Metrinen avaruus
Wikipedia
Metrinen avaruus on matematiikassa joukko, jossa on määritelty pisteiden välinen etäisyys.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Määritelmä
Metrinen avaruus on pari (X,d), missä X on joukko ja kuvaus (ns. metriikka eli etäisyysfunktio), joka kaikilla joukon X alkioilla x, y ja z toteuttaa ehdot
- d(x,y) = 0 jos ja vain jos x = y
- d(x,y) = d(y,x)
(kolmioepäyhtälö).
Metristä avaruutta (X,d) kutsutaan usein vain metriseksi avaruudeksi X, jos käytössä oleva metriikka d on asiayhteydestä selvä. Metrisen avaruuden X alkioita kutsutaan yleensä pisteiksi, ja lukua d(x,y) pisteiden x ja y väliseksi etäisyydeksi.
[muokkaa] Esimerkkejä
- Mielivaltaisessa epätyhjässä joukossa X voidaan määritellä ns. diskreetti metriikka määrittelemällä d(x,y) = 0 jos x = y ja d(x,y) = 1 muutoin.
- Reaalilukujen joukossa pisteiden erotuksen itseisarvo määrittelee (ns. tavallisen reaalisen) metriikan d(x,y) = | x - y | .
[muokkaa] Määritelmiä
[muokkaa] Avoin ja suljettu joukko
Metrisen avaruuden (X,d) x-keskinen r-säteinen avoin kuula B(x,r), missä ja
, on
, ts. niiden pisteiden joukko, joiden etäisyys pisteestä x on pienempi kuin r.
Avaruuden X osajoukkoa G sanotaan avoimeksi joukoksi, jos sen jokainen piste sisältyy johonkin avoimeen kuulaan, joka sisältyy kokonaisuudessaan joukkoon G. Metrisen avaruuden avointen joukkojen kokoelma muodostaa erään X:n topologian, eli jokainen metrinen avaruus on luonnollisella tavalla topologinen avaruus. Avaruuden X osajoukkoa F sanotaan suljetuksi joukoksi, jos sen komplementti on avoin.
[muokkaa] Rajoitettu joukko
Metristä avaruutta (X,d) sanotaan rajoitetuksi, jos on olemassa sellainen säde r > 0, että d(x,y) < r kaikilla . Pienintä tällaista sädettä sanotaan avaruuden halkaisijaksi.
[muokkaa] Pisteen ja joukon etäisyys
Metrisen avaruuden pisteen x ja joukon etäisyys on lyhin etäisyys pisteestä x johonkin joukon A pisteeseen, ts.
.