Erwin Schrödinger
Wikipedia
Erwin Rudolf Josef Alexander Schrödinger (12. elokuuta 1887 – 4. tammikuuta 1961) oli itävaltalainen fyysikko, joka oli kuuluisa työstään kvanttimekaniikan kehittämisessä, varsinkin Schrödingerin yhtälöstä, josta hänelle myönnettiin Nobelin fysiikanpalkinto vuonna 1933. Hän esitti myös ns. Schrödingerin kissa-ajatuskokeen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Henkilöhistoria
[muokkaa] Varhaiset vuodet
Schrödinger syntyi vuonna 1887 Wienissä (Erdberg). Hänen isänsä oli kasvitieteilijä ja vahakangasvalmistaja Rudolf Schrödinger ja äitinsä Georgine Emilia Brenda, joka oli k.u.k. (Kuninkaallisen ja Keisarillisen) Wienin Teknisen korkeakoulun kemian professorin Alexander Bauerin tytär.
- Vuonna 1898 Schrödinger kävi Akateemista Gymnansiumia (lyseo).
- Vuosina 1906-10 Schrödinger opiskeli Wienissä Franz Serafin Exnerin (1849 - 1926) ja Fritz Hasenöhrlin (1874 - 1915) kanssa.
- Vuonna 1911 Schrödingeristä tuli Exnerin assistentti.
[muokkaa] Keski-ikä
- 1914 Schrödinger saavutti habilitaationsa (venia legendi l. opetusoikeus ja professuuri).
- Vuosina 1914-18 hän antoi panoksensa sodankäyntiin (Görz, Duino, Sistiana, Prosecco, Wien).
- 1920, 6. huhtikuuta Schrödinger meni naimisiin Annemarie Bertelin kanssa.
- 1920 hänestä tuli Max Wienin assistentti Jenassa.
- 1920 syyskuussa hän saavutti Stuttgartissa a.o.professorin ("Ausserordentlicher Professor") aseman, joka vastaa suurin piirtein apulaisprofessoria.
- 1921 hän saavutti Breslaussa (nykyisessä Wroclawssa, Puolassa o. professorin ("Ordentlicher Professor") eli professorin arvon.
- 1922 hän meni Zürichin yliopistoon.
- 1926 Schrödinger julkaisi fysiikan vuosikirjassa artikkelin aaltomekaniikasta "Quantisierung als Eigenwertproblem" [Kvantisointi Eigenvalue ongelmana], joka nykyisin tunnetaan Schrödingerin yhtälönä.
- 1927 hän seurasi Max Planckia Berliiniin Humboldtin yliopistoon.
- 1933 Schrödingeristä tuli määräajaksi "the Fellow of Magdalen College", Oxfordin yliopistossa.
- 1933 hänelle myönnettiin Nobelin palkinto yhdessä Paul Diracin kanssa.
- 1934 Schrödinger luennoi Princetonin yliopistossa, jossa hänelle ei kuitenkaan myönnetty pysyvää asemaa.
[muokkaa] Myöhemmät vuodet
 |
|
| DNAn historia | |
| William Astbury | |
| Oswald Avery | |
| Francis Crick | |
| Erwin Chargaff | |
| Max Delbrück | |
| Rosalind Franklin | |
| Phoebus Levene | |
| Linus Pauling | |
| Erwin Schrödinger | |
| James D. Watson | |
| Maurice Wilkins |
- 1936 hän oli Grazin yliopistossa Itävallassa.
- 1938 Hitlerin miehitettyä Itävallan, hänellä oli ongelmia johtuen Saksasta lähtemisestään vuonna 1933 ja tunnetuista mieltymyksistään Vedantaan, josta syystä hän joutui lukuisten kotietsintöjen ja kuulustelujen kohteeksi.
- 1940 häntä pyydettiin perustamaan "Institute for Advanced Studies" Dubliniin Irlannissa. Hänestä tuli Teoreettisen Fysiikan oppilaitoksen johtaja, jossa tehtävässä hän oli 17 vuotta. Hän kirjoitti noin 50 julkaisua eri aiheista, joissa yritettiin lähestyä yhtenäiskenttäteoriaa.
- 1944 hän kirjoitti teoksen "What is Life?" (joka sisälsi geneettisen koodin käsitteitä). James D. Watsonin muistelmien DNA, The Secret of Life mukaan, Schrödingerin What is Life? teos antoi Watsonille inspiraation tutkia geeniä, joka johti DNAn kaksoiskierrerakenteen löytämiseen. Schrödinger pysyi Dublinissa eläkkeelle jäämiseensä asti.
- 1955 hän palasi Wieniin (chair ad personam).
Tärkeässä luennossa World Power -konferenssissa hän kieltäytyi esitelmöimästä ydinenergiasta, johtuen epäilevästä suhtautumisestaan siihen. Hän piti filosofisen luennon sen sijaan.
[muokkaa] Kuolema
Schrödinger kuoli vuonna 1961 Wienissä 73-vuotiaana tuberkuloosiin. Hänet on haudattu Alpbachiin Itävaltaan.
[muokkaa] Katso myös
- Schrödingerin metodi
[muokkaa] Aiheesta muualla & lähteet
- O'Connor, Robertson, "MacTutor biography of Erwin Schrödinger"
- "biographie" (saksaksi)
- Nobel Lectures, Physics 1922-1941, "Erwin Schrödinger ? Biography". Elsevier Publishing Company, Amsterdam.
- Vallabhan, C. P. Girija, "Indian influences on Quantum Dynamics" [ Käsittelee Schrödingerin kiinnostusta Vedantaan]
- Erwin Schrödinger
- Schrödinger Medal of the World Association of Theoretically Oriented Chemists (WATOC)
|
1901: W. Röntgen 1902: H. Lorentz, P. Zeeman 1903: H. Becquerel, P. Curie, M. Curie 1904: L. Rayleigh 1905: P. Lenard 1906: J. Thomson 1907: A. Michelson 1908: G. Lippmann 1909: G. Marconi, F. Braun 1910: J. van der Waals 1911: W. Wien 1912: G. Dalén 1913: H. Onnes 1914: von M. von Laue 1915: W. L. Bragg, W. H. Bragg 1917: C. Barkla 1918: Planck 1919: J. Stark 1920: C. Guillaume 1921: A. Einstein 1922: N. Bohr 1923: R. Millikan 1924: Siegbahn 1925: J. Franck, G. Hertz 1926: J. B. Perrin 1927: A. Compton, C. Wilson 1928: O. Richardson 1929: L. de Broglie 1930: C. Raman 1932: W. Heisenberg 1933: E. Schrödinger, P. Dirac 1935: James Chadwick 1936: V. Hess, C. Anderson 1937: C. Davisson, G. Thomson 1938: E. Fermi 1939: E. Lawrence 1943: O. Stern 1944: I. Rabi 1945: W. Pauli 1946: P. Bridgman 1947: E. Appleton 1948: P. Blackett 1949: H. Yukawa 1950: C. Powell 1951: J. Cockcroft, E. Walton 1952: F. Bloch, E. Purcell 1953: F. Zernike 1954: M. Born, W. Bothe 1955: W. Lamb, P. Kusch 1956: W. Shockley, J. Bardeen, W. Brattain 1957: C. Yang, Tsung-Dao Lee 1958: P. Tšerenkov, I. Frank, I. tamm 1959: E. Segrè, O. Chamberlain 1960: D. Glaser 1961: R. Hofstadter, R. Mößbauer 1962: L. Landau 1963: E. Wigner, M. Goeppert-Mayer, J. Jensen 1964: C. Townes, N. Basov, A. Prohorov 1965: S-I. Tomonaga, J. Schwinger, R. Feynman 1966: A. Kastler 1967: H. Bethe 1968: L. Alvarez 1969: M. Gell-Mann 1970: H. Alfvén, L. Néel 1971: D. Gabor 1972: J. Bardeen, Leon Neil Cooper, John Robert Schrieffer 1973: L. Esaki, I. Giaver, B. Josephson 1974: M. Ryle, A. Hewish 1975: A. Bohr, B. Mottelson, L. Rainwater 1976: B. Richter, S. Ting 1977: P. Anderson, N. Mott, J. van Vleck 1978: P. Kapitsa, A. Penzias, R. Wilson 1979: S. Glashow, A. Salam, S. Weinberg 1980: J. Cronin, V. Fitch 1981: N. Bloembergen, A. Schawlow, K. Siegbahn 1982: K. Wilson 1983: S. Chandrasekhar, W. Fowler 1984: C. Rubbia, S. van der Meer 1985: K. von Klitzing 1986: E. Ruska, G. Binnig, C. Rohrer 1987: J. Bednorz, K. Müller 1988: L. Lederman, M. Schwartz, J. Steinberger 1989: N. Ramsey, H. Dehmelt, W. Paul 1990: J. Friedman, H. Kandall, R. Taylor 1991: P-G. de Gennes 1992: G. Charpak 1993: R. Hulse, J. Taylor Jr. 1994: B. Brockhouse, C. Shull 1995: M. Perl, F. Reines 1996: D. Lee, D. Osheroff, R. Richardson 1997: S. Chu, C. Cohen-Tannoudji, W. Phillips 1998: R. Laughlin, H. Störmer, D. Tsui 1999: G. 't Hooft, M. Veltman 2000: Ž. Alfjorov, H. Kroemer, J. Kilby 2001: E. Cornell, W. Ketterle, C. Wieman 2002: R. Davis Jr., M. Koshiba, R. Giacconi 2003: A. Abrikosov, V. Ginzburg, A. Leggett 2004: D. Gross, H. Politzer, F. Wilczek 2005: R. Glauber, J. Hall, T. Hänsch 2006: J. Mather, G. Smoot |
