Valtatie 4

Wikipedia

4

E 75

Valtatie 4 eli Nelostie on yksi tärkeimpiä päätieyhteyksiä Suomessa ja pääyhteys Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Tien pituus on 1 295 kilometriä, ja se muodostaakin Suomen pisimmän valtatiejakson, joka ulottuu koko maan poikki Helsingistä Utsjoelle. Tie toimii myös osana yleiseurooppalaiseen päätieverkkoon kuuluvaa eurooppatietä E75.

Nelostie alkaa moottoritienä etelässä Helsingin Vanhastakaupungista, kun Kustaa Vaasan tie muuttuu moottoritieksi. Alkuosa on yhteistä valtatie 7:n (Porvoonväylä) kanssa, tiet eroavat noin seitsemän kilometrin päässä Jakomäessä. Pääkaupunkiseudulla valtatiestä 4 käytetään myös nimeä Lahdenväylä.

Nelostie palvelee Helsingin seudun alueita pääradan varressa kulkien Itä-Vantaan läpi Keravalle, Järvenpäähän ja Tuusulan itäosaa sivuten. Järvenpäässä tie erkanee pääradasta ja suuntaa kohti Mäntsälää, Orimattilaa ja Lahtea kulkien Lahden oikoradan kanssa vierekkäin. Moottoritie jatkuu edelleen Nastolan ohi Heinolan pohjoispuolelle Lusiin, jonka jälkeen tie jatkuu pohjoiseen, koilliseen Mikkelin suuntaan lähtee valtatie 5.

Heinolan jälkeen tie kulkee Sysmän itäosien kautta Hartolaan, Joutsaan, Leivonmäelle ja Toivakkaan. Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakoskella tiehen yhtyvät valtatiet 9, 13 ja 23. Nämä kulkevat yhtenä moottoritienä 6 km:n matkan Keski-Suomen pääkaupunkiin Jyväskylään. Jyväskylästä valtatiet 9, 18 ja 23 eroavat länteen ja 4 ja 13 jatkuvat pohjoiseen. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan Kirrin välillä on taas 6 km:n pätkä moottoritietä. Jyväskylän lentoaseman ohitettuaan tie saapuu Laukaan ja Uuraisten rajaa myötäillen Äänekoskelle, jossa eroaa valtatie 13 Kokkolaan. Seuraavina ovat Viitasaari ja Pihtipudas. Sitten saavutaan Pohjois-Pohjanmaalle, jossa ovat Pyhäjärvi, Kärsämäki, Piippola, Pulkkila, Rantsila ja Tyrnävän Temmeksen kylä. Limingassa eroaa valtatie 8 Kokkolan kautta kohti Turkua, ja näiden liittymästä alkaa moottoritie, joka johtaa Kempeleen ja Oulun ohi.

Haukiputaalla moottoritie muuttuu moottoriliikennetieksi ja Iissä tavalliseksi maantieksi. Tämän jälkeen ovat Kuivaniemi ja Lapin puolella Simo. Kemiin saavuttaessa alkaa moottoriliikennetie, hetken nelostie kulkee Kemin ja Tornion välisellä moottoritielläkin, kunnes jatkaa Keminmaalta matkaansa pois rannikolta. Lapissa paikkakunnat ovatkin sitten harvemmassa, vuorossa ovat Tervola ja Rovaniemi. Kun tämän jälkeen jatketaan matkaa, pitkän ajamisen jälkeen saavutaan Sodankylään ja vielä pitemmällä ovat Saariselän ja Ivalon kylät Inarissa. Tie loppuu Utsjoelle Norjan rajaan. Välittömästi rajan takana on E6-tie.

Tie kuuluu Helsingin ja Rovaniemen välisellä osuudella Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon ja kokonaisuudessaan yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

Ensimmäinen Suomessa elinkaarimallilla toteutettu tiekohde oli nelostien muuttaminen moottoritieksi välillä Järvenpää – Lahti.

Nelostiellä sattui Suomen kaikkien aikojen tuhoisin liikenneonnettomuus, kun täysperävaunullinen kuorma-auto ja linja-auto törmäsivät Äänekosken Konginkankaalla 19. maaliskuuta 2004. 23 ihmistä menehtyi ja 14 loukkaantui.

Sisällysluettelo 1 Liittymät 2 Välimatkataulukko 3 Historiaa 4 Tiehankkeita 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Liittymät

Alla olevassa taulukossa on lueteltu etelästä pohjoiseen valtatien 4 tärkeimmät liittymät.

[muokkaa] Välimatkataulukko

(km)	Helsinki
Lahti (Joutjärvi)	108	Lahti (Joutjärvi)
Jyväskylä	278	170	Jyväskylä
Oulu	616	508	338	Oulu
Kemi	721	613	443	105	Kemi
Rovaniemi	840	732	562	224	119	Rovaniemi
Ivalo	1130	1022	852	514	409	290	Ivalo
Inari	1170	1062	892	554	449	330	40	Inari
Utsjoki	1295	1187	1017	679	574	455	165	125	Utsjoki

[muokkaa] Historiaa

Nelostie syntyi vuoden 1938 tienumerointijärjestelmän tultua käyttöön. Alkuperäinen reitti kulki Helsingistä Petsamoon.

Helsingistä tie lähti viitostien kanssa Tuusulan Hyrylään, sieltä Hyvinkäälle, nykyisten teiden 290, 54, 2951, 3190 ja 53 reittiä Hausjärven ja Lammin kautta Padasjoelle. Padasjoelta Lahteen kulkeva tie oli numeroltaan 58.

Kuhmoisten ja Jämsän välillä tie kulki ennen uudemman linjauksen rakentamista Hassin kautta; tie on nykyisin 3291.

Jyväskylän ja Oulun välillä tien linjaus kulki varsin lähellä nykyistä nelostietä Jyväskylän ja Äänekosken välistä osuutta lukuun ottamatta: Tíe kulki Laukaan kautta nykyisten teiden 637 ja 642 linjaa. Myös Kärsämäen ja Pulkkilan osuus poikkesi nykyisestä linjauksesta kulkemalla Vähä Lamujärven rantojen kautta Piippolaan.

Sodan jälkeen tie linjattiin Ivalon ja Kaamasen kautta Norjan rajalle Utsjoen Karigasniemelle.

1950-luvun lopulla valmistui uusi tie Helsingistä Lahteen ja nelostie linjattiin reitille Helsinki-Lahti-Padasjoki, jolloin tie 58 lakkasi ja myös Helsingin ja Tuusulan kautta Hyvinkäälle kulkeva valtatie muuttui maantieksi (ja taas myöhemmin kantatieksi 45).

1970-luvulla valmistuivat moottoritieosuudet Helsingistä Järvenpäähän, Jyväskylän eteläpuolelle ja Oulun kohdalle. Jyväskylän moottoritie on sittemmin lakkautettu ja se on jäänyt yhdystieksi 6018.

1990-luvulla valmistui moottori- ja moottoriliikennetie Helsingistä Heinolan Lusiin asti. Tässä yhteydessä nelostie siirrettiin Päijänteen itäpuolelle, numeroimalla kantatie 59 nelostieksi. Lahdesta Jämsään kulkeva tie sai numeron 24 ja Jämsä-Jyväskylä-osuus on tietä 9.

1990-luvun numerointiuudistuksen yhteydessä nelostie linjattiin Lapissa uudelleen kulkemaan Kaamasesta Utsjoelle. Utsjoelle vievä tie 970 oli uusittu ja Tenojoen yli Norjaan oli rakennettu Saamen silta, jota kautta tie nyt linjattiin. Kaamasen ja Karigasniemen välinen osuus muuttui kantatieksi 92.

1990-luvulla ja 2000-luvulla on Oulun moottori- ja moottoriliikennetietä jatkettu siten, että tällaista tietä on kaikkiaan noin 60 km Limingan Haaransillasta Iin Räinänperään. Vuoden 2005 loppupuolella valmistui moottoritieosuus Lahden ja Heinolan välillä, joten nyt koko nelostien 140 km pitkä alkuosuus Helsingistä Heinolan Lusiin on moottoritietä.

[muokkaa] Tiehankkeita

Valtatie 4 on Heinolan Lusin ja Jyväskylän maalaiskunnan Kanavuoren välillä liikennemääriinsä nähden erittäin heikkotasoinen: tie on mäkinen, mutkainen ja kapea. Ohitusmahdollisuuksia on vähän, ja tien liikenneturvallisuus on heikko. Tiehallinto on laatinut suunnitelman tien parantamisesta. Suunnitelman mukaan tie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen lukuun ottamatta Toivakan ja Vaajakosken välille rakennettavaa uutta 21 kilometrin pituista tietä sekä tiejakson eteläpäässä tehtäviä oikaisuja. Tietä levennetään kauttaaltaan, sille rakennetaan kaikkiaan 24 keskikaiteellista ohituskaistaa, ja liittymiä parannetaan. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 75 miljoonaa euroa. Hankkeelle on myönnetty rahoitus valtion talousarviossa vuodelle 2007, ja sen rakentaminen alkaa kesällä 2007 Lusin ja Hartolan välisellä osuudella. Koko hankkeen rakennustöiden on määrä valmistua vuonna 2010. [1]

Valtatie 4 ohittaa Kemin kaupungin nykyisin moottoriliikennetienä, joka Kemin pohjoispuolella muuttuu Tornioon johtavaksi moottoritieksi. Liikenne moottoriliikennetieosuudella sujuu nykyisin kohtuullisen hyvin, mutta tie on liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen. Tiehallinto on laatinut suunnitelman nykyisen moottoriliikennetien muuttamisesta moottoritieksi sekä ohikulkutien jatkamista nykyisen Veitsiluodon liittymän eteläpuolelle. Hankkeen kustannusarvio on 58 miljoonaa euroa. Hankkeelle on myönnetty rahoitus valtion talousarviossa vuodelle 2007. Tien rakentaminen alkaa vuonna 2008, ja sen on määrä valmistua seuraavana vuonna. [2]

Jyväskylän pohjoispuolella lyhyen moottoritieosuuden jälkeen valtatie 4 on kaksikaistaista sekaliikennetietä, jonka liikennemäärät ovat suuret. Tiehallinto suunnittelee tien parantamista moottoritieksi välillä Kirri – Tikkakoski – Vehniä. [3] Jyväskylän seudulla on varauduttu myös nykyisen Vaajakosken ja Jyväksylän välisen moottoritien jatkamiseen Vaajakosken taajaman ohi.

Valtatie 4 ohittaa Oulun kaupungin moottoritienä, ja tien liikenne sujuu pääosin hyvin, joskin liikenne ruuhkautuu ajoittain etenkin Oulujoen ylittävien siltojen kohdalla. Liikennemäärät kasvavat jatkuvasti, ja ennusteen mukaan ilman parantamistoimenpiteitä tie ruuhkautuu tulevaisuudessa pahoin. Tiehallinto ja Oulun kaupungin Tekninen keskus laativat vuonna 2003 kehittämissuunnitelman moottoritien parantamisesta. Suunnitelma koostuu useasta osasta, jotka on suunniteltu toteutettaviksi vuoteen 2020 mennessä. Lopullisessa tilanteessa moottoritie olisi 3+3-kaistainen Kaakkurin (n:o 6) ja Linnanmaan (n:o 12) eritasoliittymien välillä. Lisäksi eritasoliittymiä parannettaisiin muun muassa lisärampeilla, koko tiejaksolle rakennettaisiin muuttuva nopeusrajoitusjärjestelmä ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia parannettaisiin eritasoliittymien yhteyteen rakennettavilla pysäkeillä. Lisäksi tehtäisiin monia pienempiä parannustöitä. Hankkeen kustannusarvio on 46,3 miljoonaa euroa. Toistaiseksi hankkeesta on toteutettu joitakin pieniä osia, kuten ramppiliittymien liikennevaloja. Muilta osin rakentamisaikataulusta tai rahoituksesta ei ole tietoa. [4] Tulevaisuudessa moottoritieosuutta on myös tarkoitus pidentää niin etelä- kuin pohjoispäässä.

Lisäksi nelostielle on rakenteilla tai suunnitteilla useita pienempiä hankkeita, kuten liittymien parantamis- ja ohituskaistojen rakentamistöitä.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Nelostieyhdistys
• Matti Grönroosin sivu valtatiestä 4