Kaivopuisto
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 09 | ||
| Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 0,45 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 491 (1.1.2004) | ||
| - Väestötiheys | 1 091/km² | ||
| Postinumerot | 00140 | ||
| Osa-alueet | - | ||
| Lähialueet | Ullanlinna | ||
Kaivopuisto (ruots. Brunnsparken, puhekielessä Kaivari) on Helsingin vanhimpia ja tunnetuimpia puistoja, joka sijaitsee Ullanlinnan vieressä kantakaupungin eteläosassa, aivan Helsinginniemen kärjessä meren rannalla. Kaivopuisto on myös vajaan 500 asukkaan kaupunginosa, johon kuuluu puiston lisäksi sen itäpuolella oleva vanha huvila-alue ja joka tunnetaan erityisesti diplomaattien asuinalueena.
Kaivopuiston historia alkoi 1830-luvulla, kun aiemmin asumattomalle ja karulle Helsinginniemen kärjelle perustettiin kylpylä puistoineen. Koska venäläiset aateliset eivät saaneet matkustaa ulkomaille huvittelemaan, Kaivopuiston kylpylästä tuli Pietarin seurapiirien suosima lomakohde ja Helsingistä pariksi vuosikymmeneksi kosmopoliittinen kylpyläkaupunki. Krimin sodan jälkeen 1860-luvulla matkustuskielto kuitenkin kumottiin ja kylpylän toiminta tyrehtyi. 1886 alue siirtyi kaupungin haltuun yleiseksi puistoksi. Vanha kylpylärakennus, joka sijaitsi meren rannalla nykyisen Ison Puistotien ja Ehrenströmintien risteyksen kohdalla, tuhoutui jatkosodan ilmapommituksissa 1944. Alueella on edelleen kylpylän entinen ravintola- ja huvittelurakennus Kaivohuone, jossa toimii suosittu ravintola ja yökerho.
Kaivopuiston korkeimmalla kalliolla on Ursan tähtitorni (1926). Kaivohuoneen takana kasvaa Itsenäisyyden kuusi, jonka pääkonsuli Rudolf Ray istutti siemenistä Suomen itsenäistyttyä ja lahjoitti eduskunnalle 1930-luvulla. Puistossa sijaitsevat myös juomakaivo Kalastava karhu (Bertel Nilsson, 1916), runoilija Arvid Mörnen patsas (Viktor Jansson, 1952) ja tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin muistomerkki (Johanna ja Heikki Häiväoja, 1985). Kaivopuisto on varsinkin kesäisin helsinkiläisten suosima ulkoilu- ja ajanviettopaikka. Vappuaattona monet pääkaupunkiseudun nuoret suuntaavat Kaivopuistoon oleskelemaan ja nauttimaan alkoholia. Vappupäivänä ylioppilaat kokoontuvat puistoon piknikille, ja kesäisin siellä järjestetään suosittuja ulkoilmakonsertteja.
Puiston vieressä sijaitsee Kaivopuiston huvilakaupunginosa, jossa on useiden maiden suurlähetystöjä. Muun muassa Yhdysvalloilla, Britannialla ja Ranskalla ja Turkilla on lähetystönsä tällä alueella, ja lähellä sitä on myös Venäjän suurlähetystö. Muita huomattavia rakennuksia ovat Marmoripalatsi (Eliel Saarinen, 1916) jossa istuu työtuomioistuin, Fredrik Cygnaeuksen entisessä huvilassa toimiva Cygnaeuksen galleria joka esittelee hänen taidekokoelmiaan, sekä marsalkka Mannerheimin kotimuseo.
[muokkaa] Liikenneyhteydet Kaivopuistoon
Helsingin kaupungin liikennelaitos:
- raitiolinja 1A (Eira - Kallio - Käpylä)
- raitiolinja 3B (Eläintarha - Töölö - Eira - Kallio - Eläintarha)
- raitiolinja 3T (Eläintarha - Kallio - Eira - Töölö - Eläintarha)
- linja-auto 17 (Merikatu - Itä-Pasila)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kaivopuiston Kartta (helsinginkartta.fi)
- Helsingin kaupungin rakennusvirasto: Kaivopuisto
- Ursan tähtitorni
- Kuvia Kaivopuistosta, maaliskuu 2006
Koordinaatit:
