Herttoniemi

Wikipedia

Herttoniemi
Hertonäs

Helsingin kartta jossa Herttoniemi korostettuna

Helsingin alueellinen jako

Kaupunginosa nro

Suurpiiri

Kaakkoinen suurpiiri

Pinta-ala

6,06 km²

Väestö

- Väkiluku

27 347 (2004)

- Väestötiheys

4 455/km²

Postinumerot

00800, 00810, 00811, 00820

Osa-alueet

Länsi-Herttoniemi, Roihuvuori, Herttoniemenranta, Herttoniemen teollisuusalue

Lähialueet

Kulosaari, Tammisalo, Marjaniemi, Laajasalo, Itäkeskus, Viikki

Herttoniemi (ruots. Hertonäs; puhekielessä myös Hertsika) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen, Porolahden ja Strömsinlahden rannalla. Herttoniemi-Seuran internet sivusto: www.herttoniemi.fi

[muokkaa] Historia

Herttoniemen alueen kartta. Kartta on osa Kalmbergin kartaststa vuodelta 1855

Asutus Herttoniemen alueella on vanhaa. Herttoniemen metroaseman läheltä löytyy yksi Helsingin säilyneistä pronssikautisista haudoista ja Herttoniemen kylä oli Helsingin pitäjän vanhimpia. Herttoniemen kartano on Itä-Helsingin vanhin ja se oli Jägerhorn-suvun hallussa jo 1500-luvulla.

Kun Viaporin rakennustöitä johtanut kreivi Augustin Ehrensvärd osti tilan 1752, kartanon alueet ulottuivat idässä Puotilaan ja pohjoisessa Malmille ja Viikkiin. Myös nykyisen Myllypuron alue kuului Ehrensvärdin tilaan. Myöhemmin Herttoniemen kartanon omisti Ruotsinsalmen II taistelun sankari (1790) ja Viaporin Ruotsin vallan ajan viimeinen komendantti Carl Olof Cronstedt. Alueella on myös Strömsin kartano. Herttoniemen alueella ovat asuneet mm. kirjailijat F.E. Sillanpää ja Arvo Turtiainen sekä tasavallan presidentti Tarja Halonen nuoruudessaan.

Herttoniemessä on säilynyt nähtävissä osa Helsinkiä ympäröivistä, ensimmäisen maailmansodan aikaisista maalinnoituksista.

Alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1946. Liitosalueille ruvettiin rakentamaan uudenlaisia asuinalueita, joista Herttoniemi oli ensimmäinen ja suurin.

[muokkaa] Herttoniemen nimistöstä

Herttoniemen nimi on nykyisin ruotsiksi Hertonäs, mutta vuonna 1548 nimi esiintyi muodossa Hertones ja hieman myöhemmin muodoissa Hertugnäs ja Hertognes. Vuonna 1405 Porvoon käräjillä on ollut lautamiehenä rälssimies Laurens Hertoghe. On arveltu, että hän on nauttinut verovapautta aluella olleista tiloista ja näin antanut alueen tiloille oman nimensä. Suomenkielinen nimi esiintyi vielä 1950-luvulla myös muodossa Herttuaniemi.

Länsi-Herttoniemen nimistö noudattaa kahta teemaa, jotka ovat suomalaisiin eläimiin liittyvät nimet, kuten Susitie, Karhutie ja Hirvitie tai hiihtoon liittyvät nimet, kuten Hiihtomäentie, Mäenlaskijantie ja Hiihtäjäntie. Roihuvuoressa valtaosa nimistöstä on taas satuaiheita kuten Punahilkantie, Keijukaisenpolku tai Satumaanpolku. Herttoniemen teollisuusalueella taasen katujen nimistö liittyy pääasiassa ammattinimikkeisiin kuten Sahaajankatu, Mekaanikonkatu ja Konemestarinkatu.

Herttoniemen rannan nimistö on hyvinkin sekalaista eikä noudata oikein mitään teemaa. Herttoniemen alueella on vielä Herttoniemen kartanoon liittyvien henkilöiden nimiä kuten Abraham Wetterin tie, Johan Sederholmin tie ja Cronstedtin ranta.

[muokkaa] Nykypäivä

Nykyään niemellä sijaitsee Herttoniemen kaupunginosa, johon virallisesti kuuluvat Länsi-Herttoniemen, Herttoniemenrannan ja Roihuvuoren (ent. Itä-Herttoniemen) alueet, sekä näiden välissä oleva Herttoniemen teollisuusalue, jolla on yli 5000 työpaikkaa. Myös Tammisalon kaupunginosa kuuluu Helsingin aluejaossa Herttoniemen peruspiiriin, jonka asukasluku on yhteensä noin 27 000 (2003).

Herttoniemen alueella on kaksi metroasemaa (Herttoniemi ja Siilitie) ja kolmatta on suunniteltu Roihupellon ja Roihuvuoren rajalle Itäkeskuksen ja Siilitien väliin. Alueen maamerkkinä toimii Roihuvuoren vesitorni.

[muokkaa] Kuvia Herttoniemestä

Herttoniemen kartanon päärakennus	Alueen toisen kartanon Strömsin kartanon päärakennus, jossa toimii nykyisin Helsingin kuvataidekoulu.	Herttoniemen kirkko	Eränkävijäntori Länsi-Herttoniemessä
Roihuvuoren vesitorni	Rintamamieskerrostalo Roihuvuoressa entisessä Itä-Herttoniemessä	Kiikkujat patsas Roihuvuoressa	Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha
Siilitien aluetta Länsi-Herttoniemessä

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Herttoniemi.

Helsingin viralliset kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin

Läntinen suurpiiri: 15. Meilahti | 16. Ruskeasuo | 18. Laakso | 29. Haaga (Etelä-Haaga; Kivihaka; Pohjois-Haaga; Lassila) | 30. Munkkiniemi (Vanha Munkkiniemi; Kuusisaari; Lehtisaari; Munkkivuori; Niemenmäki; Talinranta) | 32. Konala | 33. Kaarela (Kannelmäki; Maununneva; Malminkartano; Hakuninmaa) | 46. Pitäjänmäki (Pajamäki; Tali; Reimarla; Marttila; Pitäjänmäen teollisuusalue)

Pohjoinen suurpiiri: 28. Oulunkylä (Pirkkola; Maunula; Metsälä; Patola; Veräjämäki; Maunulanpuisto; Veräjälaakso) | 34. Pakila (Länsi-Pakila; Itä-Pakila) | 35. Tuomarinkylä (Paloheinä; Torpparinmäki; Tuomarinkartano; Haltiala)

Koillinen suurpiiri: 36.Viikki (Viikinranta; Latokartano; Viikin tiedepuisto; Viikinmäki) | 37. Pukinmäki | 38. Malmi (Ylä-Malmi; Ala-Malmi; Pihlajamäki; Tattariharju; Malmin lentokenttä; Pihlajisto) | 39. Tapaninkylä (Tapaninvainio; Tapanila) | 40. Suutarila (Siltamäki; Tapulikaupunki; Töyrynummi) | 41. Suurmetsä (Puistola; Heikinlaakso; Tattarisuo; Jakomäki)

Itäinen suurpiiri: 45. Vartiokylä (Vartioharju; Puotila; Puotinharju; Myllypuro; Marjaniemi; Roihupellon teollisuusalue; Itäkeskus) | 47. Mellunkylä (Kontula; Vesala; Mellunmäki; Kivikko; Kurkimäki) | 54. Vuosaari (Keski-Vuosaari; Nordsjön kartano; Uutela; Meri-Rastila; Kallahti; Aurinkolahti; Rastila; Niinisaari; Mustavuori)