usein sanottu: se oli ensimmäinen motorisoitu sota ja lisäksi se käytiin uusilla aseilla, mutta vanhoilla taktiikoilla. Se on totta, sillä vähäinenkin eteneminen Sommessa lunastettiin valtavilla tappioilla.
[muokkaa] Hyökkäykset heinäkuun aikana
- Pääartikkeli: Sommen taistelun ensimmäinen päivä
- 1. heinäkuuta
Ympärysvaltojen tykistövalmistelutauko kesti muutaman minuutin ennen kuin hyökkäys lähti kunnolla käyntiin. Sinä aikana saksalaiset ehtivät jo valmistautua hyökkäykseen. Kun sitten hyökkäys alkoi, brittien lähinnä ylivoimaan perustuva taktiikka osoittautui tehottomaksi. Tykistövalmistelun lisäksi käytettiin maan alle kaivettuja miinoja vastustajan puolustuslinjan murtamiseksi.
Britannian sotilasjohto ei uskonut että vapaaehtoissotilaat, jotka eivät olleet saaneet kuin lyhyen peruskoulutuksen, olisivat kyenneet monimutkaisiin manoovereihin. Niinpä sotilaat rynnäköivät noin 100 metrin välein olevissa riveissä, jotka yksinkertaisesti juoksivat eteenpäin taistelukentällä. Koska raskasta tykistöä ei käytetty niin tehokkaasti kuin se olisi ollut mahdollista, joissain kohdin rintamaa saksalaisten puolustusasemat olivat vahingoittumattomat. Englantilaiset tiedustelulentäjät näkivät koneista vain tykistön tuhoaman maaston ja olettivat että myös saksalaisten asemat olivat tuhoutuneet.
Tulivalmistelulla oli tarkoitus tuhota piikkilankaesteet, mutta kauhukseen ensimmäinen hyökkäysaalto huomasi, että piikkilanka oli monesta paikasta ehjä, ja jalkaväki ei voinut edetä. Seuraava hyökkäysaalto työnsi tätä etujoukkoa piikkilankaa vasten, ja saksalaiset aloittivat murhaavan konekivääritulen, joka niitti hyökkääjiä maahan armotta.
Ensimmäisenä päivänä saatiin vallattua joitakin alueita, jotka olivat erittäin pieniä verrattuna menetettyyn 57 470 sotilaaseen joista kuolleita oli 19 240.Sommen taistelun 1 päivänä britit kärsivät suurimmat tappiot, mitä mikään armeija ei ole tähänkään päivään mennessä kärsinyt yhden päivän aikana, tappioluvut vaihtelevat lähteestä riippuen, mutta ylensä tappioiksi mainitaan n. 60 000 miestä kuolleina ja haavoittuneina. Esimerkiksi Newfoundlandilaiset menettivät yli 90 prosenttia joukoistaan. 80000 sotilasta joutui saksalaisten sotavangeiksi. Saksalaiset tappioiden on arveltu olleen noin 8 000 miestä. Silti hyökkäys aiheutti saksalaisten rintamaan aukkoja, mutta täydennysmiehiä oli hankala saada korvaamaan katastrofaaliset tappiot, ja muutaman päivän kuluttua saksalaisten rintama oli taas yhtä kestävä kuin taistelun alussa. Lisäksi saksalaiset tekivät monia onnistuneita vastahyökkäyksiä.
- 14. heinäkuuta
Lyhyen tulivalmistelun jälkeen 4 brittidivisioonaa aloittivat yllätyshyökkäyksen. Melko vähäisin tappioin vangittiin noin 4 000 saksalaista ja vallattiin Bazentin-le Petit`n kylät.
- 15. heinäkuuta
Vain 3 000 miehen eteläafrikkalainen prikaati valtasi suurimman osan Delvillen metsästä. Prikaati jäi saarroksiin, mutta onnistui pitämään pintansa. 20. heinäkuuta prikaati jätti metsän, mutta se vallattiin pian uudestaan.
- 23. heinäkuuta
Britit yrittivät 23. heinäkuuta aloittaa offensiivinsa uudelleen hyökkäyksellä, jota myöhemmin kutsutaan Poziéresin kukkulan taisteluksi. Varsinkin australialaiset ja uusi-seelantilaiset joukot hyökkäsivät kohti Poziéresin kylää. 25. heinäkuuta kylä oli vallattu, mutta sitten rintamalinja juuttui paikoilleen. 1. elokuuta taistelut laantuivat lopullisesti. Sommessa oli menetetty 158 000 miestä ja muualla länsirintamalla 40 000 miestä.
[muokkaa] Hyökkäykset heinäkuun jälkeen
Heinäkuun hyökkäys oli täyttänyt tavoitteensa välttävästi. Kuitenkin suunnitelman mukaan hyökkäystä oli jatkettava, ja siksi taistelut jatkuivat laimentuneina marraskuuhun asti. Toinen syy oli "Concorde-ilmiö", tappiot olivat niin suuret ettei uhrauksia haluttu heittää hukkaan.
[muokkaa] Taistelut Verdunissa
- Pääartikkeli: Verdunin taistelu
Taistelut Verdunissa liittyivät suurelta osin Sommen offensiiviin, koska hyökkäyksen jatkuessa kuukausia Saksan esikuntapäällikkö kenraali Erich von Falkenhayn näki tilaisuuden muuttaa taistelu Saksan hyökkäykseksi. Von Falkenhayn uskoi että jos Ranskan armeija murtuisi, se aloittaisi dominoefektin joka ratkaisisi Saksan ja Itävalta-Unkarin sodan Ison-Britannian, Italian ja Venäjän kanssa keskusvaltojen hyväksi.
1915 käydyt suuret taistelut olivat heikentäneet Ranskan armeijaa, ja nyt saksalaiset iskivät voimalla Verdunin linnoitusalueelle. Von Falkenhayn arveli, että jos Saksa iskisi voimalla Verduniin, ranskalaiset lähettäisivät sinne paljon miehiä. Piirityksellä ja raskaalla tykistöllä heidät olisi sitten helppo tuhota puolustusasemiinsa. Von Falkenhayn päätelmät olivat realistisia, mutta pettivät kuitenkin. Verdunin taistelun aikana siellä oli yhteensä lähes 80% Ranskan armeijasta. Saksalaisten menetykset olivatkin lähes yhtä suuret kuin Ranskan armeijan.
[muokkaa] Hyökkäykset Sommen suunnalla
Kun Verdunissa taisteltiin, Brittiarmeija joutui ottamaan suurelta osin rintamavastuun alueista jotka ennen olivat olleet ranskalaisten vastuulla. Elo-syyskuussa brittien hyökkäys Sommessa jatkui toisinaan vielä entisellä voimallaan, mutta ranskalaisten ollessa sidottuja Verdunin taisteluun, brittirintama oli satojatuhansia sotilaita heikompi. Usein hyökkäys kulutti brittien joukkoja niin paljon ettei heillä ollut enää voimia puolustaa vallattuja asemia.
Loka-marraskuussa hyökkäys juuttui lopullisesti ja oli lähinnä sarja tuloksettomia hyökkäyksiä kummankin osapuolen kannalta.
[muokkaa] Korkeiden tappioiden syitä
Kansalaisuus | Tappiot yhteensä |
Kuolleita & kadonneita |
Vangiksi jääneitä |
---|---|---|---|
Australia | 23 000 | yli 200 | |
Britannia & Irlanti | yli 360 000 | - | - |
Kanada & Newfoundland | 26 000 | - | - |
Uusi-Seelanti | 7 408 | - | - |
Etelä-Afrikka | yli 3 000 | - | - |
Brittiläinen imperiumi yhteensä | 419 654 | 95 675 | - |
Ranska | 204 253 | 50 756 | |
Ympärysvallat | 623 907 | 146 431 | - |
Saksa | 465 000 – 600 000 | 164,055 | 31 000 |
Brittiarmeijan kärsimät suuret tappiotkin olisi voitu välttää. Siinä missä brittien taktiikka oli vain juosta omasta asemasta saksalaisten juoksuhautoihin, ranskalaiset etenivät pieninä ryhminä, jotka antoivat tulitukea toisilleen. Niinpä ranskalaisten tappiot olivatkin paljon pienemmät. Brittien käyttämä taktiikka muistuttikin paljon ihmisaaltohyökkäystä.
Tavallisessa brittien jalkaväkipataljoonassa oli noin 800 miestä, mutta vain kolmisenkymmentä paarinkantajaa. Niinpä kerralla saatiin kuljetettua vain 15 haavoittunutta, kun haaavoittuneita saattoi olla yhdessä pataljoonassa kerralla satoja. Kuolleista joka kolmas, tai ehkä jopa joka toinen, olisi saatu pelastettua, jos heidät olisi saatu hoitoon ajoissa.
[muokkaa] Lopputulos
Sommen taistelulla ei ollut voittajia, vaan pikemminkin vain häviäjiä. Taistelun aikana niin ympärysvallat kuin Saksakin tekivät monia hyökkäyksiä, joista useimmat olivat täysin hyödyttömiä, kärsien suuria tappioita. Sen vastineeksi että taistelussa kuoli tai haavoittui yli miljoona ihmistä, britit etenivät yhteensä vajaat 3 kilometriä.
[muokkaa] Lähde
- Ensimmäinen maailmansota - Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä
- 50 taistelua jotka muuttivat maailmaa
- Ratkaisun hetket - 100 tapahtumaa jotka muuttivat maailmaa
[muokkaa] Aiheesta muualla
Sotatoimialueet | Tapahtumat (1914–1916) | Tapahtumat (1916–1918) | Sodan osapuolet | Muuta: |
Ennen sotaa: Sodan aikana: Sodan jälkeen:
|