New Immissions/Updates:
boundless - educate - edutalab - empatico - es-ebooks - es16 - fr16 - fsfiles - hesperian - solidaria - wikipediaforschools
- wikipediaforschoolses - wikipediaforschoolsfr - wikipediaforschoolspt - worldmap -

See also: Liber Liber - Libro Parlato - Liber Musica  - Manuzio -  Liber Liber ISO Files - Alphabetical Order - Multivolume ZIP Complete Archive - PDF Files - OGG Music Files -

PROJECT GUTENBERG HTML: Volume I - Volume II - Volume III - Volume IV - Volume V - Volume VI - Volume VII - Volume VIII - Volume IX

Ascolta ""Volevo solo fare un audiolibro"" su Spreaker.
CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Namibia – Wikipedia

Namibia

Wikipedia

Republic of Namibia
Namibian lippu   Namibian vaakuna
lippu vaakuna
Namibian sijainti
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri
Hifikepunye Pohamba
Nahas Angula
Pääkaupunki Windhoek
Muita kaupunkeja Walvis Bay, Swakopmund
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
825 418 km² (sijalla 33)
ei merkittävästi
Väkiluku (2005)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
2 030 692 (sijalla 147)
2,5 / km²
0,59 % (2006)
Viralliset kielet englannin kieli
Valuutta Namibian dollari (NAD)
BKT (2005)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 127
15,78 miljardia USD
7 800 USD
HDI (2003) 0,627 (sijalla 125)
Elinkeinorakenne maatalous 9,3 %,
palvelut 62,9 %,
teollisuus 27,8 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+1
UTC+2
Itsenäisyys
 – Etelä-Afrikasta
 
21. maaliskuuta 1990
Lyhenne
Maatunnus
 

ajoneuvot:
lentokoneet:
Kansainvälinen
suuntanumero
+264
Motto Unity, Liberty, Justice (Yhtenäisyys, vapaus, oikeus)
Kansallislaulu Namibia, Land of the Brave

Namibian tasavalta eli Namibia on valtio Lounais-Afrikassa. Käytöstä poistunut nimitys Ambomaa (englanniksi ja saksaksi Ovamboland) on koskenut lähinnä vain Namibian pohjoisosassa asuneen ovambo-heimon aluetta. Namibian naapurimaita ovat Angola ja Sambia pohjoisessa, Botswana idässä ja etelässä Etelä-Afrikan tasavalta, jonka alaisuudesta Namibia itsenäistyi vuonna 1990.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Namibian alkuperäisasukkaat kuuluvat keräilyllä ja metsästyksellä elävään, busmanneihin lukeutuvaan San-kansaan, joka yhdessä Khoi-paimentolaisten kanssa muodostaa etnisen Khoisan-kieliryhmän maan keski- ja eteläosassa. Maan nykyinen pääväestö koostuu lähinnä pohjoisesta tulleista, bantu-kieliä puhuvista hereroista, ovamboista ja kavangoista.

Berliinissä vuonna 1884 pidetyssä Euroopan mahtimaiden konferenssissa nykyisen Namibian alue annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat vähitellen koko maan haltuunsa, lukuun ottamatta Britannialle kuuluvaa Walvis Bayn aluetta rannikolla. Siirtomaa sai näin nimekseen Saksan Lounais-Afrikka (saks. Deutsch-Südwestafrika).

Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka miehitti maan ja piti sitä hallussaan Kansainliiton mandaatilla toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa.

Marxilainen "Lounais-Afrikan kansanjärjestö" (SWAPO) -nimellä kulkeva sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. Vuonna 1988 Etelä-Afrikka suostui lopettamaan hallintonsa alueella YK:n alueellisen rauhansuunnitelman mukaisesti. Itsenäisyyden Namibia sai vuonna 1990, ja Walvis Bayn alue luovutettiin Namibialle vuonna 1994.

Namibiaa on Suomessa joskus luonnehdittu Suomen siirtomaaksi johtuen Martti Rautasen ja muiden Ambomaalla toimineiden suomalaisten lähetyssaarnaajien sekä Martti Ahtisaaren panoksesta namibialaisen yhteiskunnan syntyyn ja itsenäistymiseen.

[muokkaa] Politiikka

Namibia on monipuoluedemokratia, jossa puolueeksi järjestäytyneellä SWAPO:lla on kuitenkin hyvin vahva asema. Presidentti ja parlamentin 72-jäseninen kansalliskokous valitaan viiden vuoden välein suoralla kansanvaalilla. Parlamentin toisella kamarilla, alueita edustavalla kansallisneuvostolla on lähinnä neuvoa-antava rooli.

Viimeisimmissä parlamenttivaaleissa SWAPO sai 76,1% äänistä ja 55 paikkaa kansalliskokoukseen. Tärkeimmät oppositiopuolueet ovat sosiaalidemokraattinen Demokraattien kongressi (CoD), 9,9% ja 7 paikkaa sekä konservatiivinen Demokraattinen Turnhall-allianssi (DTA), 9,5% ja 7 paikkaa.

[muokkaa] Maantiede

Okavangojoki aivan Angolan rajan tuntumassa.
Okavangojoki aivan Angolan rajan tuntumassa.
Tammikuinen Namibia satelliittikuvassa
Tammikuinen Namibia satelliittikuvassa

Namibia pinnanmuodostumista keskeinen on pohjois-eteläsuuntainen, 1000-2000 metriä korkea keskusylänkö, jonka rannikonpuoleisella kaistaleella avautuu maailman vanhimpiin kuuluva Namibin autiomaa, itäpuolella Kalaharin autiomaa. Namibialle kuuluva Caprivin alue on perua siirtomaa-ajalta, jolloin saksalaiset uskoivat Sambesin olevan purjehduskelpoinen mereltä sisämaahan asti. Namibian korkein vuori Brandberg kohoaa 2606 metrin korkeuteen.

Namibian ilmasto vaihtelee aavikkoilmastosta subtrooppiseen ja on suurimmaksi osaksi hyvin kuivaa ja kuumaa. Keskusylängöllä sadetta saadaan vähän ja epäsäännöllisesti, joten siellä kasvillisuus koostuu pääasiassa hyvin kuivuutta kestävistä, pensassavannille tyypillisistä lajikkeista. Pohjoisessa Ambomaalla sadetta saadaan enemmän, joten siellä tavataan myös palmumetsikköjä.

Namibian pohjoisosassa sijaitseva Etoshan kansallispuisto on eteläisen Afrikan suurimpia luonnonsuojelualueita ja tärkeä luontomatkailukohde.

[muokkaa] Alueet

Namibia jakautuu 13 alueeseen:

[muokkaa] Talous

Kaivostoiminta on tärkeässä roolissa Namibian taloudessa. Maa tuottaa muun muassa timantteja, kultaa, sinkkiä, lyijyä ja uraania. Maataloudella on kuitenkin edelleen suuri merkitys: noin puolet namibialaisista on siitä riippuvaisia, vaikka sen osuus bruttokansantuottesta on suhteellisen pieni. Myös kalastus on tärkeä elinkeino, joskin matkailulla on alati kasvava merkitys Namibian kansantaloudelle.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

Dyynien keskelle muodostunut Dead Vlei
Dyynien keskelle muodostunut Dead Vlei

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Väestöjakauma

Hereronaisia Windhoekissa
Hereronaisia Windhoekissa

Namibian väestöstä 87,5% on mustia afrikkalaisia, 6% valkoisia ja 6,5% värillisiä. Mustista suurin osa kuuluu ovamboihin, joita on n. 50% Namibian koko väestöstä. Muita merkittviä etnisiä ryhmiä ovat kavangot (9%), hererot (7%), damarat (7%) namat (5%), caprivilaiset 4% ja alkuperäiskansa bushmannit 3%.

Valkoisista noin 60 % on afrikaansinkielisiä, 30% saksankielisiä ja 10 % englanninkielisiä. Uskonnollisesti 80–90 % väestöstä on kristittyjä, loput perinteisten afrikkalaisten uskontojen seuraajia. Kristityistä ryhmistä suurin ovat luterilaiset, joita on noin puolet väestöstä. Muita kristillisiä ryhmiä ovat muun muassa katoliset, anglikaanit ja metodistit.

[muokkaa] Media

Namibialaisia sanomalehtiä ovat The Namibian, New Era, Republiken, Allgemeine Zeitung, Windhoek Observer, The Growth sekä The Strifes

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Namibia.

[muokkaa] Lähteet


Static Wikipedia (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu