Munkkiniemi
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 30 | ||
| Suurpiiri | Läntinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 4,74 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 16 999 (1.1.2005) | ||
| - Väestötiheys | 3590/km² | ||
| Postinumerot | 00330 (Vanha Munkkiniemi), 00340 (Kuusisaari ja Lehtisaari), 00350 (Munkkivuori) | ||
| Osa-alueet | Vanha Munkkiniemi, Kuusisaari, Lehtisaari, Munkkivuori, Niemenmäki, Talinranta | ||
| Lähialueet | Meilahti, Ruskeasuo, Haaga, Lauttasaari, Pitäjänmäki, Espoo
Munkkiniemessä sijaitsee esim: Länsi Helsingin Musiikkiopisto, Hotelli Kalastajantorppa ja Cafe Torpanranta. |
||
Munkkiniemi (ruots. 'Munksnäs'; puhekielessä myös Munkka) tarkoittaa joko Munkkiniemen peruspiiriä Länsi-Helsingissä tai sen sisällä olevaa noin 8300 asukkaan kaupunginosaa. Useimmiten Munkkiniemeksi mielletään juuri jälkimmäinen eli Vanhaksi Munkkiniemeksi kutsuttu peruspiirin osa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Munkkiniemi oli keskiajalla Helsingin pitäjään kuuluva kylä. Sen arvellaan saaneen nimensä virolaisen Padisen luostarin munkeilta, joiden hallinnassa oli 1300–1400-luvuilla laajoja maa-alueita Uudellamaalla.
Munkkiniemen kylän tilat liitettiin 1600-luvulla Munkkiniemen kartanoon. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf lahjoitti kartanon läänityksenä Georg Skyttelle v. 1629. Kartanon omistajat vaihtuivat useaan kertaan seuraavien kahden vuosisadan aikana, kunnes kartano siirtyi v. 1837 Ramsayn suvulle.
Laajamittaista kiinteistöliiketoimintaa Helsingin pitäjässä harjoittanut, Steniuksen suvun omistama A.B. M.G. Stenius -yhtiö osti v. 1910 Munkkiniemen kartanon alueet kartanon silloiselta omistajalta George Ramsaylta. Kartanon päärakennus ympäristöineen jäi siinä vaiheessa entiselle omistajalle.
1910-luvulla Munkkiniemeen alkoi syntyä huvilakaupunginomaista asutusta. Steniuksen yhtiö tilasi v. 1912 Eliel Saariselta suunnitelman Munkkiniemen ja Haagan alueiden asemakaavaksi. Mittava suunnitelma esiteltiin vuonna 1915, mutta siitä toteutui lopulta vain neljän perheen rivitalo nykyisen Hollantilaisentien varrella ja joitakin katuja.
Steniuksen yhtiö perusti yksityisen raitioliikenneyhtiön, joka alkoi liikennöidä raitiovaunuilla Munkkiniemeen ja Haagaan v. 1914. Yhtiö siirtyi kuitenkin v. 1926 Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiölle, joka jatkoi liikenteen harjoittamista.
Munkkiniemestä, Huopalahdesta, Lauttasaaresta ja eräistä niiden lähialueista muodostettiin v. 1920 kansanäänestyksen jälkeen itsenäinen Huopalahden kunta. Haaga irtaantui tästä kunnasta omaksi kauppalaksi v. 1923, mutta Munkkiniemi jäi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi Huopalahden kuntaan, samoin kuin Lauttasaari.
1930-luvulla Munkkiniemessä alkoi vilkas kerrostalojen rakentaminen, joka jatkui kiihtyvällä vauhdilla sotien jälkeen. Munkkiniemessä oli oma vesilaitos, mutta vilkkaan rakennustoiminnan seurauksena vedestä oli ajoittain pula. Veden saanti ehtyi vuoden 1938 kesällä yhdessä vaiheessa kokonaan, mistä seurasi ns. suuri vesiriita Helsingin kaupungin kanssa. Vettä saatiin riittävästi vasta sen jälkeen, kun Stenius-yhtiön omistama vesilaitos oli myyty Helsingin kaupungille v. 1938 lopussa.
Huopalahden kunta, Munkkiniemi mukaan lukien, liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1.1.1946.
[muokkaa] Yleistietoa
Munkkiniemen peruspiiriin kuuluvat kaupungin virallisen aluejaon mukaan seuraavat osa-alueet: Vanha Munkkiniemi, Niemenmäki, Munkkivuori ja Talinranta sekä Helsinginniemen ja Espoon välissä sijaitsevat Lehtisaari ja Kuusisaari.
Kaupunginosa on suhteellisen arvostettu johtuen rauhallisesta sijainnista. Tästä syystä hintataso on ymmärrettävästi myös korkea etenkin Vanhan Munkkiniemen alueella.
[muokkaa] Asukkaista
- Peruspiirissä on 16 999 asukasta (1.1.2005) ja työpaikkoja löytyy 6602 (31.12.2003).
- Vanhan Munkkiniemen asukkaista noin 15 % on ruotsinkielisiä.
- Alvar Aalto asui aikoinaan Munkkiniemessä.
- Munkkiniemen väestö on koulutetumpaa, parempituloisempaa ja puoluekannaltaan porvarillisempaa kuin Helsingissä keskimäärin.
Alueella toimivia suomenkielisiä kouluja ovat Munkkiniemen ala-aste ja Munkkiniemen yhteiskoulu.
[muokkaa] Merkittäviä rakennuksia
- Villa Aalto, Alvar Aallon kotitalo, Riihitie 20.
- Munkkiniemen pensionaatti, Kadetintie 1, Valmistunut 1920, suunnittelija Eliel Saarinen. Vuosina 1923–1940 rakennus oli Kadettikoulun käytössä, nykyään siinä toimii Valtionhallinnon kehittämiskeskus (HAUS).
- Rivitalo, Hollantilaisentie 12–20, valmistunut 1919–20, suunnittelija Eliel Saarinen.
- Hotelli Kalastajatorppa, Kalastajatorpantie 1 ja 2–4. Uusimman, vuonna 1975 valmistuneen hotellirakennuksen on suunnitellut Einari Teräsvirta.
- Valtion vierastalo, Kalastajatorpantie 3, suunnittelija Einari Teräsvirta.
- Munkkiniemen kartano, Kartanontie 1. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1815 ja sitä jatkettiin vuonna 1839. Kartanoa ympäröi englantilaistyyppinen puisto 1830-luvulta. Uusgotiikkaa edustava viljasiilo, jossa asuu Ville Valo, on rakennettu 1840-luvulla. Nykyään kartanon omistaa Kone Oyj.
[muokkaa] Linkkejä
- Munkkiniemi.com -paikallisportaali
- Munkkiniemen kartta
- Tilastotietoa Munkkiniemen peruspiiristä (PDF)
[muokkaa] Lähteet
http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/202Munkkiniemi.pdf
