Leningradin piiritys
Wikipedia
| Leningradin piiritys | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa toista maailmansotaa | |||||||
 |
|||||||
|
|||||||
| Taistelijat | |||||||
 Saksa |
 Neuvostoliitto |
||||||
| Komentajat | |||||||
| Wilhelm Ritter von Leeb Georg von Kuechler |
Georgi Žukov Kliment Voroshilov |
||||||
| Vahvuudet | |||||||
| 725 000 | 930 000 | ||||||
| Tappiot | |||||||
| ? | 16 470 pommituksissa ja arviolta 650 000 nälkään. | ||||||
Leningradin piiritys toisessa maailmansodassa kesti 5. syyskuuta 1941 – 8. tammikuuta 1944. Saarron vuoksi 650 000 kaupunkilaista kuoli pelkästään vuonna 1942 nälkään, kylmään, tauteihin sekä Saksan tykistön ja lentopommitusten uhrina.
Saksalaiset etenivät 22. kesäkuuta 1941 alkaneessa Operaatio Barbarossassa ripeästi halki Baltian ja Venäjän läntisen osan aina Leningradin porteille asti.
Saksan pohjoisen armeijaryhmän joukot ylittivät 10. heinäkuuta 1941 Velikajajoen 230 km Leningradin eteläpuolella. Joki oli osa Neuvostoliiton strategista puolustuslinjaa, jota kutsuttiin Stalinin linjaksi. 8. syyskuuta 1941 Wehrmachtin ja SS:n joukot valtasivat Pähkinälinnan Nevajoen suussa Leningradin itäpuolella. Tämä Saksan toimenpide katkaisi viimeisen maayhteyden kaupungin ja Neuvostoliiton maaperän välillä.
Heinä-syyskuussa Suomen armeija valtasi takaisin talvisodassa menettämänsä alueet Kannaksella ja hyökkäsi Itä-Karjalaan. Suomen joukot pysähtyivät vain 20 km Leningradista pohjoiseen. Syyskuussa Saksan pohjoinen armeijaryhmä pääsi etenemään vain vähän Pähkinälinnasta. Se ei saanut yhteyttä suomalaisten Itä-Karjalan miehittäjien kanssa Syvärijoella. Tämä aukko saarrostuksessa jätti noin 100 km Laatokan rantaviivaa puna-armeijan haltuun. Venäläisten puolustuslinja vakiintui asemasotalinjaksi. Marraskuun alussa Leningrad oli lähes kokonaan piiritetty ja rautatie- ja muut huoltolinjat kaupunkiin oli katkaistu, nk. Laatokan elämänlinjaa lukuun ottamatta.
Koko Leningradin väestö organisoitiin linnoittamaan kaupunkia ja tukemaan sitä puolustavia 200 000 sotilasta.
Ruokaa ja polttoainetta toimitettiin kaupunkiin kesäisin veneillä ja talvisin jäätä myöten Laatokan yli. Kaupungin tehtaat ja voimalaitokset pidettiin käynnissä. Kaupungin kaksi miljoonaa asukasta pysyi hädin tuskin hengissä ensimmäisen saarrostustalven yli. Noin miljoona lasta, sairasta ja vanhusta evakuoitiin. Elintarviketilannetta helpottivat seuraavana vuonna kaupungissa viljelty ruoka. Piirityksen seurauksena kuoli luultavasti enemmän ihmisiä kuin Saksan ja Japanin pommituksissa yhteensä.
Hyökkäykset keväällä 1942 helpottivat painetta. Hyökkäys päättyi kuitenkin tappioon ja koko toinen iskuarmeija, komentajanaan Andrei Vlasov, menetettiin huhtikuussa. Kesällä Hitler määräsi marsalkka Erich von Mansteinin tuhoamaan koko kaupungin, mutta ei voinut toimittaa tarpeeksi joukkoja. Syksyn alussa Volkovin rintama oli kaventanut saksalaisten linjan Laatokan rannassa noin 10 kilometriin. Tähän mennessä kaupungista oli jo evakuoitu kaikki ylimääräiset siviilit.
Lokakuussa 1942 Leningradin rintama lännessä ja Volkovin rintama idässä aloittivat massiivisen hyökkäyksen kaupungin vapauttamiseksi. Operaatio Kipinässä Leningradin joukot ja Olhavan rintama kävivät saksalaisten kimppuun 12. tammikuuta 1943 Žukovin koordinoidessa rintamia. Noin viikossa 10 kilometrin kaistale Laatokan rannalla vallattiin. Volvovin ja Leningradin rintamat kohtasivat 18. tammikuuta 1943 avaten maayhteyden piiritettyyn kaupunkiin ja piiritys periaatteessa päättyi. Hyökkäykset eivät kuitenkaan saavuttaneet lisätavoitteita. Huhtikuun jälkeen rintama pysyi paikoillaan vuoden loppuun.
Saksan 18. armeija rakensi Rollbahnin linjan linnoittamalla Leningradin–Moskovan valtatien. Neuvostoliiton valtavan menestyksen kesäoffensiivissa 1943 jälkeen 14. tammikuuta 1944 alkanut talvioffensiivi karkotti saksalaiset moottoritieltä lopettaen 900 päivää kestäneen piirityksen.
19. tammikuuta Hitler määräsi joukot vetäytymään Rollbahn-linjaan ja myöhemmin samassa kuussa 200 km Panther-linjaan Narvan tasalle.
| Sotatoimialueet | Tapahtumat (1939–1942) | Tapahtumat (1943–1945) | Sodan osapuolet | Muuta: |
|
1939: 1940: 1941:
1942: |
1943: 1944:
1945: |
Muut |
Ennen sotaa:
Sodan aikana: Sodan jälkeen: Komentajat: Akselivallat |
