Kallio (Helsinki)
Wikipedia
|
|||
| Helsingin alueellinen jako | |||
| Kaupunginosa nro | 11 | ||
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri | ||
| Pinta-ala | 1,09 km² | ||
| Väestö | |||
| - Väkiluku | 17 979 (1.1.2004) | ||
| - Väestötiheys | 16 494/km² | ||
| Postinumerot | 00530 | ||
| Osa-alueet | Siltasaari, Linjat, Torkkelinmäki | ||
| Lähialueet | Kruununhaka, Kluuvi, Sörnäinen, Alppiharju, Etu-Töölö, Taka-Töölö | ||
Kallio (ruots. Berghäll) on Helsingin 11. kaupunginosa itäisessä kantakaupungissa.
Kallio on perinteisesti tunnettu työväestön asuinalueena. 1960-luvulle asti kaupunginosan pienissä yksiöissä ja kaksiossa asui lapsiperheitä, jotka muuttivat tuolloin varallisuuden salliessa muun muassa Itä-Helsinkiin. 1940-luvun lopulla Kallio olikin Euroopan tiheimmin asuttua aluetta, sillä Suomessa ihmisten varallisuus oli vielä tuolloin sen verran alhaisempi kuin muualla Euroopassa, että he asuivat tiiviisti.
Nykyään enemmistö asukkaista on työläisperheiden sijaan iäkkäämpiä ihmisiä ja usein muualta Suomesta muuttaneita nuoria aikuisia. Kallio on profiloitunut ajan kuluessa erityisesti opiskelijoiden ja taiteilijoiden kaupunginosaksi. Tämä on asuntojen edullisuuden, hyvän viihdetarjonnan, keskeisen sijainnin ja hyvien julkisten kulkuyhteyksien ansiota. Kalliossa, jossa asukkaiden vaihtuvuus on kaupungin suurinta, keskimääräinen asumisaika vain 3,5 vuotta ja vain 23% asukkaista syntyisin helsinkiläisiä, asuntoja etsivät tyypillisesti ensiasuntoa ostavat opiskelijat, Helsinkiin muuttavat työssäkäyvät sinkut ja sijoittajat.
Kallion asunnot ovat pieniä, useimmat asunnot ovat yksiöitä tai kaksioita. Suomen tiheimpiin kuuluva asutus ja väestörakenne mahdollistaa ehkäpä Helsingin parhaimman lähipalvelutarjonnan, kivijalkakauppoja ja muita palveluja on lähes jokaisen talon alakerrassa. Liikenneyhteydet ovat erittäin hyvät. Kalliota palvelevat kaksi metroasemaa (Hakaniemi ja Sörnäinen), viisi raitiovaunulinjaa ja noin 60 Helsingin sisäistä ja seudullista linja-autolinjaa. Lisäksi Sturenkadulta pääsee Lahdenväylän ja Tuusulanväylän kaukobusseihin ja Junatieltä Itäväylän kaukobusseihin. Julkisista palveluista Kalliossa on terveysasema, kirjasto ja ala-aste. Lisäksi alueella on sekä ilmaisutaitoon erikoistunut Kallion lukio, että kuvataideopetusta painottava Helsingin kuvataidelukio. Kallion kirkko on koko Helsingin näkyvimpiä maamerkkejä.
Kallio alkaa Pitkänsillan pohjoispuolelta ja jatkuu aina Itäväylän alkuun, Vallilan ja Alppilan reunalle. Kallion tarkoista rajoista on kuitenkin olemassa useita erilaisia näkemyksiä.
Presidentti Tarja Halonen asui ennen virkaanastumistaan koko elämänsä Kalliossa.
[muokkaa] Kallion alue
Kallion aluetta on vaikea yksikäsitteisesti määritellä: eri ihmiset voivat tarkoittaa Kalliolla eri asioita. Monet mieltävät esimerkiksi Helsinginkadun pohjoispuolella olevan Harjun alueen osaksi Kalliota, vaikka se virallisesti kuuluu Alppiharjuun. Toisaalta usein erilliseksi ajateltu Hakaniemi on Helsingin kaupunginosajaottelun mukaan osa Kallion peruspiiriä.
Laajimmillaan Kallioon voidaan laskea noin 25 200 asukkaan Kallion peruspiiri (joka sisältää mm. Hakaniemen, Merihaan, Sörnäisten ja Siltasaaren) ja lisäksi Harju eli Vaasankadun ja Brahen kentän ympäristö. Koko tällä alueella asuu yhteensä noin 32 500 ihmistä. Suppeimmillaan Kallio määritellään Hämeentien, Helsinginkadun ja Töölönlahden väliin jäävänä alueena, jolla asukkaita on noin 15 900. Tämä Kallion ydinalue voidaan jakaa vielä kahteen pääosaan: Linjat (noin 9000 as.) ja Torkkelinmäki (noin 6900 as.). Tosin näin määriteltynäkin Kallioon kuuluu myös Töölönlahden rannalla oleva Linnunlaulun huvila-alue, joka kuitenkin luonteeltaan täysin eroaa varsinaisesta Kalliosta.
Virallisissa yhteyksissä Kallio voi tarkoittaa joko Kallion kaupunginosaa (11. kaupunginosaa) tai Kallion peruspiiriä. Edelliseen kuuluvat Siltasaaren osa-alueet, ja sitä rajoittavat idässä Näkinkuja ja Hämeentie, pohjoisessa Helsinginkatu, lännessä Töölönlahti sekä etelässä Kaisaniemenlahti ja Siltavuoren salmi. Kallion peruspiiriin kuuluu edellä mainittujen lisäksi koko Sörnäinen (10. kaupunginosa), mukaan luettuna siihen kuuluvat Merihaka ja Sompasaari. Sitä vastoin Harjun alue ei kummankaan virallisen määrittelyn mukaan kuulu Kallioon.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kallion kartta (helsinginkartta.fi)
- Kalliosivut - Kallio-seuran ylläpitämä sivusto
- Kallion peruspiiri (PDF)
- Alppiharjun peruspiiri (PDF)
- YLE Elävä arkisto - Minun Helsinkini
- Kallio City-lehdessä
- Kallio Face-lift City-lehdessä
 Näkymä Kallion Pengerkadulle |
 Kallion kirjasto (1912) oli Suomen ensimmäinen täysin kunnan rahoilla rakennettu kirjastorakennus |
Koordinaatit:
