Pakila

Wikipedia

Pakila
Baggböle

Helsingin alueellinen jako

Kaupunginosa nro

Suurpiiri

Pohjoinen suurpiiri

Pinta-ala

4,08 km²

Väestö

- Väkiluku

9 805 (1.1.2004)

- Väestötiheys

2 403/km²

Postinumerot

00660, 00680

Osa-alueet

Länsi-Pakila, Itä-Pakila

Lähialueet

Oulunkylä, Kaarela, Tuomarinkylä, Pukinmäki

Pakila on myös kylä Myrskylän kunnassa.

Pakila (ruots. Baggböle) on Pohjois-Helsingin pientalovaltainen kaupunginosa, jonka asukasluku on vajaat 10 000. Alue jaetaan tavallisesti Länsi-Pakilaan (noin 6500 as.) ja Itä-Pakilaan (noin 3300 as.), joita erottaa toisistaan Tuusulanväylä.

Pakilaa rajaavat pohjoisessa Paloheinä ja Torpparinmäki, idässä Vantaanjoki (jonka toisella puolella on Pukinmäki), etelässä Oulunkylä ja Maunula ja lännessä Pirkkola sekä Keskuspuisto (jonka toisella puolella on Maununneva). Kehä I kulkee Pakilan halki jakaen sen suunnilleen yhtä suureen etelä- ja pohjoisosaan.

Pakila liitettiin Helsinkiin Helsingin suuressa kuntaliitoksessa 1946.

[muokkaa] Pakilan historiaa

Pakilan historia on Helsingin lähiöksi varsin pitkä ja myös suhteellinen dramaattinen. Vaikka väestörakenne nykyään on hyvin keskiluokkainen, tilanne ei aina ole ollut samanlainen: köyhän työväestön osuus Pakilan asujaimistosta oli aiemmin merkittävä. Kun 1970-luvulta lähtien yli 40 prosenttia pakilalaisista on äänestänyt kokoomusta, 1950-luvulla suurin puolue oli SKDL samoin 40 prosentin kannatuksella.

Ns. luokkataistelu kosketti Pakilaa aikoinaan voimakkaasti: Vuonna 1918 Tammisaaren vankileireillä oli monia pakilalaisia. 1930-luvulla valtiovalta lakkautti monet pakilalaiset työväenyhdistykset, jotka edustivat pääasiassa työväenliikkeen vasenta äärilaitaa, kuten urheiluseura Pakinkylän Veljet ja työväenyhdistys Salaman. Pakilan työväentalo takavarikoitiin.

Työväestön asutus Pakilaan oli syntynyt 1900-luvun alussa osuuskuntamuotoisena: osuuskunnat Elo, Lepola ja Alku ostivat maata Pakinkylän talollisilta. Mutta Pakila ei vuosisadan alussakaan ollut pelkästään työväestön asuma-aluetta. Ennen työväen asutusta Pakilaan oli jo syntynyt ns. paremman väestön huvilayhteisö 1800-luvun loppupuolella. Ennen sitä Pakila oli Helsingin pitäjän (nyk. Vantaan) kokonaan ruotsinkielinen kylä Baggböle.

Maalaiskylä Baggbölessä oli 1800-luvulla neljä taloa: Erikas, Murmästars, Lantmästars ja Prästbacka. Asukkaita oli nelisenkymmentä. Ensimmäinen suomenkielinen asukas rakennusmestari Villehard Taipale muutti Pakilaan vuonna 1902. Pakinkylä oli kuitenkin jo vuonna 1920 yksi harvoja Helsingin pitäjän suomalaisenemmistöisiä kyliä.

Pakilan asukasluku kasvoi huvila-asutuksen ja työväen asutuksen myötä 1800-luvun lopusta lähtien mutta oli vuonna 1900 vasta 118. Vuonna 1920 se oli kuitenkin jo 1279. Pakilan asutus on Helsingin nykyisistä esikaupungeista vanhimpia.

Vuonna 1947 Pakila vastaanotti merkittävän määrän Karjalan siirtolaisia. Nykyisen Kehä I:n etelä- ja pohjoispuolelle syntyi rintamamiestaloalue. (Termi "rintamamiestalo" on osittain harhaanjohtava, koska alkuperäinen asutus muodostui ensi sijassa siirtolaisista ei pelkästään rintamamiehistä. Termillä "rintamamiestalo" tarkoitetaankin talotyyppiä.) Alue on säilynyt yhtenäisenä ja hyvin hoidettuna.

1960-luvun lopussa Pakilassa alkoi seuraava suuri murros, kun vanhoja puolen hehtaarin tontteja alettiin jakaa pienemmiksi rivitalo- tai omakotitonteiksi. Samalla väestö alkoi nopeasti keskiluokkaistua. Sama ilmiö tapahtui toki muissakin vanhoissa työläisten asuttamissa esikaupungeissa, mutta ilmiö oli ehkä tyypillisimmillään Pakilassa ja sai nimen "pakiloituminen".

Pakilan kohdalla, Kehä I - tieosuudella Malmin ja Pukinmäen välillä tapahtui aamupäivällä 17.1.2007 onnettomuus, jossa vaarallista kemikaalia kuljettaneesta ajoneuvoyhdistelmästä valui myrkyllistä ainetta tielle. Tieosuus Malmin ja Pukinmäen välillä oli suljettu useita tunteja. Perävaunusta valui maahan joitain satoja litroja erittäin herkästi palavaa, väritöntä, pistävänhajuista ja myrkyllistä butyyliakrylaattia. Aine on II-myrkkyluokan ainetta. Myrkky voi aiheuttaa silmien, hengitysteiden ja ihon ärsyyntymistä. Yhdistelmän kuljettaja sai onnettomuudessa roiskeita aineesta ja hänet vietiin sairaalaan tutkittavaksi. Lähialueiden asuintaloja ei evakuoitu. Viileä sää helpotti pelastustoimia, sillä butyyliakrylaatti ei päässyt vallitsevassa lämpötilassa höyrystymään, jolloin se ei ole niin haitallista. Poliisin mukaan onnettomuus johtui siitä, että perävaunun säiliön sauma petti tuntemattomasta syystä kokonaan.

[muokkaa] Elinkeinoelämä

Pakilalaiset ovat tyypillisesti käyneet työssä Helsingissä vaikkakin varsinkin Itä-Pakilassa on myös teollisuutta ja muuta yritystoimintaa. Pakilan omista elinkeinoista kannattaa mainita varsinkin puutarhanhoito. Puutarhanhoitoa harjoitettiin jo 1800-luvulla läheisessä Tuomarinkylän kartanossa, ja Pakinkylään syntyi myös kauppapuutarhoja 1900-luvun alusta. Vuonna 1937 kauppapuutarhoja oli peräti viisi, mutta vielä 2000-luvulla Pakilassa toimii edelleen pitkät perinteet omaava Kokkosen puutarha.

Kauppapuutarhojen lisäsi Pakilassa on myös harrastepohjaista puutarhatoimintaa. Itä-Pakilassa sijaitsee kaksi siirtolapuutarhaa: vuonna 1946 perustettu Pakilan siirtolapuutarha sekä vuonna 1977 perustettu Klaukkalanpuiston siirtolapuutarha. Siirtolapuutarha-alueiden läheisyydessä on myös viljelyspalstoja vuokrattavana. Moni pakilalainen omakotitalon omistaja tai rivitalon asukas on myös innokas harrastajapuutarhuri.

[muokkaa] Pakilan nähtävyyksiä

Pakilan työväentalo ja nuorisotalo Lepolantie 19.

Pakilan vanha Elanto Lepolantie 17.

Pakintalo Etupellontie 2

Pakilan nähtävyyksiä ovat mm. kirkko, ala-aste Halkosuontiellä, työväentalo Lepolantiellä, Lepolantien vanha Elanto, suurehko joukko vanhoja porvarishuviloita sekä kaunis ja lähes yhtenäinen rintamamiestaloalue.

[muokkaa] Pakilan kirkko

Pakilan Hyvän Paimenen kirkko on rakennettu alun perin vuonna 1950 - sen suunnitteli arkkitehti Yrjö Vaskinen. Kirkon laajennuksen ja peruskorjauksen on suunnitellut akateemikko Juha Leiviskä. Uusi kirkko vihittiin käyttöön 1.12.2002. Kaikkiaan kirkkosaliin mahtuu kerralla 550 ihmistä.

[muokkaa] Pakilan työväentalo

Pakilan työväentalo on huvila, jonka Pakilassa toimineet työväenliikkeen äärivasemmistolaista haaraa edustaneet työväenyhdistykset ostivat käyttöönsä vuonna 1917. Työväentalo oli 30-luvulla valtion takavarikoimana ns. kommunistilakien nojalla.

Nykyään rakennus toimii pääasiassa Pakilan nuorisotalona, mutta jossain määrin myös työväentalona. SKP pitää talossa satunnaisesti tilaisuuksiaan.

[muokkaa] Länsi-Pakilan ala-aste

Länsi-Pakilan nykyinen ala-aste on arkkitehti Jorma Järven suunnittelema ja valmistui 1954. Se on säilynyt harvinaisen hyvin alkuperäisessä muodossaan.

[muokkaa] Kansantie 34

Kansantie 34:ssä on entinen maalaistalo, joka on 1900 siiretty tälle paikalle ja jossa on toiminut myös Pakilan ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu vuodesta 1904 vuoteen 1906.

Talo on ollut vuodesta 1906 samalla suvulla.

[muokkaa] Huvila Papinmäentie 31

Rakennuksessa toimii nykyään lasten päiväkoti. Rakennuksen on piirtänyt Lars Sonck.

[muokkaa] Rakennukset Alkutie 88

Rakennukset ovat 1900-luvun alusta.

[muokkaa] Rakennukset Papinmäentie 41 ja 43

Rakennukset ovat 1900-luvun alusta.

[muokkaa] Pakintalo

Pakintalo Etupellontie 2:ssa on Pakilan kotiseututalo, jonka Helsingin kaupunki omistaa ja jota Pakila-seura isännöi. Pakintalo on 1700-luvulla rakennettu maalaistalo alkuperäiseltä nimeltään Erikas.

[muokkaa] Linnoitukset

Eri puolilla Pakilaa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia vallihautoja ja tuli- ja tähystyspesäkkeitä. Ne ovat osa Puotinkylän lahdelta Mellunkylän, Pakilan ja Leppävaaran kautta Tapiolaan ulottuvaa ulointa kolmatta linnoitusvyöhykettä.

Kolme linnoitusvyöhykettä muodostivat yhdessä ns. Krepost Sveaborgin maarintaman eli Helsingin maalinnoituksen.

Helsingin viralliset kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin

Läntinen suurpiiri: 15. Meilahti | 16. Ruskeasuo | 18. Laakso | 29. Haaga (Etelä-Haaga; Kivihaka; Pohjois-Haaga; Lassila) | 30. Munkkiniemi (Vanha Munkkiniemi; Kuusisaari; Lehtisaari; Munkkivuori; Niemenmäki; Talinranta) | 32. Konala | 33. Kaarela (Kannelmäki; Maununneva; Malminkartano; Hakuninmaa) | 46. Pitäjänmäki (Pajamäki; Tali; Reimarla; Marttila; Pitäjänmäen teollisuusalue)

Pohjoinen suurpiiri: 28. Oulunkylä (Pirkkola; Maunula; Metsälä; Patola; Veräjämäki; Maunulanpuisto; Veräjälaakso) | 34. Pakila (Länsi-Pakila; Itä-Pakila) | 35. Tuomarinkylä (Paloheinä; Torpparinmäki; Tuomarinkartano; Haltiala)

Koillinen suurpiiri: 36.Viikki (Viikinranta; Latokartano; Viikin tiedepuisto; Viikinmäki) | 37. Pukinmäki | 38. Malmi (Ylä-Malmi; Ala-Malmi; Pihlajamäki; Tattariharju; Malmin lentokenttä; Pihlajisto) | 39. Tapaninkylä (Tapaninvainio; Tapanila) | 40. Suutarila (Siltamäki; Tapulikaupunki; Töyrynummi) | 41. Suurmetsä (Puistola; Heikinlaakso; Tattarisuo; Jakomäki)

Itäinen suurpiiri: 45. Vartiokylä (Vartioharju; Puotila; Puotinharju; Myllypuro; Marjaniemi; Roihupellon teollisuusalue; Itäkeskus) | 47. Mellunkylä (Kontula; Vesala; Mellunmäki; Kivikko; Kurkimäki) | 54. Vuosaari (Keski-Vuosaari; Nordsjön kartano; Uutela; Meri-Rastila; Kallahti; Aurinkolahti; Rastila; Niinisaari; Mustavuori)