Sumer

Wikipedia

Katso myös:Sumerin kieli

Sumerilainen patsas joka esittää Lagashin kuningas Gudeaa

Sumer on yksi vanhimmista tunnetuista korkeakulttuureista. Se sijaitsi Eufrat- ja Tigris- jokien laaksoissa Etelä-Mesopotamiassa (nykyisessä Irakissa) noin 3500 eaa.—2000 eaa. Sumerilaiset keksivät muun muassa kirjoitustaidon ensimmäisinä maailmassa, ja he olivat edelläkävijöitä myös rakennustaidon, uskonnon, kirjallisuuden, matematiikan ja sodankäynnin alueilla. Sumerilaiset rakansivat zikkurateja, suuria porrastemppeleitä.

Nykypäiviin sumerilaisesta kulttuurista on säilynyt muun muassa seksagesimaali- eli 60-järjestelmä, jonka vuoksi tunti jaetaan 60 minuuttiin ja ympyrä 360 asteeseen. Lisäksi sumerilaisen uskonnon ja mytologian piirteitä on havaittavissa muun muassa idän suurissa uskonnoissa ja kreikkalaisessa mytologiassa.

[muokkaa] Sumerin maa ja kansa

Suurimman osan historiastaan Sumer koostui monista kaupunkivaltioista, jotka elivät mm. kasteluviljelyllä. Sumerilaisten kotimaa on suunnilleen nykyisten Bagdadin ja Basran kaupunkien välissä Eufratin ja Tigriin jokilaaksoissa Etelä-Mesopotamiassa. Noin 6000-5000 eaa. alue alkoi muistuttaa nykyisenlaista maata jokineen ja väestöä alkoi viimeistään 5500 eaa. siirtyä alueelle, minne 4500 eaa. mennessä oli syntynyt suurehkoja kyläkeskuksia. Väestö oli ubaidilaisia. Tämä alue oli vuonna 3500 eaa. kosteata joensuistoa ja tulvatasankoa. Persianlahti ulottui nykyisen Basran yli muinaisten Urin ja Eridun kaupunkien kohdalle. Koska alueella ei sada tarpeeksi viljan kasvatukseen, kasteluvesi on otettava Eufrat- ja Tigris-joista. Joet tulvivat keväisin, kun lumi sulaa Zagros-vuorilla. Kesäisin taas on armottoman kuumaa, niin että kasvillisuus kärventyy.

[muokkaa] Sumerilaisten alkuperä

Sumerilaisten alkuperä on hämärän peitossa. Heidän uskotaan saapuneen alueelle noin 3500 eaa. (ehkä jo 4500/4000 eaa.) mahdollisesti idästä tai koillisesta ja levittäytyneen alueelle parissa sadassa vuodessa. Maan alkuasukkaina olisi asunut ubaidilaisia ja seemiläisiä, koska joidenkin paikkojen nimissä on havaittavissa jonkin vanhemman kielen jäänteitä. Toisten mielestä sumerilaiset tulivat alueelle paljon aikaisemmin, eli olivat tulvatasangon ensimmäisiä asukkeja. Sumerin kieltä ei voida liittää mihinkään tunnettuun kielikuntaan.

Sumerilaiset kutsuivat maataan nimellä Kengi tai Kengir (ki-en-gi-uri) , "sivistyneiden herrojen maa" (tai Mungen, Nengen eri sumerin murteissa), kieltään nimellä Emegir ja itseään nimellä saggiga, "mustapäät". Nimi Sumeri tulee merkitykseltään tuntemattomasta babyloniankielisestä ilmauksesta Mat Shumeri, "Shumerin maa". Raamatussa on käytetty Mesopotamiasta nimeä Sinearin (Shinar) maa.

[muokkaa] Sumerien kulttuuri

Monet sumerilaiset kulttuurin piirteistä ovat välittyneet jälkipolville, mm. tuntien jako 60 minuuttiin on peräisin sumerilaisesta seksagesimaalijärjestelmästä eli 60-järjestelmästä.

Nuolenpääkirjoituksella tehty kauppakirja Sumerista, 2600 eaa.

Sumerilainen nuolenpääkirjoitus kehittyi kuvakirjoituksesta vuoden 3000 eaa. paikkeilla. Kuvakirjoituksen arvellaan kehittyneen n. 3500 eaa. laskurahoista, joita käytettiin kaupankäynnissä. Ensimmäiset säilyneet asiakirjat olivat temppelin verokuitteja.

Sumerilaisilta on säilynyt kohtalaisesti kirjallisuutta, mm. kertomus Nooasta, Uthapishtim sekä Gilgamesh-eepos joka kertoo sankarikuninkaasta. Tyypillistä sumerilaisella kirjallisuudelle ovat alueelle ominaiset vastakohtaparit esimerkiksi paimen-maanviljelijä.

Sumerissa temppeli oli hallitsevassa asemassa ja sillä oli palkkalistoillaan runsaasti käsityöläisiä. Palkka maksettiin usein luonnontuotteina, mm. ohrana. Arkeologiset kaivaukset ovat esimerkiksi Urista antaneet kuvan siitä, että tavallinen kansa oli köyhää. Rikkaita olivat korkeimmat papit, ylimykset ja suurkauppiaat. Maanviljelijät, joita oli noin 4/5, olivat usein lähes orjan asemassa. Sumerilainen oikeuskäytäntö oli armeliaampi kuin seemiläinen, kostoperiaatetta ei sovellettu, vaan esimerkiksi ruumiinvamman tuottamisesta selvisi sakoilla, tosin isoilla. Myös naisella saattoi olla yhteiskunnassa korkea asema, ja naiset kävivät ansiotöissä esimerkiksi kutomoissa.

Sumer oli harvoin yhden valtikan alla. Maa koostui kaupunkivaltioista, joita johtivat pappiskuninkaat. Sumerilaisten varhaisempia kaupunkikeskuksia olivat Eridu ja Uruk. Myöhempiä olivat mm. Kish, Lagash, Umma ja Ur. Useiden kaupunkien hallitsijaa kutsuttiin nimellä lu-gal, suuri ihminen ja myös "Kishin kuningas" aina Sargoniin asti.

[muokkaa] Maanviljelys, elinkeinot ja kaupungit

Sumerilaiset kävivät kauppaa laajalti lähialueidensa kanssa, kaukaisimmat karavaanit kulkivat aina Välimerelle ja Egyptiin asti. Sumerissa viljeltiin vehnää ja ohraa kasteluviljelynä, ja esim. käsityöläisten palkka maksettiin monesti viljana. Hopeaa käytettiin rahoina. Sumerilaiset painomitat olivat 60-järjestelmän mukaisesti talentti (biltum) noin 30 kg, mina 0,5 kg ja sekeli. Kasteluviljely aiheutti suuren haihtumisen, mikä nosti maaperässä olevan suolat pintaan. Tämä johti mm. vehnänviljelyn vähenemiseen ja ohranviljelyn kasvuun, sillä ohra sietää enemmän suolaa kuin vehnä. Sumerissa oli runsas kutomoteollisuus kaupungeissa, tuhannet naiset tekivät kankaita, joita myytiin muualle Lähi-itään ja lähialueille. Metallista osattiin tehdä taitavasti monenlaisia esineitä aseista juoma-astioihin. Valvottu jokiliikenne kuljetti jopa 30 tonnia lastia yhdessä laivassa kerrallaan, ja aasi oli tärkeä vetojuhta ja ratsastusväline. Virkamiehet ja poliisi valvoivat maata. Temppeli ja palatsi olivat molemmat suuria käsityöteollisuuden omistajia.

[muokkaa] Sumerin kaupunkien matemaattista analyysiä

Arviolta 90% sumerilaisista asui 3000-2000 eaa. kaupungeissa. Kaupunkien arvellaan noudattaneen jakaumaa, jossa vain 1-3 kaupunkia oli todella suuria, noin 8 keskinkertaista ja yhä pienemmät yhä yleisempiä. Suuria, 10 000-15/20 000 asukkaan kaupunkivaltioita oli Sumerin alueella vain noin 20. Näistä Uruk oli varhaisdynastisella kaudella yli 40000 asukkaan kaupunki, kaupungin ala oli 400 ha eli 4 km². Se oli tuon ajan suurin kaupunki. Shuruppakin taulujen mukaan noin 2600 eaa. kaupungin maitten ala oli 4660 km², mikä pystyi tuon aikaisella maanviljelystekniikalla elättämään 30 000-35 000 ihmistä. Esimerkiksi Urissa oli 2100 eaa. 65000 as. ja Egyptin Memfisissä maan yhdistyessä noin 3100 hieman yli 30000.

Ubaid-kaudella ehkä 4500 eaa. Eridussa, joka oli alueen suurin keskus silloin, oli ainakin 4000 as. Ennen 3700 eaa. (4000-3700) varhaisella Uruk-kaudella Eridu oli kasvanut jo 50 ha:n alaan, 6200 - 10000 asukkaan pikkukaupungiksi. Varhaisella keskisellä Uruk-kaudella Uruk oli alaltaan 70 ha. ja Sumerissa oli toinen lähes yhtä suuri kaupunki, Larak.

Kaupunkien kasvu oli melko nopeaa ennen varhaisdynastista kautta, mutta tasaantui sitten, väkiluvun laskettua. Urukin asukasmäärä:

3700 eaa. 14000 as.
3400 eaa. 20000 as.
3100 eaa. 50000 as.
2800 eaa. 80000 as.
2500 eaa. 50000 as.

Monien kaupunkien asukasmäärä kääntyi laskuun Sumerissa 2800 eaa., viimeistään 2500 eaa. jälkeen.

Monet savitauluissa mainitut paikat olivat pienempiä. Maassa saattoi olla viljeltyä, kasteltua maa-alaa 30000 km² (varovaisemmin Sumerin maassa Sipparin eteläpuolella 10000-15000 km²). Jokaisessa talossa asui Urin kolmannen dynastian aikaan 3,5-5 ihmistä, ja asukastiheys oli ainakin 100 as./km², mutta saattoi olla hyvinkin 350 as./km².

Kaupungit tiivistyivät ajan kuluessa, Urissa oli varhaisdynastisella I kaudella ehkä 290 as./ha, Urin III dynastian kaudella 680 as./ha, kun kaupungissa oli 34000 as. Keskimäärin asukastiheys oli muinaisissa kaupungeissa 350 as./ha.

[muokkaa] Sumerin uskonto

Sumerin uskonto oli monijumalainen. Jumalia oli tuhansia, pieniä ja suuria. Toiset jumalat olivat ylitse muiden, vaikka taivaanjumala An oli pikku jumaluuksia tärkeämpi. Monilla paikkakunnilla oli omat paikallisjumalansa. Esim. eläimellä tai kuokalla saattoi olla oma jumalansa. Uskonto oli sumerilaisille tärkeä, rukoiltiin usein. Kuitenkin myös suoranaisesta ateismista on todisteita tuolta ajalta. Jumalia palvottiin erilaisin rituaalein ja juhlin, joista tärkein oli Dumuzin ja Inannan häitä kuvaava uudenvuodenjuhla.

Sumerin uskonnollisissa perinteissä on nähty monia yhtymäkohtia Raamattuun, esimerkiksi kuningas nousi taivaaseen, kuningas oli jumalan poika, kolminaisuus, vedenpaisumuskertomus jne.

Sumerilaisella oli oma luomiskertomuksensa. Kaiken uskottiin saaneen alkunsa alkumerestä, Nammusta. Sumerilaisten pääjumalia olivat An - taivaan jumala, jonka puoliso oli Ki, maa. An oli tärkeä jumaluus, jolle rakennettiin temppeleitä jo varhaisella Uruk-kaudella. An -jumala merkittiin nuolenpääkirjoituksella tähdellä, joka tarkoittaa myös yleisemmin dingir, jumala. An syntyi alkumerestä, Nammusta.

Enlil oli melko ankara ilman ja myrskyn jumala, Enki ystävällinen (Babylonian Ea) makean veden, vaikka nimi tarkoittaa maan herraa. Enlil oli Sumerin korkein jumala. Enlilin puoliso on Ninlil, "Rouva ilma". Enkin puoliso oli Ninki eli Damgalnunna, maan herratar.

Enki kuvataan viisaaksi mieheksi, jonka kuvaamasta ruukusta virtaa Eufrat ja Tigris. Enki oli esim. käsityöläisten ja tiedon jumala. Tunnetuin sumerilainen jumala on Inanna, rakkauden jumala, jonka babylonialainen nimi on Ishtar ja kanaanilainen Astarte. Inannalla, ikivanhalla äitijumalattarella, oli lukemattomia nimiä: Nintu, Ningal, Ninsun, Nisaba, Mah, Ninhursang, Baba, Geshtinanna jne. Jossain vaiheessa jumaluudet kytkettiin taivaankappaleisiin, esim. Venus Inannaan. Astrologinen symboliikka lienee saanut alkunsa Sumerista. Inannan puoliso oli Dumuzi (seemiläisillä Tammuz), paimen, joka muuttui härkäihmiseksi. Härkä on myös vanha neoliittisen ajan jumalhahmo monissa kulttuureissa.

Auringon jumala Utu (Babylonian Shamash) ja kuun jumala Nanna (Babylonian Suena, Sin) olivat myös tärkeitä jumaluuksia. Aurinko kärvensi kesällä kasvillisuuden, mutta ihmiset pitivät häntä auttajana ja oikeuden jumalana. Nanna, kuunjumala oli taas ajan jumala. Kuun jumalan puoliso oli Ningal. Kuunjumalattaren paljonta levisi laajalle Lähi-idässä.

Jumalten ympärille syntyi runsas tarusto. Enki, Enlil ja An koostivat jumalkolminaisuuden. Nergal on kuoleman jumala, jonka nimeä ei saanut edes lausua, ettei houkuteltaisi huonoa onnea. Nergal oli kuumimman keskikesän jumala, jolloin aurinko kärvensi kasvillisuutta. Jotkut kuninkaat korotettiin jumalaksi. Monien kuninkaiden uskottiin nousseet kuoltuaan taivaaseen, esim. Etanan.

[muokkaa] Sumerin vihollisia ja kauppakumppaneita

Sumerin kartta

Sumer kävi laajaa kauppaa esihistoriallisista ajoista lähtien. Merikauppa laajeni huomattavasti noin vuoden 3000 eaa. jälkeen. Kauppareitit ulottuivat tuhansien kilometrien päähän: Bahrainiin, Omaniin, Iraniin, Turkmenistaniin, Intiaan, Egyptiin ja Turkkiin. Tavara kulki karavaanina ja kaisla- ja puualuksilla. Kauppa oli suurliikemiesten käsissä.

Meluhha Intiassa, Induskulttuuri n. vuodesta 2400 eaa.
Aratta Afganistanissa
Dilmun (Telmun), Bahrain. Sama kuin Martu?
Makan (Makkan, Magan) Omanissa
Hamazi Iranissa
Ebla Syyriassa Aleppon lähellä
Amurru lännessä, Arabian niemimaan pohjoisosa tai Syyria
Subartu pohjoisessa (Assyria)
Elam idässä
Egypti
Margianakulttuuri Araljärven tienoilla

... ja monia muita maita, jotka mainitaan savitauluissa, mutta joita ei ole onnistuttu paikantamaan.

[muokkaa] Sumerin historia

Sumerin historian ajoitus ja jaottelukin vaihtelee eri lähteissä. Sumerin historia jaetaan seuraaviin jaksoihin:

Esikeraaminen neoliittinen 8500-7000 eaa., maanviljelyn synty Iranin vuorilla, Palestiinassa, Itä-Turkissa ja Syyriassa
Keraaminen neoliittinen 7000-4000 eaa.
Halaf- ja Samarra-kaudet 6300-5500 eaa., pieniä asutuskeskuksia pohjoisessa ja vuorilla, kasteluviljely Samarra-kaudella itäisessä Pohjois-Mesopotamiassa, minne syntynyt linnoittuja kyliä, joissa on temppeli

Al-Ubaid/Varhais-Uruk/(Keski-Uruk?) 5000-3500 eaa. Asutus siirtynyt etelään, missä kylät kasvoivat. Temppelit kasvoivat ja lopulta suunniteltuja, monimutkaisia temppeleitä. Samaan aikaan voimakas kylien kasvu ja joidenkin kylien kasvu kaupungeiksi.

Uruk-kausi 3500—3100 eaa., kaupungit kasvavat, kirjoitustaito, savenvalajan pyörä, suuria temppeleitä ja kaupunkeja, sumerin sivilisaation synty
- Myöhäis-Uruk 3300-3100 eaa.
Dzemdet-Nasr-kausi 3100—2900 eaa. Urukin imperiumi, päättyi suureen tulvaan?

Varhaisdynastinen I, 2900—2700 eaa. seemiläisten levittäytyminen maahan, Etana kuninkaana n. 2750 eaa.

Varhaisdynastinen II, 2700-2600 eaa. alkupuolella Kishin imperiumi, lopussa Gilgameshin perustama Urukin suurvalta kesti 50 vuotta.

Varhaisdynastinen III, 2600-2350 eaa. Lagashin ja Umman riita, muita vastaavia kiistoja, lopussa Umman Lugalzaggesi yhdisti Sumerin noin 20 vuodeksi. Sargon kukisti Lugalzeggesin.
- IIIa 2600-2450 eaa.
- IIIb 2450-2425 eaa.
- IIIc 2425-2350/2320 eaa.
- IIId 2400-2350 eaa. Urukin dynastia

Akkadin seemiläinen imperiumi n. 2350—2200 eaa., ensimmäinen todellinen imperiumi Sumerissa.
- Uruk-Agade 2350/2300-2260 eaa.
- Agade I 2260-2230 eaa.
- Agade II 2230-2160 eaa.

Gutilaisten hyökkäys maahan Zagros-vuorilta noin 2200 eaa. Maa oli barbaarien vallan alla yli 100 vuotta.

Lagashin nousu noin 2150 eaa.
Urin kolmas dynastia eli Uus-Sumerin imperiumi noin 2110—2000 eaa.

Isin-Larsa-kausi joskus 2000—1800 eaa., Sumerin alueella seemiläisiä pikkuvaltioita

[muokkaa] Varhaiset maanviljelijät

Sumerin historia liittyy yleiseen maanviljelyn syntyyn Lähi-idässä. Viljaa lienee kerätty jo joskus 10 000 eaa. Palestiinassa. Tähän liittyvät ns. Natuf-kulttuuri ja Jerikon ikivanha kaupunki. Vuoteen 7000 eaa. mennessä mm. Zagros-vuorten rinteille Kurdistaniin ja Lorestaniin oli syntynyt maanviljelystä ja karjanhoidosta elantonsa saavia kyliä. Vuohi, lammas ja nauta oli kesytetty, samoin tunnettiin ohra ja vehnä. Vuorten rinteet olivat sateisempia kuin alanko. Keramiikka tuli käyttöön noin 7000 eaa. Varhaisen Mesopotamian kehityksen painopiste näyttää olleen Van- ja Urmiajärvien ja Mosulin välisillä vuorenrinteillä. Peltojen keinokastelu lienee otettu käyttöön alueella, jolla vuotuinen sademäärä vaihtelee vuodesta toiseen ja on viljankasvatuksen rajamailla. Kun ilmasto noin 5500 eaa. muuttui sateisemmaksi, väestö saattoi siirtyä jokien varsille. Etelä-Irakin tulvatasangoilla sadeviljely ei ole mahdollista, ainoastaan keinotekoinen kastelu: kaivetaan kanavia, joilla johdetaan vettä jokien penkereille. Toisaalta taas yläjuoksulla keinokastelu on mahdotonta, joet virtaavat jyrkissä kanjoneissa, ollaan sadeviljelyn varassa.

[muokkaa] Hassuna, Halaf ja Samarra

Pääartikkeli: Hassuna-, Halaf- ja Samarra-kulttuurit

Tällä kaudella linnoitettiin Pohjois-Mesopotamian kyliä, joissa on merkkejä temppeleistä ja kasteluviljeystä. Kehitys kohti sivilisaatiota alkoi. Merkkejä tästä on löydetty ikivanhasta Sawwanin kylästä. Kasteluviljely vaatii suurta työmäärää ja jonkinlaista työnjohtoa.

[muokkaa] Ubaid-vaihe

Pääartikkeli:Ubaid-vaihe

Ubaid-kaudella asutus levisi Pohjois-Mesopotamiasta Etelä-Mesopotamian tulvatasangolle, minne syntyi kasvavia kyliä. Kauden loppupuolella Mesopotamian kulttuuri laajeni jokilaakson ulkopuolelle ehkä kaupan, ehkä sotien kautta. Noin 4500 eaa. suuria keskuskyliä, joiden ympärillä pienempien kylien ryppäitä, ja temppelien kehitys eteni mutkikkaammaksi. Kauden lopulla temppelit sijaitsivat tasanteella, joka ennakoi myöhempää porraspyramidia. Kuppaa käytiin Persianlahdella ja muualla etäämmällä.

[muokkaa] Uruk-kausi

Pääartikkeli: Uruk-kausi

Uruk-kaudella noin 3500 eaa. keksittiin kuvakirjoitus, josta kehittyi myöhemmin nuolenpääkirjoitus n. 3100 eaa. Kylät kasvoivat kaupungeiksi ja Sumerin kaupunkisivilisaatio syntyi. Rakennettiin suuria temppeleitä, joiden koristelu oli mahtava. Tämä kertoo papiston suuresta mahdista, joka heikkeni myöhemmin Mesopotamiassa.

[muokkaa] Dzemdet Nasr -kausi 3100—2900 eaa.

Pääartikkeli:Dzemdet Nasr -kausi

Urukin vaikutus laajeni 3100-2900 eaa. kauas. Merikauppa laajeni kauas, kaupunkivaltiot olivat voimakkaita ja kirjoitus yleistyi huomattavasti.

[muokkaa] Sumerin varhaisdynastinen kausi

Tätä kautta ei tunneta hyvin, koska säilyneet lähteet ovat niukkoja. Varhaisdynastisella kaudella papiston mahti heikkeni, ja palatsin eli kuninkaan mahti kasvoi. Samalla kuningasluetteloissa nähdään ensimmäistä kertaa seeemiläisiä nimiä. Liittyvätkö nämä kaksi asiaa toisiinsa, on vaikea sanoa. Palatsin mahtia on saattanut vahvistaa sankarikuninkaan asema sotapäällikkönä. On kuvaavaa, että vain varhaisina aikoina käytettiin kuninkaasta nimeä "en", pappisruhtinas. Nimi "en" siirtyi myöhemmin ylipapille. Kaupungit kamppailivat toisiaan vastaan. Syntyi lyhytikäisiä, 20—50 vuotta kestäneitä suurvaltoja, joiden kuninkaat esiintyivät Kishin kuninkaina, vaikka olivat toisista kaupungeista. Sodittiin, ryöstettiin, hävitettiin, surmattiin ja orjuutettiin vihollisia. Välillä rakennettiin kanavia ja temppeleitä. Maa oli jakautunut 20—30 kaupunkivaltioon. Uskonnollisena keskuksena oli Enlilin kaupunki Nippur. Monesti joittenkin tiettyjen naapurikaupunkien välillä esiintyi sotia vuosisadasta toiseen. Tähän kauteen liittyy sankareita, kuten Gilgamesh.

[muokkaa] Sumerin varhaisdynastinen kausi I 2900-2700

Mahdollisesti Meskalamdugin ja Akalamdugin Urin kuninkaanhaudat. Joko Dzemdet Nasr tai tämä päättyi suureen tulvaan, joka on antanut aihetta vedenpaisumustaruihin. Kahdeksan "taruhallitsijaa" Sumerin kuningasluettelossa ennen tulvaa. Hallitsijoille annetaan tuhansien vuosien hallitusaikoja kuningasluettelossa - ehkä kerrottu kertoimella. Ensimmäiset historialliset kuninkaat ilmestyvät näkyviin noin 2900-2700.

[muokkaa] Sumerin varhaisdynastinen kausi II 2700—2600 eaa.

Tämä on ns. siirtymäkausi.

Ensimmäinen tulvan jälkeinen dynastia oli Kishin 1. dynastia.

Tähän aikaan liittyvät seuravat tunnetut kuninkaat: Kishin Etana, joka nousi taivaaseen ja vakautti maat, sekä myös samaan Kishin ensimmäiseen dynastiaan kuuluva Enmebaragesi noin 2700 eaa., joka valloitti Elamin. Tiedot tästä dynastiasta ovat kuitenkin hyvin hatarat.

Kishin kuninkuudesta tuli myöhemmin imperiumin toinen nimi: jos joku muu kaupunkivaltio pystyi alistamaan Sumerin, hän saattoi julistautua Kishin kuninkaaksi. Nippur taas oli Sumerin uskonnollinen keskus, jota Kishin kuninkaan täytyi hallita. Kishissä oli huomattavasti seemiläisiä ja Zababa-jumaluus oli luultavasti toinen nimi Ninurta-jumalalle. Enmebaragesi on kuningasluettelosta ensimmäinen, joka näkyy myös piirtokirjoituksissa (kuningasluettelon ulkopuolisissa lähteissä). Hän ja hänen poikansa Agga n. 2680 eaa. olivat Urukin Gilgameshin aikalaisia. Myös Aggan nimi löytyy kirjoituksista. Urukissa (Sum. Eanna, Unug) oli kaksi jumalaa: An, taivaan jumala ja Inanna, rakkauden jumalatar.

Melko pian Etanan hallituskauden jälkeen hallitsi Urukissa Meskiaggasher n. 2800(?) eaa., joka kirjoitusten mukaan nousi vuorille ja meren rantaan valloittamaan tai avasi kauppareitit, nousi taivaaseen kuoltuaan, ja kutsuttiin "Utun (auringon) pojaksi" (vrt. Egypti). Hänen poikansa olivat Enmerkar ja Lugalbanda. Gilgamesh valloitti vanhoilla päivillään Nippurin ja joko hän tai Urnungal Kishin. Lugalkidul n. 2560 eaa. menetti valtikan Kishille.

Urin ensimmäiseen dynastiaan liittyivät Urin kuninkaanhaudat. Niihin haudattiin kuninkaan lisäksi palvelusväkeä, jota uhrattiin kuninkaan kuollessa. Pohjoisessa oli voimakkaita seemiläisiä valtioita mm. Ebla ja Mari.

[muokkaa] Sumerin varhaisdynastinen kausi III 2600—2350 eaa.

Arvioitu Umman kuninkaan Luzalzaggesin valtakunnan laajuus, oranssinpunaisella.

Noin 11 dynastiaa, jotka seurasivat toinen toistaan nopeassa tahdissa, rinnakkaisia, taistelevia kaupunkivaltioita, jälkikäteen laadittu kuningasluettelo ei mainitse kaikkia kuninkaita ehkä poliittisista syistä.

Jaetaan kauteen IIIa ja IIIb n. 2450 eaa. N. 2450 eaa. alkoi Lagashin ja Umman nousu.

Tyypillinen on tämä tapahtumasarja myöhäisen varhaisdynastisenkauden alusta 2570 eaa.: Kishin johtaja oli Urukin vallan alla, kunnes Kishin Mesilim kukisti Urukin. N. 2550 eaa. Mesilimin johtaman Kishin valta ulottui koko Sumerin yli. Pian Urin Mesannepadda (2560—2525 eaa.) kaatoi Kishin ja Urukin.

Noin 2425 eaa. Lagashin Eannatum valloitti koko Sumerin, alistaen Marin ja Elamin. Hieman 2400 eaa. jälkeen Umma, Lagashin vihollinen, valloitti kuningas Lugalzaggesin johdolla Sumerin. Lugalzaggesi väitti valloittaneensa maata Välimerelle asti. Kanavia ylläpidettiin tämän jälkeen muualla kuin Lagashissa, joka oli Umman rajanaapuri ja vanha vihollinen. Valtakunta ulottui ehkä jopa Välimerelle asti. Lugalzaggesin kukisti n. 20 vuoden jälkeen Akkadin Sargon.

[muokkaa] Akkadilaiskausi n. 2330—2200 eaa.

Pääartikkeli: Akkad

Kishissä nousi valtaan vallankaappauksella sotaisa seemiläinen, akkadilainen kuningas Sargon I, joka valloitti Sumerin ja eteni sotaretkillään Eblaan, Syyriaan ja luultavasti Keski-Turkkiin asti. Sargon perusti oman pääkaupunkinsa tuntemattomaan paikkaan Keski-Mesopotamiassa. Naram-Sin, Sargonin pojanpoika, oli myös merkittävä kuningas. Sumer kapinoi monesti Akkadia vastaan. Akkadin viimeisen kuninkaan aikana viholliset ahdistelivat maata.

[muokkaa] Gutilaiskausi n. 2200—2112 eaa.

Gutilaiset olivat raakoja vuoristolaisia, jotka valloittivat Sumerin kymmeniksi vuosiksi. Gutilaisajalta tunnetaan kymmeniä kuninkaita, jotka kukin hallitsivat hyvin lyhyen aikaa. Urukissa ja Lagashissa näyttää olleen gutilaisaikana sumerilaisia kuninkaita. Tänä aikana mm. kirjoitustaidon käyttö tyrehtyi.

[muokkaa] Urin kolmas dynastia eli Uus-Sumeri

Gutilaisten ote maasta alkoi herpaantua. On merkkejä siitä, että Lagash olisi saanut ajettua gutilaiset alueeltaan pois ennemmin kuin muut. Luultavasti myöhäiseen gutilaisaikaan osui Lagashin Gudea, joka rakennutti suuren temppelin. Gudea on saattanut hallita osin samaan aikaan kuin Ur-Nammu. Tästä on vain hatarat tiedot.

Urin Utuhegalin (2119—2112? eaa.) ajettua lopullisesti gutilaiset pois, Urin kuningas Ur-Nammu perusti 2112 eaa. Urin kolmannen dynastian, josta tuli alueellinen suurvalta. Lagash kukistettiin. Samoin itäinen Elam joutui Urin vallan alle ja vielä Assyriakin ajoittain. Syntyi Pax Sumerica (sumerilainen rauha latinaksi). Sen alue käsitti ehkä nykyisen Irakin. Sumerilla oli liittolaisia Iranissa. Uus-Sumerin aikana maa kukoisti varsinkin Shulgin (2095—2045 eaa.) pitkän hallituskauden aikana. Kauppaa käytiin ahkeraan Intian valtamerellä Bahrainin, Omanin ja Intian kanssa.

Noin 2034 eaa. saapui lännestä amorilaisia, jotka kaappasivat vallan monissa kaupungeissa, kuten Lagashissa, joka oli Sumerin vilja-aitta. Urin tuhoon liittyi Isinin hallitsijan Ishbi-Erran vehkeilyt, joissa hän kavalsi Ibbi-Siniltä suuren osan nälänhädästä kärsivän Urukin auttamiseksi tarvittavasta omaisuudesta. Sitten elamilaiset n. 2002 eaa. tulivat muka auttamaan Uria, mutta ottivatkin kuninkaan Ibbi-Sinin vangiksi. Sumerilainen maailmanjärjestys oli särkynyt. Eräs syy Sumerin tuhoutumiseen on ollut viljelystä johtuva maan suolaantuminen.

[muokkaa] Isin ja Larsa

2017—1985 eaa. hallitsi Isiniä Ishbi-Erra, joka oli ollut mukana kukistamassa Uria. Pian Larsa, jonka kuninkaita on ollut jo noin 2020 eaa., siirtyi johtoasemaan ja alkoi valloittaa Isinin maita. Syntyi myös muita paikallisia valtioita, kuten Babylonia. Rim-Sin loi Etelä-Mesopotamiaan valtakunnan n. 1817—1768 eaa. Itään syntyi Eshnunnan valtio.

Kuitenkaan tällä kaudella yksikään kaupunkivaltio ei kehittynyt suurvallaksi. Sumerin aika oli auttamatta ohitse, hallitsijat olivat seemiläisiä. Vallan painopiste Mesopotamiassa oli siirtymässä pohjoiseen Babyloniaan ja Assyriaan. Silti Sumerin kieli säilyi vielä kauan papiston kielenä, "Lähi-idän latinana".

[muokkaa] Katso myös

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Sumer.

[muokkaa] Lähteitä

Armas Salonen: Sumeri ja sen henkinen perintö

[muokkaa] Aiheesta muualla

Geography

Map of The Fertile Crescent

History

The History of the Ancient Near East

Language

Sumerian Language Page, perhaps the oldest Sumerian website on the web (it dates back to 1996), features compiled lexicon, detailed FAQ, extensive links, and so on.
ETCSL: The Electronic Text Corpus of Sumerian Literature has complete translations of more than 400 Sumerian literary texts.
PSD: The Pennsylvania Sumerian Dictionary, while still in its initial stages, can be searched on-line, from August 2004.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../s/u/m/Sumer.html

Luokat: Aasian maantiede | Sumer | Muinainen Lähi-itä