Zimbabwe

Wikipedia

Republic of Zimbabwe
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Robert Mugabe
Pääkaupunki	Harare (1 485 615 as.) 17° 50' S, 31° 03' E
Muita kaupunkeja	Bulawayo (676 000 as.), Chitungwiza (321 782 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	390 580 km² (sijalla 59) 3 910 km²
Väkiluku (2003)  – väestötiheys  – väestönkasvu	12 576 742 (sijalla 66) 32 / km² 0,51 % (2005)
Viralliset kielet	shona, ndebele, englanti
Valuutta	Zimbabwen dollari, Z$ (ZWD)
BKT (2004)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 101 24 370 miljoonaa 383
HDI (2003)	0,505 (sijalla 145)
Elinkeinorakenne	maatalous 18,1 %, palvelut 57,7 %, teollisuus 24,3 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+2 ei käytössä
Itsenäisyys  – julistautui  – tunnustettiin	1965 (Rhodesia) 1980 (Zimbabwe)
Lyhenne Maatunnus	ZW ajoneuvot: ZW lentokoneet: Z
Kansainvälinen suuntanumero	+263
Motto	Yhtenäisyys, vapaus, työ.
Kansallislaulu	Ngaikomborerwe nyika yeZimbabwe (Siunattu olkoon Zimbabwe)

Zimbabwen tasavalta eli Zimbabwe on pinta-alaltaan 390 000 neliökilometrin suuruinen noin 12 miljoonan asukkaan sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa Sambian, Mosambikin, Etelä-Afrikan ja Botswanan välissä. Ennen vuotta 1980 maan nimi oli Rhodesia.

Zimbabwen pääkaupunki on noin 700 000 asukkaan Harare ja valtiomuoto on tasavalta. Maan presidenttinä on vuodesta 1987 ollut itsevaltaisin ottein hallitseva Robert Mugabe.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Osat 3 Maantiede 4 Väestö 5 Kulttuuri 6 Merkittävimmät luonnonvarat 7 Merkittävimmät vientituotteet 8 Lähteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Zimbabwessa enemmistönä olevat shonat muuttivat Zimbabwen alueelle ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina. 1000-luvulla syntynyt Mwene Mutapan valtakunta oli merkittävä kaupan ja kulttuurin keskus, joka kuitenkin hajosi 1400-luvulle tultaessa.

Buurien tieltä Etelä-Afrikasta väistymään joutuneet ndebelet alistivat shonat vuonna 1837. Vuonna 1895 Zimbabwesta tuli Ison-Britannian siirtomaa nimeltä Etelä-Rhodesia, Cecil Rhodesin mukaan. Pohjois-Rhodesiana tunnettua alue on nykyään Sambia.

Vuonna 1965 valkoisten vähemmistöhallitus julisti Rhodesian itsenäiseksi, mutta jäi vaille kansainvälistä tunnustusta. Ian Smith hallitsi aluksi vuosina 1964–1965 Rhodesiaa brittiläisenä kruununsiirtomaana ja vuodesta 1965 lähtien Rhodesiaa koko sen ensimmäisen itsenäisyyden ajan. Ensimmäisen itsenäisyyden ajan Rhodesia oli valkoisen vähemmistön hallitsema. Maan rotupolitiikka tuomittiin laajasti ja Yhdistyneet kansakunnat julisti sitä vastaan ensimmäiset talouspakotteet. Maan tukijoita olivat lähinnä Etelä-Afrikka ja tuolloinen Portugalin siirtomaa Mosambik, joka itsenäistyi sittemmin vuonna 1975.

Maa luopui itsenäisyydestään vuoden 1979 lopulla tappiollisen sisällissodan kasvettua ja Etelä-Afrikan tuen vähenemisen jälkeen. Rhodesia palasi Ison-Britannian kruununsiirtomaaksi, mutta Robert Mugaben johtaman ZANU-puolueen noustua valtaan helmikuussa 1980 maa julistettiin uudelleen itsenäiseksi Zimbabwen tasavaltana.

Mugaben tullessa pääministeriksi 70 % maan viljelymaasta oli valkoisen vähemmistön hallussa. Myönteisenä pidetyn alkutaipaleen jälkeen Mugaben johtama Zimbabwe on noussut kansainväliseen tietoisuuteen muun muassa valkoisiin kohdistuvista etnisistä puhdistuksista ja rotusorrosta. Valkoisten maanviljelijöiden maita on riistetty ja jaettu mustille. Valkoisten tilojen pakkolunastuksissa- ja häädöissä on ollut mukana Zimbabwen armeija ja epämääräisiä aseellisia joukkoja. Valkoisia ja heidän mustia työntekijöitä sekä heidän perheitään on pahoinpidelty, murhattu ja raiskattu. Valkoisilta anastettuja tiloja on luovutettu tahoille, joilla ei ole kokemusta maanviljelystä, muiden muassa Mugaben hallituksen suosikeille ja sotilashenkilöille. Alun perin Mugabe lupasi antaa valkoisilta riistetyt tilat mustille sisällissodan veteraaneille.

Vuoden 1992 kuivuus johti maan julistamiseen hätätilaan ja maan velkakierteeseen. Vuoden 2005 vaalien jälkeen aloitettiin "Operaatio Murambatsvina", jossa hajotettiin kaupunkien yhteyteen muodostuneet slummit ja laittomat torit, jotka olivat muodostuneet Mugaben vastaisen opposition tukialueiksi.

Maan ruoantuotanto romahti valkoisten entisten tilojen jouduttua rappioille epäonnistuneen maareformin seurauksena, mikä johti ulkomaanvaluuttavarantojen tyrehtymiseen ja hyperinflaatioon, koska maatalous oli maan tärkein vientiala. Zimbabwen ihmisoikeustilanne on synkkä: toisinajattelijoita vainotaan ja tiedotusvälineitä valvotaan. Vuonna 2006 maassa oli maailman korkein inflaatio 1 042,9 prosenttilla vuodessa. Näin ollen maan talous on romahduksen partaalla. Syitä kriisiin ovat koko alueeseen vaikuttava kuivuus, maan HIV/AIDS-epidemia ja maan hintasäännöstely sekä maiden pakkolunastukset.^[1]

[muokkaa] Osat

Zimbabwe on jaettu kahdeksaan provinssiin ja kahteen kaupunkialueeseen, joilla on provinssin status.

[muokkaa] Maantiede

Zimbabwe on sisämaavaltio Etelä-Afrikan, Botswanan, Sambian ja Mosambikin välissä. Luoteisrajalla virtaa Sambesi, jonka patoaltaassa sijaitsee yksi maailman suurimmista tekojärvistä, Karibajärvi. Sambesissa sijaitsee myös suuri turistinähtävyys: Victorian putoukset.

Zimbabwe sijaitsee suurimmaksi osaksi korkealla tasangolla. Idässä on pieni vuoriketju, jolla on myös valtion korkein kohta Inyangani (2 592 metriä).

[muokkaa] Väestö

Zimbabwen tärkeimmät etniset ryhmät ovat shonat (71%) ja ndebelet (16%). Muihin afrikkalaisiin kansoihin kuuluu 11% väestöstä, valkoisia on noin 1%, aasialaisia ja sekarotuisia noin 1%.

Uskonnollisesti Zimbabwessa noin neljännes väestöstä lasketaan kristityiksi ja toinen neljännes perinteisen animistisen uskon harjoittajiksi. Loput uskovat enemmän tai vähemmän kumpaankin uskonnolliseen perinteeseen. Noin 1% väestöstä on muslimeja.

HIV/AIDS on maassa vakava ongelma. Jopa kolmannes aikuisväestöstä on arvioitu HIV-positiiviseksi.

[muokkaa] Kulttuuri

Katso myös: Zimbabwelainen musiikki

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kivihiili
• kupari
• lyijy
• molybdeeni
• uraani
• fosfaatti
• kulta
• bauksiitti
• rauta
• elohopea
• nikkeli

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• tupakka
• elintarvikkeet
• kulta
• tekstiilit

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ http://www.alertnet.org/thefacts/reliefresources/112239842449.htm

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Ulkoministeriön Maailman konflikteja -sivusto