Pori

Pori (ruots. Björneborg) on Suomen 10. suurin kaupunki yli 76 000 asukkaallaan maan länsirannikolla, Selkämeren rannalla ja Kokemäenjoen suulla. Se kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja on osa Satakunnan maakuntaa, jonka maakuntakeskus Pori on. Kaupunki on perustettu vuonna 1558, joten se on Suomen suurimpien kaupunkien joukossa myös yksi vanhimmista.

Merellä on aina ollut läheinen suhde Poriin. Kaupungissa onkin kaksi merkittävää satamaa: Yksi Suomen tärkeimmistä satamista, Porin satama, joka jakautuu kahteen satama-alueeseen; Mäntyluotoon ja Tahkoluotoon, sekä Reposaaren keskuskalasatama. Meriyhteyksien lisäksi Porissa sijaitsee lentoasema, ja kaupunkiin vievät valtatiet 2, 8, 11 sekä 23.

Pori tunnetaan erityisesti Yyterin hiekkarannasta, kansainvälisestä musiikkifestivaalista Pori Jazzista sekä Porin Teatterista. Teatteritoiminta Porissa on ollut vahvaa jo kauan, mistä näyttönä on Porissa toiminut Suomen ensimmäinen suomenkielinen teatteri^[1].

Porin kaupunki on historiansa aikana palanut yhdeksän kertaa. Suomessa vain Oulu on palanut useammin^[2].

[muokkaa] Nimi

Kaupungin nimi Pori on peräisin sen ruotsinkielisen nimen, Björneborgin, loppuosasta borg (linna), joka äännetään samankaltaisesti^[3]. Ruotsinkielinen nimi Björneborg tarkoittaa Karhulinnaa, ja latinalainen nimi Arctopolis Karhukaupunkia. Porista käytetäänkin usein lempinimitystä Karhukaupunki.

[muokkaa] Maantiede

Pori on maa-alaltaan 503,2 neliökilometrin suuruinen. Vesialaa kaupungilla on 550 neliökilometriä, kokonaispinta-alan ollessa näin 1 053,2 neliökilometriä. Vesialueet ovat pääosin merivesiä, sillä sisäveden osuus vesialasta on vain 8,71 neliökilometriä. Porin läpi virtaa Kokemäenjoki, jolla on ollut suurta vaikutusta kaupungin historiaan. Joen virtaamisnopeus kaupungin alueella on vähäinen. Sen suiston katsotaan alkavan Porin keskustan tuntumasta.

Maaperä Porissa ja sen ympäristössä on yleisimmin moreenia, joka on tavallisesti kuusimetsän peittämää. Kaupungin rannikkoseudut ovat alavaa ja tasaista maata, keskikorkeus merenpinnasta on alle kymmenen metriä. Meren lahdet alueella ovat yleensä matalia. Rannikolla on hiekka kasaantunut paikoittain loiviksi dyyneiksi, mikä on nähtävissä Yyterissä, jonka hiekkarannat ovat Suomen kuuluisimpia.

Porin yleisin kivilaji on muualla Suomessa erittäin harvinainen hiekkakivi. Se on levittäytynyt kallioperään tasaiseksi patjaksi, ja se on paksujen irtonaisten maakerrosten peittämää. Porin korkein kohta on puolestaan Ruosniemessä sijaitseva Kukkulakallio, joka kohoaa 36 metrin korkeuteen.

Pori tunnetaan Yyterin hiekkarannasta. Sen alueella menestyy kookas heinäkasvi rantavehnä, joka on myös nimetty Porin nimikkokasviksi.

[muokkaa] Alueliitokset

Reposaaren tuulivoimapuistoa.

Ennen alueliitoksia Porin kaupungin pinta-ala oli 66,1 neliökilometriä, josta 35 neliökilometriä oli maa-alaa ja 31,1 vesialaa. ^[4]

Liitetty alue	Maa-alueen suuruus	Vesialueen suuruus	Alue yhteensä	Vuosi
Osa Porin mlk:sta	0,5 km²	4,2 km²	4,7 km²	1911
Osa Porin mlk:sta	3,0 km²	21,1 km²	24,1 km²	1939
Osa Porin mlk:sta	37,5 km²	2,9 km²	40,4 km²	1941
Osa Ulvilasta	20,5 km²	1,4 km²	21,9 km²	1941
Osa Porin mlk:sta	0,8 km²	0,5 km²	1,3 km²	1960
Porin mlk kokonaan	184,4 km²	19,0 km²	203,4 km²	1967
Lattomeri-Niittymaa	32,0 km²	0,0 km²	32,0 km²	1971
Ahlainen	186,3 km²	100,0 km²	286,3 km²	1972

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Alullepanijana joensuisto

Joella on keskeinen rooli Porin kaupungin synnyssä. Purjehtiminen Kokemäenjoella oli vaikeutunut 1300-luvulta lähtien, ja Kokemäen kauppalan merkitys väheni vähenemistään, kun laivat eivät enää päässeet jokea ylös. 1500-luvulla tilanne kävi jo niin tukalaksi, että Juhana Herttua halusi perustaa uuden, merta lähempänä sijaitsevan satama- ja kauppakaupungin. Ajatus sekä sijainti olivat hyviä, mutta ihmiset puuttuivat. Rauman ja Ulvilan porvarit oli nimittäin määrätty muuttamaan Helsinkiin, joka oli juuri perustettu.

Porvaristo ei kuitenkaan viihtynyt Helsingissä ja useiden anomuksien jälkeen he saivat luvan lähteä takaisin entisille asuinseuduilleen, paitsi ulvilalaiset, joita odotti kotona uusi muuttokäsky. Heidät määrättiin muuttamaan vasta perustettuun Porin kaupunkiin. Juhana Herttua antoi 8. maaliskuuta vuonna 1558 Porin kaupungin perustamiskirjeen, joka kuului näin: "Koska olemme nähneet hyväksi, että meren puolelle olisi rakennettava vahva kauppakaupunki, emmekä Ulvilassa löydä mitään linnoitettavaksi soveltuvaa paikkaa, olemme valinneet toisen paikan Porin luota." Noihin aikoihin Porissa asusti noin 300 vastentahtoista asukasta. He kuitenkin alkoivat nopeasti löytää uuden asuinpaikkansa hyviä puolia, muun muassa edullisen sijainnin.

Juhana Herttua

[muokkaa] Vastaiskujen aikakausi

Porin kaupunki kasvoi ja rikastui, ja sinne rakennettiin kuninkaankartano. Vuoden 1563 lopulla tilanne kuitenkin äkisti muuttui, kun Juhana ja hänen veljensä kuningas Eerik XIV riitautuivat. Porin asukkaat joutuivat tilanteeseen, jossa heidän piti valita Eerikin ja Juhanan väliltä. He hylkäsivät Juhanan, alistuen niin Eerikin alamaiseksi. Eerik oli tyytyväinen, ja antoi porilaisille palkinnoksi vuonna 1564 kaupunki- ja vapaakauppaoikeudet. Kaupungin kehitys näytti erittäin hyvältä, kunnes sen oli tuhota tulipalo 1570-luvulla. Tulipalo tuhosi noin kolmanneksen kaupungista, mutta kaupunki palasi kuitenkin pian takaisin raiteilleen.

1600-luvun alkupuolella Pori oli kasvanut Suomen kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi. Asukkaita oli vajaa tuhat, ja asukasluvun kasvulle ei näkynyt loppua. 1640-luvulla Porin seutua oltiin aikeissa erottaa omaksi läänikseen, mutta tuo aie ei kuitenkaan toteutunut. Se ei kuitenkaan ollut ainoa Porin kokema takaisku tuohon aikaan. Porin pedagogio lopetettiin 1630-luvulla, ja sen oppilaat pakkomuutettiin Turkuun. Pietari Brahe yritti helpottaa kaupungin koulutusvajetta perustamalla sinne triviaalikoulun, mutta tuo arvostettu oppilaitos tuhoutui täydellisesti vuonna 1688. Triviaalikoulu siirrettiin Raumalle ja tilalle avattiin paljon vaatimattomampi pedagogio. Tuon tapahtumasarjan seurauksena Pori ajautui alennustilaan. Pori oli vallattu Suuressa Pohjan sodassa venäläisten toimesta, jotka tuhosivat runsain mitoin kaupungin infrastruktuuria. Rauhan tultua kaupunki alkoi kuitenkin taas toipua, kun se vapautettiin veroista.

[muokkaa] Tehdasteollisuuden esiinmarssi

Keski-Porin kirkko

1700-luvun puolessa välissä Porin väkiluku ylitti tuhannen asukkaan. Pori oli päässyt taas hyvän kehityksen makuun jonka vetureina toimivat muun muassa runsas ulkomaankauppa sekä Porin ja sen lähiseutujen maakauppa. Vientitavaroita olivat muun muassa vilja, karja, pellava ja puutavara. Porilla oli myös mahtava kauppalaivasto jonka laivat kävivät jopa Saksassa asti. Myös tehdasteollisuus nosti noihin aikoihin Porissa päätään ja tupakkatehtaan perustaminen aloittikin teollisen vallankumouksen jonka seurauksena kaupunkiin perustettiin myös värjäyslaitos ja flanellikutomo. Kaupungilla meni siis taas suhteellisen hyvin, kunnes tuli palasi taas kaupunkiin vuonna 1801. Tulipalo tuhosi kaupungin lähes kokonaan, jättäen noin 3000 asukasta kodittomiksi.

Jälleenrakennustyöt aloitettiin nopeasti. Pori oli edelleen taloudellisesti merkittävä kaupunki, laivaliikenne oli merkittävää johtuen sahatavaran ja tervan viennistä. Kauppalaivastosta kehittyi entistä mahtavampi ja 1840-luvulla otettiin käyttöön ensimmäiset höyrylaivat. Mutta ei kestänyt kauaakaan, kun jo tuli palasi taas tuhoamaan kaupunkia 22. toukokuuta vuonna 1852. Tämä tulipalo tuhosi 3/4 Porin rakennuksista, ja köyhät kaupunkilaiset rakensivat tilapäisasuntoja palojätteistä. Kaiken omaisuutensa menettäneet muuttivat kuoppa-asuntoihin, joita he kaivoivat hiekkakankaalle. Kaupungin johtajat saivat tarpeekseen tulipaloista, ja päättivät karkottaa tulipalot Porista nyt lopullisesti. He suunnittelivat uuden keskustan suurine puistokatuineen.

Laivanvarustus ja kauppalaivasto hiipuivat 1800-luvun puolivaiheessa. Osa kaupungin vasta perustetuista tehtaista päätyi konkurssiin, mutta Pori oli kuitenkin muuttunut teollisuuskaupungiksi. Saha-, metalli- ja tekstiiliteollisuus olivat suurimpia työllistäjiä. Vuonna 1900 perustettiin Porin puuvillatehdas. Teollinen toiminta synnytti Poriin äveriään yläluokan, joka valtasi nopeasti Etelärannan rantakorttelit ja niistä muodostuikin varakkaan väen asuinalue. Samalla kuitenkin syntyi entistä köyhempi työväenluokka. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu aiheutti kapinointia, ja 1900-luvulla alussa työväestö alkoikin vaatia parempaa kohtelua.

Suomen sotien jälkeen kaupungin väkiluku nousi nopeaa tahtia. 75 000 asukkaan raja ylitettiin vuonna 1970. Korkein piikki oli 1970-luvun puolivälissä, jolloin Porissa oli yli 80 000 asukasta. Sen jälkeen asukasluku kuitenkin lähti laskuun.

[muokkaa] Kaupunkikuva

G. Th. Chiewitzin suunnittelema Porin nykyinen, empireä edustava asemakaava vuodelta 1852.

Porin kaupunkikuva alkoi kehittyä nykyisen kaltaisekseen vuoden 1852, viimeisen suurpalon, jälkeen, jolloin kaupungista haluttiin tehdä avarampi ja jolloin lääninarkkitehti G.Th. Chiewitz suunnitteli nykyisen asemakaavan keisari Nikolai I:n hyväksyessä sen.

Nykypäivän Porin kaupunkikuvassa sekoittuvat vanhat puutalot, historialliset kivirakennukset sekä modernit kerrostalokompleksit, jotka tosin alkoivat 1960-luvulla valtaamaan tilaa keskustan läheltä purkaen juuri puutaloja altaan, mikä alkoi tuolloin herättää keskustelua kaupunkilaisten keskuudessa.

Merkittävä osa kaupunkikuvaa on kauppojen reunustama Porin pääkadun vuonna 1977 avattu Yrjönkadun kävelykatu, joka on Suomen ensimmäinen kävelykatu, sekä laajat puistokeskittymät. Myös vehreä Kirjurinluoto hiekkarantoineen lähellä keskustaa on tunnistettava osa Poria.

Myöhemmin etenkin kaupungin keskustan ilmeen kohottamista on pidetty tärkeänä, ja Maa-Porin osayleiskaavassa 1993 esiteltiin projekti, joka loisi kaupunkiin erityisen kevyenliikenteen ja palveluiden akselin. Promenadi-Pori, jota nimeä projektista alettiin käyttää vuodesta 1995 lähtien, alkaisi kaupungin pohjoisosista, Toejoen ja Isonsannan kaupunginosien yhteisestä keskustasta entisen Vaasantien päästä ja jatkuisi Isonsannan halki nykyisen yliopistokeskuksen ohi ja Kokemäenjoen ylitse Yrjönkadun kävelykadulle. Kävelykadun toisesta päästä akseli jatkuisi rautatieaseman ja Isonmäen laajan urheilukeskuksen kautta läntisen Porin kaupalliseen keskittymään Turun maantien eli ns. kasitien varteen.

Uusrenessanssia edustava asuinrakennus Signelinna, tunnetaan myös nimellä Newanderin talo. Sen suunnitteli tiettävästi Euroopan ensimmäinen arkkitehtitutkinnon suorittanut nainen, suomalainen Signe Hornborg.

Promenadi-projekti jatkoi jo vuonna 1977 avatun ja Suomessa ensimmäisen pysyvän kävelykadun aloittamaa keskustan uudistamista. Projektin tavoitteena on ollut kaupunkikeskustan säilyttäminen elävänä, viihtyisyyden sekä palveluiden parantaminen ja kevyen ja joukkoliikenteen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden kehittäminen. Keskeisiä katutiloja jaksotettiin tilallisesti uusien rakenteiden kuten katosten, kalusteiden, istutusten ja opasteiden sekä materiaalien, värityksen ja valaistuksen avulla. Projektilla on ollut erityinen vaikutus keskustan viihtyisyyteen. Myös turvallisuus on monin paikoin parantunut. Lisäksi projektin vauhdittamana on syntynyt kävelykadun varteen vuonna 1999 rakennettu musiikki- ja elokuvateatterikeskus Promenadi, Kirjurinluodolta joen etelä- ja pohjoisrannoille kulkevat kävelysillat sekä Raatimiehenluotoon erityisesti Pori Jazzin konserttikäyttöön suunniteltu Delta-areena, joka otettiin käyttöön vuonna 2002. Kaikkineen Promenadi-Pori on ollut kaupungin viimeisten vuosikymmenten merkittävin kaupunkisuunnitteluprojekti, jolla on ollut laaja vaikutus koko kaupungille.

Promenadi-Pori-projekti sai vuonna 1997 Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n vuotuisen palkinnon onnistuneesta arkkitehtuuria ja elävää kaupunkiympäristöä edistäneestä projektista.

Porin arkkitehtuurillisesti näyttävimpiin osiin kuuluvat Etelärannan kiviset uusrenessanssi -tyyliset rantakorttelit, sekä Pohjoispuisto, joka pitää sisällään muun muassa uusklassisen Porin raatihuoneen, jonka on suunnitellut Carl Ludvig Engel sekä August Krookin pääteoksen, Junneliuksen palatsin. Keskustan maamerkkinä toimii myös uusgoottilainen Keski-Porin kirkko.

Karjaranta on yksi Porin nopeimmin kehittyvimmistä kaupunginosista.

[muokkaa] Väestö

Vuoden 2006 lopun tietojen mukaan kaupungin asukasluku on 76 182. Naisia asukkaista on 52 prosenttia, mikä on noin prosentin verran enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Ulkomaalaisia asukkaista on 1,1 prosenttia. Alle 15-vuotiaita kaupungin asukkaista on 15,5 prosenttia. Ikäluokka 15–64-vuotiaat muodostavat väestöstä suurimman osan, 65,7 prosenttia. Yli 65-vuotiaita asukkaista on 18,8 prosenttia.

2000-luvulla syntyvyys on ollut kuolleisuutta alhaisempaa, mutta vuonna 2006 tilanne muuttui ja luonnollinen väestönkasvu oli 27 henkeä. Uusia lapsia syntyi 806, 1,51 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005. Kuolleisuus oli 773 eli 6,42 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2005. Asukasluku lisääntyi 38 ihmisen verran. Kaupunkiin muutti 3 111 uutta ihmistä, kun sieltä pois muutti 3 100 ihmistä.

[muokkaa] Kieli

Pori on yksikielisesti suomenkielinen kaupunki. Vuonna 2005 kaupungissa asui 365 ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvaa ihmistä, mikä on 0,48 prosenttia koko asukasluvusta. Suomi on ollut Porin hallintokieli vuodesta 1905 lähtien. Tuolloin kaupungin asukkaista kuitenkin vielä noin 20 prosenttia oli ruotsinkielisiä. ^[5]

[muokkaa] Asukasluvun kehitys

Porin asukasluku oli huipussaan 1970-luvun puolivälissä, jolloin se oli yli 80 000. Sittemmin asukasluku lähti laskuun, ja on viime vuodet ollut tasaisesti hieman yli 76 000:ssä. 1950-luvulla tapahtunut suuri asukasluvun harppaus voidaan selittää alueliitoksilla.

1910 - 13 482
1910 - 13 981
1920 - 13 928
1930 - 15 966
1940 - 18 230
1950 - 43 306

1960 - 52 542
1970 - 72 983
1974 - 80 443
1978 - 79 815
1980 - 78 405
1984 - 78 933

1988 - 76 789
1990 - 76 357
1994 - 76 561
1998 - 76 357
2000 - 76 010
2004 - 76 152

2005 - 76 191
2006 - 76 153
2007 - 76 211

Lähde vuodet 1910-2004: ^[6]
Lähde vuodet 2005-2007: ^[7]

[muokkaa] Palvelut

Porin kirkkoherranviraston historiallinen rakennus Porin Hallituskadulla, lähellä Etelärantaa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ricardo Björnberg merikapteeni Oscar Heinelle. Se valmistui vuonna 1893. Björnberg suunnitteli etualalla näkyvän pyöreän tornin näyttämään laivan mastolta.

[muokkaa] Koulutus

[muokkaa] Yliopistokoulutus

Kaupungista puuttuu varsinainen yliopisto, koska aikoinaan ajateltiin teollisuuden pitävän kaupungin pystyssä. Poliittisista syistä kaupungin johto ei ollut edes halunnutkaan Poriin yliopistoa "sotkemaan" olemassa olevia valtarakenteita. 1980-luvun teollisen rakennemuutoksen ja 1990-luvun talouslaman myötä tämä suhtautumistapa osoittautui lyhytnäköiseksi ja virheelliseksi. Raskaan teollisuuden hiipumisen jälkeen Porilta puuttui se "veturi", joka yliopiston muodossa oli kaikissa muissa suuremmissa kaupungissa.

Tilannetta yritettiin paikata hakeutumalla yhteistyöhön muiden yliopistojen kanssa. Tässä on jossain määrin onnistuttukin. Vaikka varsinaista "Porin yliopistoa" ei olekaan, kaupungissa on nykyisin laaja-alaista yliopistotason koulutusta.

Yliopistollinen toiminta käynnistyi Porissa vuonna 1983. Tällöin aloitti toimintansa Porin koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa järjestettiin teknillistä ja liiketaloudellista täydennyskoulutusta.

Tänä päivänä Porin yliopistokeskus on viiden yliopiston muodostama, verkostomaisesti toimiva ja monitieteellinen 1200 opiskelijan ja 180 asiantuntijan osaamiskeskittymä. Sitä johtaa Martti Sinisalmi. Yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen teknillinen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Taideteollinen korkeakoulu. Keskuksessa voi opiskella kauppatieteitä, tekniikkaa, yhteiskuntatieteitä, humanistisia tieteitä ja visuaalista kulttuuria.

[muokkaa] Ammattikorkeakoulutus

Porissa sijaitsee vuonna 1997 vakinaisen toimintansa aloittaneen Satakunnan ammattikorkeakoulun eli SAMKin keskus. Yhteensä ammattikorkeakoulussa opiskelee noin 6400 opiskelijaa ja he ovat järjestäytyneet aktiivista opiskelijatoimintaa harjoittavaan opiskelijakuntaan. SAMKilla on kolme toimialaa, joita kaikkia voi opiskella Porin kaupungissa:

Liiketalous, matkailu ja kulttuuri
Sosiaali- ja terveysala
Tekniikka ja merenkulku

Porissa toimii myös Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikkö, jossa voi suorittaa sosionomin ja sairaanhoitajan AMK-tutkinnot. Sosionomin tutkintoon voidaan liittää diakonin virkakelpoisuus, ja vastaavasti sairaanhoitajan tutkintoon diakonissan virkakelpoisuus.

[muokkaa] Muu koulutus

Björneborgs svenska samskolan vanhin osa.

Esiopetukseen Porissa osallistuu vuosittain yli 800 lasta, yli 90% koko ikäluokasta.

Peruskouluopetus on Porissa monipuolista: Kaupungissa toimii kristillinen-, ruotsinkielinen-, urheilupainotteinen- ja steiner-koulu sekä useita tavallisia peruskouluja. Yhteensä niitä on 28. Peruskouluissa opiskelijoita on yhteensä noin 7300.

Lukioita on seitsemän kappaletta, joiden joukkoon mahtuu muun muassa ilmaisupainotteinen, urheilupainotteinen, luonnontiedepainotteinen ja ruotsinkielinen lukio. Lukio-opiskelijoita on yhteensä noin 2500.

1. tammikuuta 2005 Porin Palveluopisto, Porin Tekniikkaopisto ja Porin Metsäopisto yhdistyivät Porin ammattiopistoksi. Toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoaa myös Palmgren-konservatorio, josta valmistutaan musiikkiteknologiksi ja muusikoksi. Ammatillista koulutusta opiskelevia on noin 3000.

[muokkaa] Terveydenhuolto

Porissa toimii Satakunnan keskussairaala sekä Porin kaupunginsairaala, joka tarjoaa kirurgian, sisätautien, geriatrian, yleislääketieteen sekä pitkäaikaissairaanhoidon hoitopalveluja ja tutkimuksia. Porin terveyskeskus on puolestaan jaettu viiteen eri tulosyksikköön: Itä-Porin alue, Keski-Porin alue, Länsi-Porin alue, Pohjois-Porin alue sekä työterveydenhuolto. Terveyskeskus toimii väestövastuuperiaatteella. Kaupunginsairaalan kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevan pääterveysaseman lisäksi lääkärivastaanottotoimintaa on myös neljällä eri sivuterveysasemalla, jotka ovat Otavankadun, Koivulan, Pihlavan ja Ahlaisten sivuterveysasemat sekä vuonna 2005 valmistunut Porin yliopistokeskuksen yhteydessä toimiva Pohjois-Porin terveysasema.

[muokkaa] Liikenne

Porin Mäntyluoto toimii uudemman valtatie 2:n päätepisteenä. Valtatie rakennettiin, kun valtaväyläksi Poriin tarkoitettu entinen valtatie 2, nykyinen maantie 120, ei ollutkaan rakennettavissa Poriin asti maaston monimuotoisuuden vuoksi. Pori toimii myös valtatie 23. sekä valtatie 11. alkupisteenä, ja kaupungin kautta kulkee valtatie 8. Paikallisliikenteen hoitaa pääasiassa Porin Linjat Oy. Sillä on matkustajia vuosittain noin 2,3 miljoonaa.

Porin rautatieasemalta on päivittäin suorat yhteydet Tampereelle. Junaliikenne hoidetaan pääasiassa VR:n taajamajunilla.

Porin satama on yksi Pohjoismaiden suurimpia sahatavarasatamia, Suomen johtavia konttisatamia sekä Pohjanlahden syvin satama (15,3 metriä). Se koostuu kolmesta erillisestä osasta: Mäntyluodosta, Tahkoluodon syväsatamasta sekä öljy- ja kemikaalisatamasta. Porin sataman lisäksi Porissa sijaitsee myös Reposaaren keskuskalasatama. Vuosina 1971-1972 vaasalainen varustamo Vaasanlaivat liikennöi Porista Ruotsin Sundsvalliin Polar Express -aluksella.

Kevyen liikenteen väyliä Porissa on yli 200 kilometriä. Pori onkin oiva pyöräilykohde, sillä maanpinta on lähes kauttaaltaan hyvin tasaista. Suorat pyörätiet ovat muun muassa Yyteriin, jonne on matkaa kaupungin keskustasta noin 18 kilometriä.

Porin lentoasemalta liikennöi Finncomm Airlines. Lentoasema palvelee runsaasti liikematkustajia, ja Pori Jazzien aikaan tilauslentoliikenne on vilkasta. Lentoasemalta on myös suoria lentoja ulkomaiden lomakohteisiin. Vuonna 2005 aseman matkustajamäärä oli noin 60 000. Suomen Ilmailuopisto sijaitsee Porissa, ja se on lentoaseman suurimpia käyttäjiä.

Välimatkoja merkittäviin suomalaisiin kaupunkeihin:

Helsinkiin 237 km
Tampereelle 114 km
Turkuun 139 km
Ouluun 501 km

Lahteen 240 km
Kuopioon 407 km
Jyväskylään 262 km
Lappeenrantaan 388 km

Rovaniemelle 708 km
Kotkaan 354 km
Vaasaan 193 km
Tornioon 632 km

[muokkaa] Kaupunginvaltuusto

Porin raatihuone

Porin kaupunginvaltuustossa on 59 paikkaa. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa annettiin 35 639 ääntä, mikä oli 58,2 prosenttia äänioikeutetuista, joita oli yhteensä 61 622.

Kaupunginvaltuuston nykyisenä puheenjohtajana toimii Kokoomuksen Sampsa Kataja. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on SDP:n Pirkko Peltomo, toinen varapuheenjohtaja Vasemmistoliiton Pekka Välimäki.

Puolue	Äänimäärä	Prosenttimäärä	Paikkamäärä	Muutos
Suomen sosialidemokraattinen puolue	11 553	32,4	20	+1
Kansallinen Kokoomus	8 821	24,8	16	+1
Vasemmistoliitto	7 442	20,9	12	-1
Suomen Keskusta	3 807	10,7	5	-2
Vihreät	1 842	5,2	3	+1
Kristillisdemokraatit	1 363	3,8	2	-1
Paremman Porin Puolesta -ryhmä	612	1,7	1	1

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Karjarannan kaupunginosaa.

Työpaikkojen lukumäärä 34 779 (30.9.2006), työttömyysaste 13,3 % (31.12.2006). Vuonna 2003 noin 8 000 muiden kuntien asukasta työskenteli Porissa, ja 4 300 Porin asukasta työskenteli kaupungin ulkopuolella.

Porin suurimmat työnantajat vuonna 2005, työntekijämäärällä mitattuna:

Porin kaupunki (6 753)
Satakunnan sairaalanhoitopiiri (2 101)
Outokumpu Oy (1 110) (nyk. Luvata)
Kemira Pigments Oy (700)
Technip Offshore Finland Oy (677)
Satakunnan Osuuskauppa (490)
Satakunnan Kirjateollisuus (416)
Sampo Rosenlew & SR Forest (380)
Hollming Works (297)
Metso Oyj (268)
Componenta (258)
Oy Hacklin Stewest Ltd (253)

[muokkaa] Kulttuuri

Porin Teatteri

Porissa on järjestetty vuodesta 1966 lähtien vuosittain Pori Jazz -festivaalit, joka on yksi suurimpia Suomessa järjestettäviä festivaaleja, ja Porissa sekä koko Satakunnassa järjestettävistä tapahtumista tunnetuin. Jazzit sijoittuvat perinteisesti heinäkuulle. Toista suurta kansainvälistä tapahtumaa, kansankulttuurifestivaali Pori Folkia, on Porissa puolestaan järjestetty vuodesta 1999 alkaen. Näiden lisäksi Porissa järjestetään myös muun muassa Lainsuojattomat -teatterifestivaalia.

Teatteritaiteella on Porissa pitkät perinteet, sillä maailman ensimmäinen suomenkielinen ammattiteatteri aloitti toimintansa juuri Porissa vuonna 1872. Nykyisin tuo teatteri kantaa nimeä Suomen Kansallisteatteri, ja sijaitsee Helsingissä. Tunnetuin Porin nykyisistä teattereista on Porin Teatteri, joka muodostettiin vuonna 1961 kun Porin Näyttämö ja Porin Työväen Teatteri yhdistettiin. Sen lisäksi Porissa on useita muitakin teattereita, kuten Rakastajat Teatteri.

Museotarjonnasta Porissa vastaavat Satakunnan Museo ja kansainvälisestikin arvostettu Porin taidemuseo. Satakuntalaista kulttuuriperintöä vaalii Satakunnan Museon alaisuudessa toimivat Korsmanin talo sekä Rakennuskulttuuritalo Toivo. Satakunnan Museon alaisuudessa toimii niin ikään myös satakuntalaista kosteikkoluontoa esittelevä Luontotalo Arkki.

Pori on tunnettu myös lastenkulttuurista ja monet eri kulttuurialan toimijat suuntaavat toimiaan ja palveluitaan lastenkulttuuriin. Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto on aloittanut toimintansa vuonna 2003 ja se kuuluu valtakunnalliseen Taikalamppu -lastenkulttuurikeskusten verkostoon. Keskus koordinoi osaltaan koko Satakunnan alueen lastenkulttuurityötä. Muita lastenkulttuurin merkittäviä toimijoita ovat muun muassaSatakunnan Elävän Kuvan keskus SEKK ja Kulttuuritalo Annankatu 6 eli Annis. Kuvataiteen taiteen perusopetusta antaa Porin lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Tanssitaiteen taiteen perusopetusta antaa Tanssikoulu Liisa Nojonen ja musiikin taiteen perusopetusta Palmgren-konservatorio.

Porissa toimii myös sen kaupunginorkesteri Pori Sinfonietta. Itse orkesteritoiminta Porissa alkoi jo vuonna 1877. Sinfoniettan konsertit pidetään pääosin vuonna 1999 valmistuneessa Promenadikeskuksessa. Se sijaitsee Porin ydinkeskustassa, pää- ja kävelykatu Yrjönkadun varrella. Se vastaa myös Porin elokuvatarjonnasta, sillä samassa rakennuksessa toimii Finnkinon viisi salia käsittävä elokuvateatteri.

[muokkaa] Urheilu

Porissa toimii Suomen vanhin urheiluseura, vuonna 1856 perustettu purjehdusseura Segelföreningen i Björneborg (BSF). Sen kotisatama sijaitsee Mäntyluodon kaupunginosassa, Kallon saarella.

SM-liigassa Poria edustaa jääkiekkojoukkue Porin Ässät. Se on voittanut Suomen mestaruuden kaksi kertaa; vuosina 1971 ja 1978. Se perustettiin vuonna 1967, kun vuonna 1965 mestaruuden voittanut Porin Karhut ja 1967 mestaruutta juhlinut Rosenlewin Urheilijat-38 yhdistettiin. Ässien jäähallina toimii 6 443-paikkainen Isonmäen jäähalli, joka alun perin, vuonna 1964 rakennettiin tekojääradaksi. Se katettiin vuonna 1971.

Jalkapallossa Poria on edustanut menestyksekkäimmin 1934 perustettu FC Jazz, joka on voittanut Veikkausliigan mestaruuden kaksi kertaa, vuosina 1993 sekä 1996. Seura hakeutui konkurssiin vuonna 2005. Naisjalkapalloilua Porissa edustaa Nice Futis, joka pelaa 1. divisioonassa. Porin Palloilijat taasen pelaa Kakkosen B-lohkossa.

Muita porilaisia urheiluseuroja on muun muassa pesäpallojoukkue Pesäkarhut, salibandyjoukkueet SBS Pori ja FBT Pori, kaukalopallojoukkue Porin Kärpät, jalkapallojoukkue Musan Salama, sekä amerikkalaista jalkapalloa 1. divisioonassa pelaava Pori Bears.

[muokkaa] Tunnettuja nykyisiä ja entisiä porilaisia

Porin etelärantaa

Matti Alamäki, autourheilija
Akseli Gallen-Kallela, syntyjään Porista, Juseliuksen mausoleumin freskojen suunnittelija
Eino Grön, tangolaulaja
Kelpo Gröndahl, painin olympiavoittaja ja kansanedustaja
Samuli Edelmann, näyttelijä ja laulaja
Leena Harkimo, kansanedustaja
Kari Hotakainen, kirjailija
Kaarlo Kangasniemi, painonnoston olympiavoittaja
Eija Kantola, iskelmälaulaja
Aurora Karamzin, sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja
Jyri Kjäll, nyrkkeilyn olympiamitalisti
Veli-Pekka Ketola, jääkiekkoilija ja valmentaja
Antti Heikkilä, entinen jääkiekkoilija
Timo Koivusalo, näyttelijä, muusikko ja elokuvaohjaaja
Marja-Leena Kouki, näyttelijä
Maria Kuusiluoma, näyttelijä
Kari Levola, kirjailija, Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja
Olli Lindholm, Yö-yhtyeen laulusolisti ja johtohahmo
Ilkka "Danny" Lipsanen, iskelmälaulaja, musiikkineuvos.
Mira Luoti, PMMP-yhtyeen toinen laulaja
Pertti Neumann, Dingon laulusolisti ja johtohahmo
Joni Nyman, nyrkkeilyn olympiamitalisti
Selim Palmgren, säveltäjä ja pianisti
Lasse Pihlajamaa, haitarimuusikko ja -kehittäjä
Marjatta Raita, näyttelijä
Henry Saari, aikuisviihdeammattilainen
Eetu Salin, työväenliikkeen alkuaikojen vaikuttaja
Juha Seppälä, kirjailija
Antti Sumiala, entinen maajoukkuejalkapalloilija ja Veikkausliigan maalikuningas kaudelta 1993
Leo-Pekka Tähti, paralympialaisten kaksinkertainen kultamitalisti
Jorma Uotinen, tanssija
Tero Vaara, Mamba-yhtyeen johtohahmo

Osa listatuista on viettänyt Porissa vain varhaislapsuutensa.

[muokkaa] Tutustumiskohteita

[muokkaa] Rakennuksia

Juseliuksen mausoleumi

[muokkaa] Kirkot

[muokkaa] Paikkoja

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

	Bremerhaven, Saksa, vuodesta 1967
	Eger, Unkari, vuodesta 1973
	Kołobrzeg, Puola, vuodesta 1975
	Mâcon, Ranska, vuodesta 1990
	Porsgrunn, Norja, vuodesta 1956
	Riika, Latvia, vuodesta 1965
	Stralsund, Saksa, vuodesta 1968
	Sundsvall, Ruotsi, vuodesta 1940
	Sønderborg, Tanska, vuodesta 1952