Nordsjön kartano
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | |||
| Suurpiiri | Itäinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 1,28 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 22 (1.1.2005) | ||
| - Väestötiheys | 17 (1.1.2005)/km² | ||
| Postinumerot | 00980, 00981, 00990 (?) | ||
| Osa-alueet | on itse osa-alue Vuosaaren peruspiirissä | ||
| Lähialueet | Uutela, Aurinkolahti, Keski-Vuosaari, Mustavuori, Niinisaari | ||
Nordsjön kartano (ruots. Nordsjö gård) on viheraluevaltainen Itä-Helsingin Vuosaaren peruspiirin osa-alue Vuosaaren sataman seudun länsipuolella.
Alueella asuu 22 ihmistä (1.1.2005) ja työpaikkoja se tarjoaa 17 hengelle (31.12.2005).
Nordsjön kartanon naapureina ovat osa-alueista Uutela etelässä, Aurinkolahti lounaassa, Keski-Vuosaari lännessä, Mustavuori pohjoisessa ja Niinisaari rakenteilla olevine, Vuosaaren satamineen pohjoisen ja idän suunnalla.
Nordsjön kartano kuuluu laajaan Vuosaaren ulkoilupuiston alueeseen, joka ulottuu etelässä Uutelan merenrannoilta ja jatkuu Vuosaaren Huipun virkistysalueelle Vuosaaren pohjoisosissa. Merkittävä osan Nordjön kartanon alueesta vie 18-reikäinen Vuosaaren golfkenttä, joka on levittäytynyt 50 hehtaarin suuruiselle alueelle. Muukin ulkoilureitistö on laaja, vaikka Vuosaaren satama-alueelle johtava Vuotie halkoo maiseman. Esimerkiksi kotiseutupyöräilyreitistö kulkee Nordsjön kartanon alueen ytimenä toimivan Vuosaaren kartanon kautta.
[muokkaa] Historiaa
Nordsjön kartanon keskellä oleva Vuosaaren kartanon historia (ruots. Nordsjö gård) ulottuu oikeastaan jo 1540-luvulle, jolloin ensimmäiset maininnat Vuosaaren neljästä kylästä ja niiden yhteensä kahdeksasta tilasta kirjattiin Kustaa Vaasan veroluetteloihin. Näistä muodostettiin myöhemmin Vuosaaren ja Rastilan kartanonmaat. Vuoden 1710 maakirjan mukaan Vuosaaressa oli Backmansin ratsutilan eli Henriksbergin lisäksi kolme muuta ratsutilaa. 1757 annettun isojakoasetuksen seurauksena Backmansin rustholli, Vuosaaren kartano, sai isojaossa 1778 kaiken kaikkiaan 371 hehtaarin alueen maata.
Sittemmin kartanon alueen koko ja omistajuus vaihtui varsin useasti. Alue jatkoi maatilana aina vuoteen 1966 saakka, vaikka 1937-luvun lopulta alkaen, Oy Saseka Ab:n ja Lohjan Kalkki Oy:n hankittua alueen, sen hiekkaharjuja ja -kankaita käytettiin samalla myös tiili- ja Siporex-tuotannon raaka-aineina. Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin Helsinkiin ja kartanon maat rakennuksineen ja puistoineen siirtyivät Helsingin kaupungin hoiviin.
Nykyisen Vuosaaren kartanon päärakennuksen vanhimman osan arvellaan valmistuneen 1800-luvun alussa. Tilanhoitajan asunto on peräisin 1850-luvulta. Arkkitehti Waldemar Aspelinin piirtämä päärakennuksen laajennus valmistui vuonna 1897.
Päärakennus on ollut ulosvuokrattuna viime vuosikymmenet. Tuorein vuokralainen on Diakonissalaitos (2010 saakka, rakennuksessa päiväkoti), joka on myös kunnostanut puurakenteista päärakennusta ja muita alueen rakennuksia.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Vuosaari.fi -kaupunginosasivusto
- Etelä-Vuosaaren kotiseutu-polkupyöräreitti karttoineen. Kohde 21: Vuosaaren kartano. (pdf)
[muokkaa] Lähteitä
- Helsinki alueittain (2005). Tietoa Vuosaaren peruspiiristä. (pdf)
- Ote Kyllikki Kailarin kirjasta Vuosaaren kaupunginosayhdistyksen sivuilla (pdf)
