Liechtenstein

Liechtensteinin ruhtinaskunta on pieni saksalainen ruhtinaskunta Alpeilla Sveitsin ja Itävallan välissä. Liechtenstein on Euroopan neljänneksi pienin valtio 160 neliökilometrillään ja 33 000 asukkaallaan. Liechtensteinin nykyinen ruhtinas on Hans Adam II, joka on hallinnut vuodesta 1989, ja maan pääministeri on nimeltään Otmar Hasler.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Maantiede
4 Osat
5 Talous
- 5.1 Merkittävimmät luonnonvarat
- 5.2 Merkittävimmät vientituotteet
6 Väestö
7 Kulttuuri
8 Juhlapäivät
9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Liechtensteinin historia

Ruhtinas Johann Adam Andreas von Liechtenstein osti vuonna 1699 Schellenbergin alueen ja 1712 Vaduzin kreivikunnan. Nämä alueet muodostivat vuonna 1719 perustetun Liechtensteinin ruhtinaskunnan, joka sai nimensä ruhtinaan kotilinnan mukaan. Ruhtinaskunta kuului Saksan valtakuntaan vuoteen 1806, suvereenina valtiona Reinin liittoon 1806-14 ja Saksan liittoon 1815-66. Saksan liiton hajottua Liechtenstein jäi riippumattomaksi saksalaiseksi valtioksi.

Tämän jälkeen se oli läheisessä yhteistyössä Itävalta-Unkarin keisarikunnan kanssa vuoteen 1918. Keisarikunnan hajottua Liechtenstein liittoutui Sveitsin kanssa ottaen maan valuutan käyttöön sekä muodostaen tulliunionin. Neutraliteetin myötä Liechtenstein ei - Sveitsin tavoin - joutunut osallistumaan toiseen maailmansotaan.

YK:n jäseneksi Liechtenstein liittyi vasta 1990, ja EFTA:n täysjäseneksi se pääsi 1991. 1992 maassa äänestettiin Euroopan talousalueeseen liittymisestä, joka hyväksyttiin, mutta Sveitsin äänestettyä sopimusta vastaan asia lykkääntyi. Uudessa kansanäänestyksessä huhtikuussa 1995 liittymistä kannatti 82 % kansasta, ja se astui voimaan saman vuoden vappuna.

Katso myös:

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Liechtensteinin politiikka

Liechtenstein on valtiomuodoltaan perustuslaillinen monarkia, jonka valtionpäämies on perinnöllinen ruhtinas. Ruhtinas Franz Josef II:n kuolemasta 1989 lähtien ruhtinaana on toiminut Hans Adam II. Maassa toimii yksikamarinen parlamentti (Landtag), jossa on 25 kansan valitsemaa edustajaa.

Hallitusta johtaa pääministeri (tällä hetkellä Otmar Hasler). Pääministerin lisäksi hallituksessa toimii neljä ministeriä. Kaikki ministerit nimittää hallitseva ruhtinas parlamentin ehdotuksesta. Parlamentin paikoista kilpailee lähinnä kaksi puoluetta, Edistyksellinen kansanpuolue (Fortschrittliche Bürgerpartei, FBP) ja Isänmaallinen liitto (Vaterländische Union, VU).

Liechtensteinin ulkopolitiikka on pääosin Sveitsin johtamaa. Maalla on omat suurlähetystöt ainoastaan Bernissä, Berliinissä, New Yorkissa (YK) sekä Wienissä.

Parlamenttirakennus (Regierungsgebäude) valmistui 1905 ja on maapäivien ja hallituksen sijaintipaikka. Rakennus on historiallinen nähtävyys, kuitenkin itse ruhtinasperhe asui vuoteen 1938 saakka Böömin Feldsbergissä ja Itävallan Wienissä.

Katso myös:

[muokkaa] Maantiede

Liechtensteinin kartta

Liechtenstein satelliittikuvassa

Pääartikkeli: Liechtensteinin maantiede

Liechtensteinin ruhtinaskunta sijaitsee Alppien vuoristossa Keski-Euroopassa Sveitsin ja Itävallan välissä. Maa on 160 km² kokoinen. Liechtensteinin alueella ei vettä ole rajajoki Reiniä ja muita jokia lukuun ottamatta. Rajalinjaa maalla on yhteensä 76 km, josta 34,9 on Itävallan ja 41,1 Sveitsin kanssa. Liechtenstein on toinen niistä sisämaavaltioista, joiden kaikki rajanaapurit ovat sisämaavaltioita.

Liechtensteinissa vallitsee mannerilmasto; talvet ovat kylmiä ja kuivia ja kesät lämpimiä ja melko pilvisiä. Koko maa on vuoristoa lännessä sijaitsevaa Reinin laaksoa lukuun ottamatta. Ruhtinaskunnan korkein kohta on Grauspitze (2599 m) ja matalin Ruggeller Riet (430 m). Maan tärkein joki on Rein, jonka lisäksi toinen tärkeä joki on Samina.

[muokkaa] Osat

Liechtensteinin ruhtinaskunnan jako kahteen osaan, Vaduziin eli Oberlandiin (Ylämaa) ja Schellenbergiin eli Unterlandiin (Alamaa), juontaa juurensa satojen vuosien takaa. 1600-luvulla nykyisen Liechtensteinin paikalla oli kaksi aluetta, Vaduzin kreivikunta ja Schellenberg. Vuonna 1699 ruhtinas Johann Adam Andreas von Liechtenstein osti Schellenbergin alueen ja vuonna 1712 Vaduzin. Näistä hän muodosti 1719 Liechtensteinin ruhtinaskunnan. Vaduzin kaupungista hän teki uuden valtionsa pääkaupungin.

Kyseiset alueet on jaettu itsehallintoisiin kuntiin, joita maassa on 11. Kuntalaiset äänestävät kunnallishallinnon ja kunnanjohtajan, joka työskentelee kunnan koosta riippuen joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Kuntalaiset voivat tehdä aloitteita kunnan hallinnoille, kunhan saavat kuudesosan äänestysikäisistä kuntalaisista kannattamaan aloitettaan.

Kunnat saavat rahoituksensa pääasiassa kunnallisveroilla, mutta saavat myös osan kansallisista verotuloista. Kunnat saavat myös valtiolta avustusta esimerkiksi rakennusprojekteihin. Jokaisessa kunnassa on kaksi kotia psykiatrisen hoidon tarpeessa oleville, kaksi vanhainkotia sekä muita työntekijöitä vanhustenhuollossa.

Vaduzin alueella asuu 22 452 ja Schellenbergin alueella 13 696 ihmistä.

Vaduzin alue sisältää seuraavat kunnat:

Schellenbergin alue sisältää seuraavat kunnat:

Eschen
Gamprin
Mauren
Ruggell
Schellenberg

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Liechtensteinin talous

Liechtenstein tunnetaan maailmalla veroparatiisina. Pienestä koostaan huolimatta sen on onnistunut kehittyä vauraaksi, teollistuneeksi vapaan markkinatalouden maaksi. Teollisuus tuottaa suurimman osan maan bruttokansantuotteesta, Suomessa tunnetuin maan yritys lienee ThyssenKrupp Presta AG. Yhdysvallat ja EU ovat maan tärkeimmät kauppakumppanit. Teollisuuden ohella myös finanssisektori on pankkisalaisuuden ansiosta merkittävä.

Ruhtinaskunnalla on Sveitsin kanssa tulli- ja rahaliitto, joten maan valuuttana toimii Sveitsin frangi. Yli 90 % Liechtensteinin tarvitsemasta energiasta tuodaan ulkomailta. Maa on ollut ETA:n (Euroopan_talousalue) jäsen vuodesta 1995 lähtien. Omien postimerkkien myynti tuottaa Liechtensteinille 15 % kansantulosta. Liechtenstein on myös suosittu matkailumaa.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

vesivoima

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

hienomekaniikka
postimerkit

[muokkaa] Väestö

Pääartikkeli: Liechtensteinin väestö

34,2 % väestöstä on ulkomaalaisia, pääasiassa sveitsiläisiä, itävaltalaisia ja saksalaisia. Maan virallinen kieli on saksa, josta alueella puhutaan alemannista murretta. Yli 80 % liechtensteinilaisista on katolilaisia, 7 % protestantteja ja 12,5 % kuuluu muihin uskontokuntiin.

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Liechtensteinin kulttuuri

Liechtensteinin kulttuurinen keskus on pääkaupunki Vaduz. Siellä sijaitsevat kansallismuseo sekä monet taidegalleriat. Liechtensteinissa on paljon kulttuuriaktiviteettejä, ja ihmiset ovat niissä aktiivisesti mukana. Kuorolaulussa maalla on pitkät perinteet; vuosisatojen ajan koko kansaa viihdytti kaksi kuoroa, Vaduzin ja Balzersin, jotka sävelsivät operettinsa itse.

Liechtensteinin tärkein kulttuurillinen nähtävyys on ruhtinaallinen taidekokoelma. Sinne on kerätty ruhtinaiden vuosisatojen saatossa keräämät taideteokset. Kokoelmissa ovat edustettuina mm. sellaiset mestarit kuin Peter Paul Rubens, van Dyck ja Franz Hals. Vuonna 2000 Liechtensteiniin avattiin nykytaiteen museo.

Liechtensteinissa on painettu omia postimerkkejä vuodesta 1912. Ne ovat kuuluisia kauneudestaan, ja tuovatkin valtiolle huomattavia tuloja. Monet Liechtensteinin suurimmista taiteilijoista ovat omistautuneet suunnittelemaan näitä maailmankuuluja postimerkkejä. Vaduzissa on myös postimuseo.

Schaanissa sijaitsee maailmankuulu teatteri ’’Theater am Kirchplatz’’. Siellä esiintyy kuuluisia näytteljöitä, laulajia ja muita esiintyjiä kaikkialta maailmasta.

Vaduzissa sijaitsee kuuluisa musiikkikoulu, joka on samassa rakennuksessa, missä Liechtensteinin ehkä kuuluisin säveltäjä Josef Gabriel Rheinberger syntyi.

Liechtensteinissa on myös monia vanhoja linnoja, mm. Vaduzin linna, Gutenbergin linna Balzersissa, Schellenbergin linnan rauniot sekä monia muita.

Liechtensteinissa järjestetään myös monia karnevaaleja ja juhlia.

[muokkaa] Juhlapäivät

Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia

1. tammikuuta	Uudenvuodenpäivä	Neujahr
6. tammikuuta	Loppiainen	Heilige Drei Könige
2. helmikuuta	Kynttilämessu	Maria Lichtmess
siirtyvä	Laskiaistiistai	Fasnachtsdienstag
19. maaliskuuta	Joosefinpäivä	Josefstag
siirtyvä	Pitkäperjantai	Karfreitag
siirtyvä	Pääsiäissunnuntai	Ostersonntag
siirtyvä	Pääsiäismaanantai	Ostermonntag
1. toukokuuta	Vappu	Tag der Arbeit
siirtyvä	Helatorstai	Christi Himmelfahrt
siirtyvä	Helluntai	Fronleichnam
15. elokuuta	Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen päivä	Maria Himmelfahrt	Kansallispäivä
8. syyskuuta	Neitsyt Marian syntymäpäivä	Maria Geburt
1. marraskuuta	Pyhäinpäivä	Allerheiligen
8. joulukuuta	Neitsyt Marian ilmestyksen päivä	Maria Empfängnis
25. joulukuuta	Joulupäivä	Weihnachtstag
26. joulukuuta	Tapaninpäivä	Stefanstag