Ruoholahti
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | |||
| Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 0,66 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 3300 (1.1.2005) | ||
| - Väestötiheys | 5000 (1.1.2005)/km² | ||
| Postinumerot | 00180 | ||
| Osa-alueet | on itse Kampinmalmin peruspiirin ja Länsisataman kaupunginosan osa-alue. | ||
| Lähialueet | Lapinlahti, Kamppi, Jätkäsaari, Lauttasaari | ||
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Ruoholahti (ruots. Gräsviken) on Helsingin 20. kaupunginosaan eli Länsisataman kaupunginosaan kuuluva osa-alue läntisessä kantakaupungissa. Merellinen Ruoholahti sjaitsee Kampin länsipuolella ja Lauttasaaren itäpuolella. Hallinnollisesti Ruoholahti kuuluu Kampinmalmin peruspiiriin ja Eteläiseen suurpiiriin.
Helsingin keskustan pääasialliset liikenneyhteydet länteen kulkevat Ruoholahden kautta; Länsiväylää alkaa Ruoholahdesta. Myös Porkkalankadun kautta pääsee Lauttasaareen ja sieltä edelleen Länsiväylälle.
Asukkaita Ruoholahden osa-alueella on 3300 (1.1.2005) ja työpaikkoja 7801 (31.12.2003).
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Tavarasatama
Ruoholahden rakentaminen liittyy suurelta osin Länsisataman kehitysvaiheisiin. 1910-luvulla yhdistettiin Jätkäsaari, Hietasaari, Kellosaari, Saukko, Salmisaari (josta ennen käytettiin myös nimeä Tammasaari), Munkkisaari ja Hernesaari yhteen täyttömaalla. Saaret olivat tätä ennen lähinnä huvilakäytössä, mutta enää niistä ei ole jäljellä muuta kuin jokunen kadunnimi.
Uuden alueen pääasiallinen tarkoitus oli toimia uuden, sittemmin Länsisatamana tunnetun tavarasataman perustana. 1940-luvulla sataman viereen kasvoi pieni teollisuusalue, jonka merkittävimmät rakennukset olivat Nokian Kaapelitehdas ja Alkon pääkonttori. Uuteen Salmisaaren hiilisatamaan saapui ensimmäisenä laivana suomalainen S/S Arkadia 2. syyskuuta 1952. 1960-luvulla Länsiväylä rakennettiin yhdistämään Ruoholahti Lauttasaaren kautta Espooseen.
[muokkaa] Uudisrakentaminen
Muutos merkittäväksi asuinalueeksi on kuitenkin jo edessä. Suuri osa Ruoholahdesta muuttui työmaaksi jo vuonna 1991: vanhat makasiinit purettiin ja tilalle rakennettiin asuintaloja ja toimistotiloja. Ensimmäiset asukkaat muuttivat uudelle asuinalueelle loka-marraskuun vaihteessa vuonna 1992. Helsingin metro kasvoi Kampista Ruoholahteen vuonna 1993, ja Kaapelitehdas muutettiin tehtaasta monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi.
Vuonna 1998 työn ensimmäinen vaihe oli ohi, mutta erityisesti toimistojen rakentaminen jatkui edelleen. Ruoholahteen valmistui mm. High Tech Centeriksi nimetty teknologiayrityshautomo, legendaarinen underground-kulttuurin mekka Lepakkoluola purettiin ja tilalle ilmestyi Nokian toimesta 3 sinistä kuutiota. Vuonna 2002 entinen Alkon pullotuskeskus avasi uudelleen ovensa nimellä Kauppakeskus Ruoholahti. Vanhasta Alkon tehtaasta tuli vuonna 2004 osaksi Altian pääkonttori (Salmisaarenranta 7) ja toiselta osaltaan Helsingin oikeustalo (Porkkalankatu 13), jonne Helsingin käräjäoikeus muutti Länsi-Pasilasta.
Ruoholahden toimitila- ja asuntorakentamisen myötä Länsisatama on nyttemmin siirtynyt käytännössä Jätkäsaaren puolelle olkoonkin, että Salmisaaren voimalaitokselle yhä toisinaan tuodaankin hiilikuljetuksia laivalla.
[muokkaa] Ympäristö
Ruoholahtea on mainostettu merellisenä kaupunginosana. Tämän imagon voimistamiseksi alueen halki kaivettiin kanaali luomaan merellistä henkeä. Raikkaalla meri-ilmalla on toki toinenkin puolensa: talvella sataman takia avoimen meren yli saattaa alueelle puhaltaa kylmänkostea hyytävä viima.
[muokkaa] Tulevaisuus
Kaavailtu länsimetro tulee mitä todennäköisemmin jatkamaan rataa eteenpäin nykyisestä läntisestä päätepysäkistä Ruoholahdesta.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ruoholahden kartta (helsinginkartta.fi)
- kaupunginosat.net: Ruoholahti
- Helsinki alueittain (2005). 103 Kampinmalmin peruspiiri. (PDF)
[muokkaa] Kuvia
 Itämerentori |
 Näkymä Länsiväylälle. Kuvassa Itämerentorni |
